2.7.2026

Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 – tältä näyttää sen jäätä halkova pohja

Kuva Benjamin Helander
Suomen tuonti hoidetaan nykyisin noin 95-prosenttisesti meriteitse, joten on ensiarvoisen tärkeää, että jäänmurtajat turvaavat rahtialusten satamaan pääsyn myös kovina jäätalvina.

Polaris oli koko kesäkuun ajan huollettavana Turun korjaustelakalla Naantalissa.

Kuluva vuosi alkoi ankaran jäätalven muodossa, kun Itämerellä oli merijäätä enemmän kuin aikoihin. Suomesta liikennöivät matkustaja-autolautat kuuluvat suomalais-ruotsalaisessa jääluokituksessa korkeaan luokkaan 1A Super eli niillä ei teknisesti ollut mitään ongelmia pärjätä vallinneissa jääolosuhteissa. Silti jää aiheutti niille ongelmia, kuten kasvaneita polttoainekuluja ja maalien kulumista.

Jäänmurtajille jäätalvi puolestaan aiheutti vilkkaan työkauden, ainakin keskikauden osalta. Nyt jäänmurtajat kuitenkin ovat taas vapaalla eli suurin osa niistä on nähtävissä omalla paikallaan Helsingin Katajanokan pohjoisella rannalla.

Polaris, Suomen jäänmurtajista uusin, oli sen sijaan kesäkuun ajan kuivatelakoituna BLRT Gruppin omistamalla Turun korjaustelakalla Naantalissa. Moottori kävi paikan päällä kuvaamassa aluksen telakalla. Polariksen vieressä telakoituna oli myös toinen alus, ja parivaljakko olikin upea saada vierekkäin kuviin. Jätettäköön tähän pieni tiiseri eli lähipäivinä selviää, mistä oli kyse.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Merijää tottelee massaa

Vuonna 2016 tehtäväänsä Arctian palvelukseen Helsingin Hietalahden telakalta laskettu Polaris on Suomen jäänmurtajakaluston uusin jäsen. Se on kohtuullisen suuri, 110 metriä pitkä ja 24 metriä leveä eli kooltaan se vastaa jo jonkunkokoista autolauttaa. Miehistöä Polariksella on kuitenkin vain 18 hengen edestä. Kaikki loppu on massaa, jota Polaris tarvitsee tehtävänsä täyttämiseen eli pääasiassa kauppalaivojen avustamiseen jään läpi.

Maalaamaton, rosterinen "vyö" ympäröi koko jäänmurtajaa vesi-/jäärajan kohdalla.

Polaris kuuluu Polar-jääluokituksessa luokkaan 4. Se on kolmanneksi kovin luokitus aluksista, joita on koskaan rakennettu. Polar Class 1:een ei ole toistaiseksi rakennettu yhtäkään alusta, Polar Class 2:eenkin vain yksi ja ainoa, Suomessakin jo useasti vieraillut ja tämän vuoden lopussa jälleen vieraileva ranskalainen expedition-risteilyalus Le Commandant Charcot, ehkäpä maailman kyvykkäin laiva. Välissä on Polar Class 3, josta löytyy muun muassa venäläisiä ja kanadalaisia jäänmurtajia sekä Suomen vahvimmat jäänmurtajat, Nordica ja Fennica.

Polariksen edustama Polar Class 4 on vastaavasti tästä seuraava luokka, jonka perässä on vielä Class 5, johon kuuluu muun muassa joitain merentutkimusaluksia.

Ystävällinen telakan työntekijä (paapuurin puoleisen potkurin alla) asettui Moottorin kuvaan demonstroidakseen Polariksen Azipod-potkureiden kokoa suhteessa ihmiseen. Hän huikkasi, että vaikka alus oli tuona päivänä viimeistä päivää telakalla, kiire oli edelleen kova.

4-luokkaan vaaditaan siis paljon, ja esimerkiksi Polaris pystyy murtamaan 1,2 metrin paksuista jäätä 6 solmun eli noin 11 km/h nopeudella.

Kuivatelakalla jäänmurtajasta pääsee näkemään osia, joita ei luonnollisesti näe aluksen kelluessa vedessä. Millainen pohja voi olla näin kyvykkäässä jäänmurtajassa?

Varsinainen jäätä halkova osa on vesirajan kohdalla ja jonkin verran sen alapuolella. Kuten voidaan huomata, tämä "vyö" on maalaamaton eli jää ei voi kuluttaa siitä maalia pois. Se on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, ja se on vahvin osa aluksen rungossa.

Polariksen keulan alta löytyy vielä kolmas, 360 asteen alueella pyörivä Azipod-ruoripotkuri, joka mahdollistaa aluksen pyörimisen melkeinpä pikkusormen ympärillä.

Syväyttä Polariksella on kokonaiset 8 metriä eli rungon alimmat osat ovat selvästi jääpeitteen alapuolella. Siellä suojassa sijaitsevat aluksen kolme Azipod-ruoripotkuria, joista yksi on edessä ja kaksi takana. Niitä kaikkia pystyy kääntämään täydet 360 astetta.

Lähde: Arctia

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat