Tässä syyt nuorten vakavien liikenneonnettomuuksien taustalla

Kolaritutkijanakin työskentelevä neurokirurgi: Nuorten ajoterveys on liikenneturvallisuuden kriittisin kysymys, suuri osa vakavista aivovammoista olisi estettävissä.

Jos Oulun yliopistollisen sairaalan neurokirurgian erikoislääkäri Mirva Nätynki käy vastaajaksi siitä, mikä on keskeisimpiä liikenneturvallisuuden ongelmia, niin vastaus on selkeä: nuorten ajoterveyden haasteet.

Hänen mukaansa suuri osa vakavista liikenteessä syntyneistä aivovammoista olisi ehkäistävissä.

– Alkoholi, päihteet, riskikäyttäytyminen ja väsyneisyys ovat usein taustalla aivovamman aiheuttaneissa liikenneonnettomuuksissa. Suuri osa näistä tilanteista olisi estettävissä, Nätynki sanoo.

Ajoterveyden arviointia vahvistettava

Nätyngin mukaan nuorten ajoterveyden arviointia tulisi tiukentaa ja systematisoida. Hän esittää, että ajokorttia hakevalta nuorelta edellytettäisiin omavakuutuksen lisäksi esimerkiksi 8. luokan terveystarkastuksen todistusta, jossa otetaan kantaa nuoren ajoterveyteen.

– Lisäksi ammattikuljettajaksi aikovien nuorten terveystarkastukset ja kognitiiviset testit tulisi tehdä oikea-aikaisesti.

Liikennerikkomuksiin syyllistyneille Nätynki peräänkuuluttaa nykyistä laajempaa ajopsykologista ohjausta.

Aivovamma piiloutuu salakavalasti

Aivovammoihin erikoistuneena Nätynki muistuttaa, että ajokyky voi heikentyä merkittävästi, vaikka ulkoinen toipuminen näyttäisi hyvältä.

– Aivovamma heikentää usein ajokognitiota: tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, havainnointia, hahmottamista ja tiedonkäsittelyn nopeutta. Aivovammaan liittyy usein väsymystä sekä impulsiivisuutta ja lyhytpinnaisuutta, mikä voi altistaa haitallisille päätöksille erilaisissa ärsykkeisissä liikennetilanteissa. Nämä muutokset eivät näy päällepäin.

Vaikeinta on silloin, kun vammautunut ei itse tunnista omia oireitaan.

Kypäräpakko kevyeen liikenteeseen

Jos Nätynki saisi toteuttaa yhden liikenneturvallisuutta parantavan toimen, se olisi kypäräpakko kaikkiin kevyen liikenteen kulkuvälineisiin, kuten polkupyöriin ja sähköpotkulautoihin.

– Se olisi yksinkertainen ja vaikuttava keino vähentää vakavia aivovammoja.

Kolaripaikalla käynti avartaa

Suomessa toimii 20 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaa, joissa on noin 270 jäsentä. Lautakunta on moniammatillinen tiimi, jossa on asiantuntijoita poliisista, lääketieteestä, ajoneuvotekniikasta, tienpidosta ja käyttäytymistieteistä. Tutkijalautakuntien jäsenet tekevät tutkintoja vapaaehtoistyönä oman työnsä ohella.

Tutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen. Kerättyä aineistoa käytetään liikenneturvallisuustyössä sekä tieteellisissä tutkimuksissa.

Mirva Nätynki on toiminut Pohjois-Pohjanmaan tutkijalautakunnan lääkärijäsenenä vuoden 2023 alusta lähtien ja takana on muutama kymmen tutkintaa. Hän osallistuu mahdollisuuksien mukaan tutkintaan itse onnettomuuspaikalla.

– Paikan päällä tehty arvio antaa ratkaisevaa lisäymmärrystä siitä, miksi onnettomuus tapahtui ja miten se olisi voitu välttää. Keskeistä on selvittää, mikä kuljettajan käyttäytymisessä ja toiminnanohjauksessa johti tilanteeseen. Onnettomuustietoinstituutti (OTI) koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa sekä kokoaa tilastot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Tilastotiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia.