Poliisin kamera-auto takoo sakkoja liukuhihnalta: ”Tunnissa välähtää jopa 80 kertaa”

Liikuteltavat kamera-autot tuovat poliisin automaattiseen liikennevalvontaan tehokkaan lisän.

Musta Volkswagen seisoo bussipysäkillä Järvenpään keskustan tuntumassa. Tummennetun takaikkunan läpi kajastaa salamavalo, joka välkkyy syksyisessä aamussa tiuhaan. Kyseessä on poliisin kamera-auto, joka nappaa kuvan ylinopeutta ajavista autosta.

Auto on sijoitettu vilkkaan liikenneväylän varteen. Tien oikealla puolella on ammattioppilaitos ja hieman kauempana vasemmalla alakoulu. Paikalla on 40 kilometrin nopeusrajoitus, vaikka tie on leveä, eikä sen poikki juuri kuljeta. Paikka on kansankielellä klassinen sakkorysä.

– Tällä paikalla tulee noin 15–20 sakkoa tunnin aikana, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin ylikonstaapeli Hannu Ahola.

Paikka ei ole sakkomielessä vilkas, sillä isot liikennemäärät tarkoittavat sitä, että jonoja muodostuu. Tuolloin ylinopeuden ajaminen on hankalampaa ja välähdyksiä tulee harvemmin. Parhaimmilla paikoilla välähtää Aholan mukaan ”helposti 80 kertaa tunnissa”.

– Minua ei kyllä oikeasti kiinnosta se, kuinka monta kertaa kamera välähtää. Kyse on liikenneturvallisuudesta.

Valtion selfieautomaatti laskuttaa minimissään 100 euroa

40 km/h alueella välähdykseen riittää pienikin ylitys. Pienin sakko napsahtaa muutaman kilometrin ylityksellä ja sakkoporras alkaa 100 eurosta. 11–15 km/h ylityksestä rangaistaan puolestaan 170 euron edestä. Muutama kilometri tulee siis kalliiksi.

Aina kun VW Transporterin uumenissa välähtää, seuraa kuljettajalle sakko postissa. Tätä nykyä pienistä ylityksistä ei enää anneta huomautusta, vaan suoraan sakko. Tämä on Poliisihallituksen linjaus, jonka mukaan varoitusten aika on ohi.

– Aiemmin annettiin niin sanottuja huomautusnopeuksia, mutta ne ovat jääneet kokonaan pois. Silloin jopa puolet välähdyksistä saattoivat olla huomautuksia.

Seisomme Hannu Aholan kanssa poliisiauton vieressä aamuruuhkassa. Poliisin ja siviilihenkilön luulisi kiinnittävän autoilijoiden huomion tien viereen parkkeerattuun autoon. Harva tuntuu kiinnittävän huomiota meihin, saati autoon ja salama välähtelee tiheään. Ruotsalaisen Sensys Gatro Groupin valmistama järjestelmä takoo rahaa valtion kassaan tasaisena virtana.

Yleensä valvonta-auton kameraan ajaneet autoilijat tehtailevat tililleen pieniä ylityksiä ja maltillisia sakkoja. Harvemmassa ovat tapaukset, joissa tolppa-autoon ajellaan roiseja ylinopeuksia. Sellaisiakin Ahola toki muistaa.

– Muistan yhdenkin tapauksen, jossa viidenkympin alueella kuljettaja ajoi 120 km/h.

Pahimpia ylityksiä tulee tietyömaiden kohdalla, sillä moottoritiellä saattaa 120 alueella saattaa olla remontin vuoksi 50 km/h rajoitus. Näille paikoille valvontapyyntöjä tulee reilusti.

Valvontapyyntöjä satelee koulujen lähelle

Valvontapyyntöjä satelee poliisille muutenkin paljon. Tyypillisesti kamera-autoa pyydetään kodin tai koulujen lähelle. Paikalliset tietävät missä ylinopeuksia ajellaan ja mille paikoille autoja kannattaa sijoittaa.

Auton nähdessään osa kuskeista hyppää jarrupolkimelle. Sanotaan, että uuden tekniikan kameroilla se olisi turhaa. Ne toki seuraavat autoa 150 metrin päästä, mutta varsinainen kuva otetaan lähempänä. Etäisyys on pitkälti vastaava kuin perinteisissä kameroissa, joten jarrutus ennen kameraa saattaa tepsiä edelleen.

Automaattinen liikennevalvonta ei saa aina varauksetonta ihailua kansalaisten keskuudessa. Monen mielestä kamerat ovat pelkästään keino kartuttaa valtion rahakirstua. Tämä pitää montaa taustaa vasten paikkansa, mutta nopeusrajoituksien valvonnalla on toki myös tärkeä tehtävä. Ilman valvontaa nopeuksia tuskin noudattaisi kovinkaan moni.

Mitä ylinopeus sitten aiheuttaa? Hannu Ahola paketoi asian ymmärrettävään muotoon esimerkin kautta.

– Jos rajoitus on 40 km/h, huomaat jalankulkijan ja painat jarrun pohjaan, niin saat auton juuri ja juuri pysäytettyä ennen törmäystä. Jos taas nostat vauhtia 50:een, niin auto törmää ihmiseen 38 km/h vauhdilla.

Luvut herättävät ajatuksia, sillä pieni lisä vauhtiin kasvattaa auton kulkemaa matkaa merkittävästi. Tästä syystä kaupungit haluavat keskusta-alueen rajoitukseksi mieluummin 40 kuin 50. Se saattaa pelastaa jalankulkijan vakavalta loukkaantumiselta tai kuolemalta. Siinä 10 km/h lisäys ei vaakakupissa enää painakaan.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala

a:2:{i:0;s:6:"123518";i:1;s:5:"69480";}