Suomalaiset epäilevät osaamistaan eläinkolarin sattuessa – virkistä muistiasi Suomen Riistakeskuksen ohjeilla

Iso osa suomalaisista ei usko osaavansa toimia oikein hirvieläinkolarin sattuessa. Mikäli et usko itsekkään, kannattaa lukea Suomen Riistakeskuksen ohjeet joilla vältetään suuremmat lisävahingot.

Marraskuu on tiheintä aikaa hirvi- ja valkohäntäpeurakolareille. LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimuksen mukaan alle puolet autoilevista suomalaisista uskoi osaavansa toimia oikein hirvieläinkolarin sattuessa. Noin 11 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo joskus ajaneen hirvikolarin.

– Moni on epävarma ylipäänsä toiminnasta onnettomuuspaikalla ja mahdollisesti loukkaantunut hirvieläin tuo tähän oman haastekertoimensa. Tärkeintä eläinkolaripaikalla on ehkäistä lisäonnettomuuksien syntyminen, auttaa loukkaantuneita ja hälyttää apua, LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen kertoo.

Kyselytutkimuksen tulosten mukaan eläinten näkeminen tieliikenteessä on arkipäivää, suurin osa kertoo nähneensä liikenteessä hirven tai peuran viimeisen parin kolmen vuoden aikana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin toimit eläinkolarissa

Varoita muuta liikennettä estääksesi lisäonnettomuudet. Laita auton hätävilkut päälle ja vie varoituskolmio 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta, tien onnettomuusalttiille puolelle. Mahdollisuuksien mukaan siirrä ajoneuvosi tien reunaan. Oman turvallisuutesi vuoksi käytä heijastinliiviä ja taskulamppua.
Huolehdi loukkaantuneista omien taitojesi mukaan, siirrä loukkaantuneet turvaan ja aloita hätäensiaputoimet turvaamalla loukkaantuneiden hengitys ja verenkierto.
Riistakolarit, joissa toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto tulee aina ilmoittaa poliisille soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Soitto kannattaa tehdä 112 Suomi -älypuhelinsovelluksella, jolloin hätäkeskuksen päivystäjä näkee sijaintisi suoraan.
Onnettomuuspaikka tulee merkitä, mikäli loukkaantunut eläin on jatkanut matkaansa kolaripaikalta. Merkitseminen tulee tehdä välittömästi edellisten kohtien jälkeen. Tähän voi käyttää riistaonnettomuusmerkkiä, tai vaikka muovipussia sidottuna sopivaan paikkaan, tärkeintä on kuitenkin, että merkin pystyy havaitsemaan autolla ajettaessa. Tähän lisättynä hyvä paikkakuvaus edesauttaa tehokasta jälkiselvitystyötä.
Mikäli riistaeläin on jäänyt kolaripaikalle loukkaantuneena, sen lopettaminen on sallittua, kunhan sen osaa tehdä oikein. Jos et itse voi lopettaa eläintä, odota paikalle suurriistavirka-apuhenkilöstö tai poliisi.

Lähde: Suomen Riistakeskus

Marraskuu pitää päivystävät metsästäjät kiireisinä

Viime vuoden marraskuussa kirjattiin yli 2 000 riistaonnettomuutta, joka on kuudesosa viime vuoden reilusta 12 000 riistaonnettomuudesta.

– Marraskuu on pahinta peurakolariaikaa. Peurojen kiima-aika saa eläimet liikkeelle. Aamu- ja iltahämärät osuvat kellojen siirron myötä työmatkaliikenteen huippuhetkiin, jolloin myös peuraonnettomuuksien määrä lisääntyy, Suomen Riistakeskuksen riistasuunnittelija Reima Laaja toteaa.

Hirvikolari SRVA — Suurriistavirka-avussa loukkaantuneita eläimiä jäljestetään usein koirien avulla.

Hätäkeskuspäivystäjä arvioi kolaripaikalta tehdyn ilmoituksen perusteella tarpeen pelastustoimenpiteille ja poliisin läsnäololle. Samalla tieto onnettomuuspaikasta lähetetään suurriistavirka-apua talkootyönä tekeville metsästäjille. Tavallisimpia SRVA-henkilöstön aputehtäviä on kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutuilta alueilta.

– Viime vuonna suurriistavirka-aputehtäviä kirjattiin yli 13 000. Hirvieläinkolarit sattuvat harvemmin päiväsaikaan. Päivystävät metsästäjät nukkuvat harvoin täysiä öitä tähän aikaan vuodesta peura-alueilla lounaisessa Suomessa, koska hälytys peura- tai hirvikolaripaikalle tulee usein illalla tai aikaisin aamulla. Tämän vuoksi on tärkeää merkitä kolaripaikka selvästi, jotta metsästäjät voivat tehdä työnsä nopeasti ja helposti, Laaja jatkaa.

Lähteet: LähiTapiola, Suomen Riistakeskus Kuvituskuvat: Moottorin arkisto