Teiden kehno kunto – korjausvelka kasvaa tänäkin vuonna 50 miljoonalla eurolla

Väyläviraston ennuste: korjausvelka kasvaa kuluvana vuonna noin 1,2 prosentilla eli noin 50 miljoonalla eurolla.

Autoilijat ja eritoten motoristit sen tietävät: salakavalia painumia, täristävää rokonarpisuutta, väisteltäviä kuoppia, auenneita pitkittäisrailoja, kuluneita päällysteitä, epätasaisia sillankansia, kuluneita tieviivoituksia, murtuneita pientareita…

Teiden kunto on moniaalla vain välttävä – ellei kehnompi. Kyse ei ole vain ajomukavuudesta tai saavutettavuudesta eli ajoajoista eri etappien välillä vaan myös turvallisuudesta. Ajoneuvon hallittavuus ja jarrutusmatkat ovat haaste kehnokuntoisilla tieosuuksilla. Yksi teräväreunainen yllättävä kuoppa tiessä voi suistaa auton ajoväylältä tai vastaantulevien kaistalle.

Teiden kunnon kohentamisen keinot ovat tiedossa, eikä parempi tulevaisuus ole kunnostustaitojen puutteestakaan kiinni. Ongelma on rahoituksessa – valtion kirstusta ei ole herennyt riittävästi euroja teiden kunnon ylläpitämiseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ankealta näyttää

Väyläviraston tuore korjausvelkaraportti kertoo, että väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli vuoden 2024 alussa noin 4 168 miljoonaa euroa.

Korjausvelan ennustetaan jatkavan hienoista kasvuaan myös kuluvan vuoden aikana, vaikka tieverkolla kasvua pystytään taittamaan hallituksen lisärahoituksen avulla.

– Korjausvelalla tarkoitetaan huonokuntoisten, korjaustarpeessa olevien valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia. Korjausvelkalaskelmaa on päivitetty vuodesta 2016 alkaen vuosittain, ja korjausvelan trendi on ollut nouseva siitä lähtien, johtava asiantuntija Vesa Männistö Väylävirastosta taustoittaa.

Vuoden 2024 alussa väyläomaisuuden korjausvelasta tieverkolle kohdistuu 2 539 miljoonaa (61 %), rataverkolle 1 599 miljoonaa (38 %) ja vesiväylille 29 miljoonaa euroa (1 %).

Tieverkon korjausvelasta vain alle kymmenen prosenttia kertyy pääväyliltä, mutta rataverkolla pääväylien osuus korjausvelasta on yli puolet. Osuudet vastaavat suuruusluokaltaan pääväylien osuutta koko verkon pituudesta.

Velan kasvu vain hidastuu

Suomen väylästön sitkas korjausvelka ei ota taittuakseen.

– Tieverkolla korjausvelan kasvua pystytään tänä vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Laskusuuntaan ei kuitenkaan päästä, koska esimerkiksi siltojen korjausvelan kasvu jatkuu, Männistö sanoo.

Maanteiden korjausvelka kasvoi vuonna 2023 runsaat 100 miljoonaa euroa, rautateiden korjausvelka puolestaan väheni hieman ja vesiväylien korjausvelka pysyi ennallaan.

Kokonaisuudessaan korjausvelan ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna noin 1,2 prosentilla eli noin 50 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden lopussa korjausvelkasumma olisi 4 220 miljoonaa euroa. Korjausvelan kasvu siis hidastuisi vuoteen 2023 verrattuna.

Korjausvelan laskenta tarkentuu

Väyläomaisuuden määrä ja kuntotila perustuvat Väyläviraston keräämään tietoon. Korjaustarve määräytyy pääosin kuntotilasta ja kuntokriteereistä. Toimenpidevalinnat ja kustannukset puolestaan perustuvat Väyläviraston nykyiseen kunnossapitokäytäntöön.

Laskelmassa käytetyt korjausten yksikköhinnat vastaavat vuoden 2023 tasoa. Korjausvelan laskentamallia kehitetään sitä mukaa, kun eri omaisuuslajien tietopohja parantuu.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy