2.7.2026 Laivat Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 – tältä näyttää sen jäätä halkova pohja Teksti Benjamin Helander Kuva Benjamin Helander Suomen tuonti hoidetaan nykyisin noin 95-prosenttisesti meriteitse, joten on ensiarvoisen tärkeää, että jäänmurtajat turvaavat rahtialusten satamaan pääsyn myös kovina jäätalvina. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Polaris oli koko kesäkuun ajan huollettavana Turun korjaustelakalla Naantalissa. Kuluva vuosi alkoi ankaran jäätalven muodossa, kun Itämerellä oli merijäätä enemmän kuin aikoihin. Suomesta liikennöivät matkustaja-autolautat kuuluvat suomalais-ruotsalaisessa jääluokituksessa korkeaan luokkaan 1A Super eli niillä ei teknisesti ollut mitään ongelmia pärjätä vallinneissa jääolosuhteissa. Silti jää aiheutti niille ongelmia, kuten kasvaneita polttoainekuluja ja maalien kulumista. Jäänmurtajille jäätalvi puolestaan aiheutti vilkkaan työkauden, ainakin keskikauden osalta. Nyt jäänmurtajat kuitenkin ovat taas vapaalla eli suurin osa niistä on nähtävissä omalla paikallaan Helsingin Katajanokan pohjoisella rannalla. Polaris, Suomen jäänmurtajista uusin, oli sen sijaan kesäkuun ajan kuivatelakoituna BLRT Gruppin omistamalla Turun korjaustelakalla Naantalissa. Moottori kävi paikan päällä kuvaamassa aluksen telakalla. Polariksen vieressä telakoituna oli myös toinen alus, ja parivaljakko olikin upea saada vierekkäin kuviin. Jätettäköön tähän pieni tiiseri eli lähipäivinä selviää, mistä oli kyse. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Merijää tottelee massaa Vuonna 2016 tehtäväänsä Arctian palvelukseen Helsingin Hietalahden telakalta laskettu Polaris on Suomen jäänmurtajakaluston uusin jäsen. Se on kohtuullisen suuri, 110 metriä pitkä ja 24 metriä leveä eli kooltaan se vastaa jo jonkunkokoista autolauttaa. Miehistöä Polariksella on kuitenkin vain 18 hengen edestä. Kaikki loppu on massaa, jota Polaris tarvitsee tehtävänsä täyttämiseen eli pääasiassa kauppalaivojen avustamiseen jään läpi. Maalaamaton, rosterinen "vyö" ympäröi koko jäänmurtajaa vesi-/jäärajan kohdalla. Polaris kuuluu Polar-jääluokituksessa luokkaan 4. Se on kolmanneksi kovin luokitus aluksista, joita on koskaan rakennettu. Polar Class 1:een ei ole toistaiseksi rakennettu yhtäkään alusta, Polar Class 2:eenkin vain yksi ja ainoa, Suomessakin jo useasti vieraillut ja tämän vuoden lopussa jälleen vieraileva ranskalainen expedition-risteilyalus Le Commandant Charcot, ehkäpä maailman kyvykkäin laiva. Välissä on Polar Class 3, josta löytyy muun muassa venäläisiä ja kanadalaisia jäänmurtajia sekä Suomen vahvimmat jäänmurtajat, Nordica ja Fennica. Polariksen edustama Polar Class 4 on vastaavasti tästä seuraava luokka, jonka perässä on vielä Class 5, johon kuuluu muun muassa joitain merentutkimusaluksia. Ystävällinen telakan työntekijä (paapuurin puoleisen potkurin alla) asettui Moottorin kuvaan demonstroidakseen Polariksen Azipod-potkureiden kokoa suhteessa ihmiseen. Hän huikkasi, että vaikka alus oli tuona päivänä viimeistä päivää telakalla, kiire oli edelleen kova. 4-luokkaan vaaditaan siis paljon, ja esimerkiksi Polaris pystyy murtamaan 1,2 metrin paksuista jäätä 6 solmun eli noin 11 km/h nopeudella. Kuivatelakalla jäänmurtajasta pääsee näkemään osia, joita ei luonnollisesti näe aluksen kelluessa vedessä. Millainen pohja voi olla näin kyvykkäässä jäänmurtajassa? Varsinainen jäätä halkova osa on vesirajan kohdalla ja jonkin verran sen alapuolella. Kuten voidaan huomata, tämä "vyö" on maalaamaton eli jää ei voi kuluttaa siitä maalia pois. Se on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, ja se on vahvin osa aluksen rungossa. Polariksen keulan alta löytyy vielä kolmas, 360 asteen alueella pyörivä Azipod-ruoripotkuri, joka mahdollistaa aluksen pyörimisen melkeinpä pikkusormen ympärillä. Syväyttä Polariksella on kokonaiset 8 metriä eli rungon alimmat osat ovat selvästi jääpeitteen alapuolella. Siellä suojassa sijaitsevat aluksen kolme Azipod-ruoripotkuria, joista yksi on edessä ja kaksi takana. Niitä kaikkia pystyy kääntämään täydet 360 astetta. Lähde: Arctia Lue lisää Kaikki artikkelit 19.7.2026 Laivat Veneilijä, muistathan tapin! – Silja Serenadellakin on sellaisia pahan päivän varalle olemassa 11.7.2026 Laivat Loistoristeilijätilauksia on seuraaville 14 vuodelle vetämässä noin 80 miljardilla eurolla – Suomen Turku on yksi neljästä paikasta maailmassa, joka pystyy toteuttamaan niistä mahtavimmat 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen ”kruunun” otsalleen [päivitys] 3.7.2026 Laivat Näistä kuvista pääset itse vertaamaan, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat toisistaan Polarista ja Sampoa – jäänmurtajien kehitystä 55 vuoden ajalta 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 17.6.2026 Matkailu Oletko sinä hitaan matkailun ystävä? Matkailutavat murroksessa, kertoo laivayhtiön tutkimus 16.6.2026 Laivat Kuva ei herkimmille! Näin voi käydä, jos laivan pohjan unohtaa säännöllisesti putsauttaa 15.6.2026 Laivat Tämä ”töpseli” syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia – riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?