Suomen surkein kylätie valittu – Sijaitsee vain 40 kilometriä Helsingin ydinkeskustasta

Suomen Kylät ry ja Suomen tieyhdistys ry etsivät lokakuussa Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla. Kilpailun voitto ratkaistiin yleisöäänestyksellä.

Kilpailulla kiinnitettiin huomiota maaseudun tiestön kasvavaan korjausvelkaan ja siihen, miten huonokuntoinen tiestö vaikuttaa ihmisten arkielämään. Tiestön kunnolla on vaikutusta kansalaisten arkielämään, turvallisuuteen ja maan huoltovarmuuteen.

Suomen surkein kylätie valittiin Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen yleisöäänestyksellä kahdeksasta finalistista. Äänestyksen voitti kuva päällystetystä tiestä nimeltä ”Vauvakin saa maidon vaahdotettuna näillä kuopilla”. Kuva on otettu Vihdin Otalammella Laurintiellä (maantiellä 11319).

-Esikoinen opettelee ajamaan pyörällä suoraan vinolla, kuoppaisella tiellä ja itse varoo taittamasta nilkkoja kuopissa. Vauvan syömä maito meinaa tulla vaahtona ulos kaikesta vispauksesta ja tärinästä, mitä tuolla tiellä vaunuihin kohdistuu. Jokainen päivä, jolloin pääsee kotiin Laurintietä ehjillä renkailla, on voitto. Tie on vilkkaasti liikennöity ja on kaikkien turvallisuuden kannalta yksiselitteistä, että tie pitää saada kuntoon. Joku jää vielä auton alle, kun auto, jalankulkija tai pyöräilijä väistää äkillisesti kuoppaa, kertoo voittokuvan lähettänyt Sanna Rantanen huolestuneena.

Kaupunkien ulkopuolinen tieverkko murenee

-Suomen surkein kylätie -kilpailulla haluamme saada päättäjät huomioimaan, että kaupunkien ulkopuolinen tieverkko murenee sitä tahtia, että pian voidaan puhua hätätilasta maaseudulla, kertoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi.

-Budjettirahoitus ei riitä maanteiden kunnossa pitämiseen. Mikäli tiestön määrärahat alenevat tulevina vuosina, ahdinko kasvaa entisestään. Sama kohtalo koskettaa yksityisteitä. Kuvakilpailun sato todistaa, että tieverkolla on haasteita kautta Suomen. Tiedämme kyllä, että ELY-keskukset tienpitäjinä tekevät vähällä rahalla sen minkä voivat, ja juuri siksi tarvitsemme päättäjiltä lisää rahaa tiestön hyväksi, jatkaa Takalammi.

Huonokuntoiset tiet uhkaavat asukkaiden perusturvallisuutta

-Tämä kilpailu kertoo maaseudun karusta todellisuudesta. Aiomme toimittaa uudelle liikenne- ja viestintäministeri Ranteelle kilpailukuvista koostetun kuvakalenterin, jotta maaseudun teiden tilanne ei pääse unohtumaan, kertoo Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.

-Suomen Kylät kantavat huolta kyläteiden kunnosta. Mitä tapahtuu, jos kylien elinvoiman mahdollistama tieverkko tippuu pois pelistä? Teiden huono kunto uhkaa maaseudun asukkaiden perusturvallisuutta. Jo nyt on nähty, että taksit eivät suostu ajamaan kaikille teille. Uhkaako tieverkon kunto jo palo- ja pelastustoimen tehtävien hoitoa, jos tilannetta ei korjata? Haluamme kilpailulla konkretisoida päättäjille, että maaseudun tiestö tarvitsee päättäjien apua sen kuntoon laittamiseksi, Koivisto täydentää.

Maaseudun tiet yhdistävät raaka-aineita, ruokahuoltoa ja ihmisiä sekä takaavat koko maan huoltovarmuutta. Tieverkko on suomalaisille yksi suurimmista kansallisista pääomista, ja siksi tieverkko tulee saattaa nykyistä parempaan kuntoon. Tällä hetkellä tieverkko on monin paikoin niin huonossa kunnossa, että tien kuntoon laittamiseen ei enää päällystys auta, vaan tie tulee rakentaa uudelleen. Huolestuttavaa on, että osa päällystetyistä huonokuntoisista teistä suunnitellaan muutettavan sorateiksi.

Alemman tieverkon kunto kärsii rahoituksen puutteessa

Uudenmaan ELY-keskuksen yksikön päällikkö Timo Karhumäki kommentoi Suomen surkeimmaksi valitun kylätien kuntoa.

-Kyseessä on Uudenmaan ELY-keskuksen alemman verkon tie, jonka päällyste on pahoin reikiintynyt ja kuvan perusteella tien reuna on pettänyt, hän toteaa.

Tien liikennemäärä on noin 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on vähän yli 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tien nopeusrajoitus on nykyisin 60 km/h. Itäisin osa Laurintiestä on yksityistietä.

-Talvella tien pinta on pääosin lumipolannepintainen. Tämän vuoksi toivomme tienkäyttäjiltä erityistä varovaisuutta sään äkillisesti lauhtuessa tai veden sataessa lumipolanteelle. Tiellä on tapahtunut eläinonnettomuuksia ja tieltä suistumisia, mutta vakavimmat onnettomuudet ovat ajalta, jolloin tien nopeusrajoitus oli vielä 80 km/h, Karhumäki kertoo.

Päällysteen huono kunto johtuu tien rakenteellisista ongelmista, joten korjaaminen edellyttää rakenteen parantamista vähintään paikallisesti.

-Tämä kohde on suunnittelussa ja sen korjaamiselle on toteutusvalmius vuodelle 2024, mikäli rahoitustilanne sen mahdollistaa, summaa Karhumäki.

Voittaja palkitaan Otalammella

Suomen surkein kylätie -kilpailun voittaja palkitaan perjantaina 8.12.2023 kello 16.00 Otalammen Pohjoisessa Pirtissä (Salmentie 100, Otalampi).