Riittääkö sähkö sähköautoille?

Sähkönkulutuksen uusi tehopiikki lähellä.

Sään ääri-ilmiöt pistävät sähkön riittävyyden koetukselle. Kaikkien aikojen tehopiikki sähkön käytössä Suomessa koettiin vuosi sitten, mutta tänään ollaan jo hyvin lähellä samoja lukemia. Entä jos tähän tilanteeseen lisättäisiin tavoitteena oleva sähköautokannan voimakas kasvu?

Hallituksen linjaus Suomen energia- ja ilmastostrategiasta nosti sähköautot yhdeksi keskeiseksi keinoksi vähentää henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Hallituksen asettaman tavoitteen mukaan Suomessa tulisi olla vuonna 2030 jo 250 000 sähköautoa, joko täyssähköistä tai hybridiä. Tavoite on vielä kaukana. Täyssähköisiä henkilöautoja on tällä hetkellä alle tuhat ja hybridejä, jotka käyttävät sähkön lisäksi jotain toista käyttövoimaa, on liikenteessä vajaat 1500 kappaletta.

Huom.: jutussa esiintyvät luvut ovat kirjoitushetkeltä, eli vuodelta 2017.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pakkaspäivä paljastaa huipun herkkyyden

Huima tavoite vaatii toteutuakseen vahvoja tukitoimia. Lisäksi jo pelkästään tammikuinen pakkaspäivä osoittaa, että myös sähkön tuotantokapasiteettia on syytä pohtia.

Vuodentakainen kaikkien aikojen kulutushuippu sai aikaan tutkimuksen. EL-TRAN -niminen konsortio tutki, mihin sähköä silloin kului. Kävi ilmi, että kulutushuippu syntyi nimenomaan rakennusten sähkönkäytön lisäyksestä. Ne aiheuttivat selvityksen mukaan kaksi kolmasosaa tehopiikistä. Teollisuuden kulutus pysyi samaan aikaan keskimääräisellä tasollaan.

Merkittävä havainto tässä selvityksessä oli, että Suomessa mikään taho ei tiedä tarkasti, miten tehopiikki muodostuu. Tämäkin havainto vahvistaa, että ennen merkittäviä sähköautokannan lisäämiseen tähtääviä tukitoimia pitää tietää, mitä vaikutuksia kannan kasvu aiheuttaa sähkönjakelussa ja ennen kaikkea saatavuudessa.

Tankkaus siirtyy kotitöpseliin

Yhden sähköauton lataus kotitaloustöpselistä vie noin 2 kilowattia sähkötehoa. Koska jo sadan kilometrin ajomatkalla kuluu noin 20 kilowattituntia energiaa, menee senkin lataamiseen kymmenen tuntia. Käytännössä lataaminen siis kestää koko yön, vaikka autolla ajettaisiin kohtuullisia päivämatkoja, sillä myös sähköauton lämmittäminen syö akkua.

Jos maassamme olisi päivittäisessä käytässä 250 000 sähköautoa, tarvittaisiin niiden samanaikaiseen kotilataamiseen 500 megawatin teho. Siis yhtä paljon tehoa, mitä Loviisa 1 tai Loviisa 2 -ydinreaktori tuottaa.

Esilämmitys kuluttaa yhtä paljon

Perinteinen lohkolämmitin on teholtaan keskimäärin noin 600 W. Keskikokoisen sisätilanlämmittimen teho on noin 1500 W. Nämä yhdessä siis vievät 2100 wattia, eli 2,1 kilowattia. Siis saman, mitä sähköauton lataaminen standardipistokkeesta.

Toisin sanoen sähköauton hidas kotilataus tai polttomoottoriauton sähköinen esilämmitys vaativat sähköverkolta yhtä suuren tehon hetkellisesti. Toki sähköauto kuormittaa verkkoa moninkertaisen ajan, eli energiaa kuluu enemmän.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vuoden 2016 huippu: 15 105 megawattia

Tammikuussa 2016 Suomen sähkönkulutuksen tuntikeskiteho nousi 15 105 megawattiin. Liki kaikki voimalaitokset olivat käytössä. Kotimainen tuotanto oli noin 10 900 MWh/h ja sähkön nettotuonti noin 4 200 MWh/h. Tuonnista Ruotsin osuus oli 2400 MW, Venäjän 1480 MW ja Viron 320 MW.

Tänään 5.1.2017 klo 16 aikaan sähkönkulutuksessa ylitettiin jo 14 000 megawatin raja. Sähkönkulutusta voi seurata kantaverkkoyhtiö Fingridin nettisivulla www.fingrid.fi.

Teksti: Eila Parviainen ja Lauri Ahtiainen

Lähde: Fingrid, EL-TRAN www.el-tran.fi

EL-TRAN -konsortio tutkii, mitä resurssitehokas sähköjärjestelmä tarkoittaa, miten se toteutetaan, millaisia politiikkaongelmia sen toteutuksessa kohtaamme ja kuinka lopulta ratkomme niitä. Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto, ja siinä ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu.