Polttoaineiden hintojen nousupaine 26–38 senttiä/litra – arvioissa yhä paljon epävarmuuksia

Polttoaineiden jakelijoiden päästökauppa käynnistyy näillä näkymin vuonna 2027, kustannusten nousu siirtyy osin tai kokonaan kuluttajien kontolle eli litrahintoihin.

Autoilijoita kiinnostaa se, mitä menovesi maksaa pumpulla: kuinka paljon bensiinin tai dieselin litrahinta uhkaa nousta.

Tulevilta vuosilta on odotettavissa litrahintojen kohoamista, mutta missä määrin, siitä eri asiantuntijat ja analyysit ovat eri mielisiä tai ainakin hajonta hinta-arvioissa on laajaa.

Polttoaineiden jakelijoiden EU-tasoinen päästökauppa (ETS2) käynnistyy näillä näkymin vuonna 2027. Sääntely kohdistuu polttoaineiden jakelijoihin, joiden on hankittava fossiilisten polttoaineiden jakelua vastaava määrä päästöoikeuksia.

Se aiheuttaa kustannusten nousua, joka siirtyy osin tai kokonaan kuluttajien kontolle eli litrahintoihin.

Päästökauppa ylisummaan on markkinaehtoinen järjestelmä, jolla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kustannustehokkaasti. Keskiössä on päästöoikeuden hinta, joka määräytyy EU-laajuisen kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Liikenneaiheita päätöspöytiin

Polttoaineiden hintapaineet olivat esillä Helsingissä Palvelualojen työnantajat Palta ry:n järjestämässä tilaisuudessa. Palta on huolissaan liikennealan tulevaisuuden näkymistä. Uhkakuvat oivat moninaiset. Palta toi vastikään tilaisuudessaan Helsingissä esiin neljä keskeisintä ajankohtaisia aihetta, jotka ovat: Suomen kansainvälinen saavutettavuus, liikenneverkon kunto ja kehitysnäkymät, liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistus sekä liikenteen ja logistiikan puhdas siirtymä.

Ei ihan pieniä tai nopeasti ratkaistavia haasteita taklattavaksi.

Tilaisuudessa oli kyse poliittisesti motivoituneesta lobbauksesta eli seuraaviin vaaleihin valmistautumisesta ja tulevan seuraavan hallitusohjelman valmistelusta, ja siinä katsannossa liikenne- ja logistiikka-aloille tärkeiden aiheiden esiin nostamisesta.

Paltan liikenne- ja logistiikkajohtaja Petri Laitinen nostaa esiin, että liikenne aiheuttaa noin 23 % maamme kasvihuonekaasupäästöistä.

Hinta-arviot alentuneet aiemmasta

Päästöoikeuden hinnasta on lukuisia arvioita, jotka ovat tarkentuneet viime vuosien kuluessa, kuluttajien kannalta huojentavasti alaspäin. Paltan ilmastopolitiikan ja kestävän kasvun asiantuntija Mikko Paloneva tuo esiin muutamia tuoreimpia hinta-arvioita viimeisen puolen vuoden ajalta, joiden analyyseihin ovat vaikuttaneet tuoreimmat tiedot.

Niiden taustalla käytetty päästöoikeuden laskennallinen keskiarvohinta 119 euroa hiilidioksiditonnilta tarkoittaisi aiemman suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin selvityksen tuloksilla seuraavanlaista litrahintojen nousua vuoteen 2030 mennessä.

– Pumppuhintojen korotukset olisivat bensiinin osalta 38 senttiä/litra ja dieselin osalta 26 senttiä/litra. Nämä hinnat ovat arvonlisäverollisia, Paloneva kertoo.

Hän kuitenkin tähdentää päästöoikeuksien hinta-arvioihin liittyy useista eri syistä suurta epävarmuutta. Euroopan komissio esimerkiksi arvioi vuonna 2021 päästöoikeuden hinnaksi ”vain” 48 euroa hiilidioksiditonnilta, mutta korjasi arviotaan puolitoista vuotta sitten noin 60 euroon hiilidioksiditonnilta.

Terveisiä poliitikoille

Paloneva mustuttaa, että litrahintoihin voi vielä vaikuttaa. Erityisesti tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöjä vähentävät toimet alentavat päästöoikeuksien kysyntää ja hintaa.

Palonevan mukaan erityisen kiinnostava on markkina-analyytikko BloombergNEF:n arvio, jonka perusteella päästöoikeuksien 2020-luvun keskihinta alenisi kolmanneksella, jos puolet EU-tason päästökauppatuloista käytettäisiin edistämään sähköistymistä ja alentamaan sähkön hintaa.

– Me Paltassa nähdään, että myös Suomen tulisi käyttää ETS2-tulot päästökauppaan kuuluvien alojen puhdasta siirtymää edistäviin uusiin toimiin, mieluusti rivakasti, lähettää Paloneva terveisensä päättäviin pöytiin.

Paltan mukaan liikenteen puhdas siirtymä on välttämätön Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi.

Palonevan mukaan liikenne ei ole saavuttamassa sille aiemmin asetettua 50 %:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 – siis nyt päätetyillä toimenpiteillä.

– Lisätoimia tarvitaan niin nykyhallitukselta kuin tulevaltakin hallitukselta, evästää Paloneva poliitikkoja.