23.4.2026 Liikenne Tesla FSD hyväksyttiin Euroopassa – olivatko tässä hyvästit ihmiskuskeille? Teksti Tuomas Rajala Kuva Tuomas Rajala Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tesla otti merkittävän askeleen Euroopassa, kun yhtiö sai viranomaishyväksynnän Full Self-Driving (Supervised) -järjestelmälle Hollannissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Teslan pitkään kehittämä järjestelmä tulee asiakaskäyttöön myös Euroopassa. Yhdysvalloissa järjestelmä on ollut käytössä jo pidempään. FSD on maistiainen siitä, miltä autonomisen ajamisen arki oikeasti tuntuu. Virallisilla termeillä FSD:ssä on edelleen kyse kuljettajaa avustavasta järjestelmästä, mutta käytännössä auto kykenee niin itsenäiseen ajamiseen, että avustaminen on vahvaa vähättelyä. Tesla käyttää FSD:stä nimeä “Supervised”, sillä kuljettajan on pidettävä kädet ratilla ja huomio liikenteessä koko ajan. Vastuu ei siirry järjestelmälle, sillä laki ei salli moista. Kuski on edelleen vastuussa, vaikka ei käytännössä eväänsä liikauttaisi. FSD:n toimintalogiikka eroaa selvästi perinteisistä kuljettajaa avustavista järjestelmistä. Se ei perustu yksittäisiin sääntöihin tai rajattuihin toimintoihin, vaan se hyödyntää end-to-end-neuroverkkoa, joka on opetettu valtavalla määrällä ajodataa. Valmistajan mukaan autojen maailmanlaajuinen laivasto kerää päivittäin yli 500 vuoden edestä ajodataa. Tätä dataa käytetään järjestelmän kehittämiseen, jotta se oppii käsittelemään myös harvinaisia ja monimutkaisia tilanteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että auto yrittää simuloimisen sijaan oppia ajamista oikeasti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Yllättävän ihmismäinen Pääsin kokeilemaan Teslan FSD-järjestelmää maahantuojan edustajan kanssa ja olen suoraan sanoen hieman hämmentynyt siitä, kuinka valmis järjestelmä on. Ajaminen tuntuu poikkeuksellisen luonnolliselta. Ei pelkästään toimivalta, vaan nimenomaan hyvässä mielessä ihmismäiseltä. Auto pysyy liikennevirrassa vaivattomasti, eikä toiminnassa ole hermostuneisuutta tai epävarmuutta, joka leimaa useimpia avustinjärjestelmiä. Se ei epäröi, eikä vaikuta liiallisen varovaiselta. FSD ennakoi tilanteita luontevasti. Auto kiihdyttää punaisista valoista reippaasti ja vaihtaa kaistaa rohkeasti. Risteyksiin ajetaan riittävällä vauhdilla ja ennakointi on luontevaa. Järjestelmä ei ole liian varovainen tai aggressiivinen, vaan sulautuu liikenteeseen. Tämä on yllättävän iso asia. Moni järjestelmä toimii teknisesti oikein, mutta tuntuu silti koneelta, joka on opetellut säännöt. Teslan tapauksessa tunne on toisenlainen. Auto tekee päätöksiä, jotka näyttävät siltä kuin ihminen olisi ne tehnyt. Virheet vain puuttuvat. Kamerat ja tekoäly tekevät työn Teknisesti FSD nojaa Teslalle tuttuun linjaan. Järjestelmä käyttää ensisijaisesti kameroita ja tekoälyä ympäristön havainnointiin. Analyysi tapahtuu auton omalla tietokoneella reaaliajassa. Ratkaisu on poikkeuksellinen, sillä osa kilpailijoista nojaa vahvasti tutkiin ja lidariin. Tesla taas luottaa siihen, että riittävä data ja kehittynyt neuroverkko pystyvät korvaamaan nämä. Järjestelmä kehittyy jatkuvasti niin sanotun Fleet Learning -mallin kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autojen keräämää anonymisoitua dataa hyödynnetään ohjelmistopäivityksissä, jotka parantavat järjestelmää ajan myötä. Tähän mennessä FSD:llä on ajettu maailmanlaajuisesti yli 14 miljardia kilometriä. Teslan mukaan FSD (Supervised) -järjestelmällä ajettaessa törmäysten todennäköisyys ajettua kilometriä kohden on jopa seitsemän kertaa pienempi kuin manuaalisessa ajossa. Väite on kova, mutta se eliminoi yhtälöstä inhimilliset virheet. Ja juuri ne aiheuttavat onnettomuuksia. Euroopassa käyttöönottoa on edeltänyt laaja testaus. Tesla kertoo ajaneensa FSD:llä yli 1,6 miljoonaa kilometriä eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi yli 13 000 ihmistä on päässyt kokeilemaan järjestelmää niin sanotuissa Ride-Along -ajoissa. Sellainen on mahdollista myös suomalaisille asiakkaille. Järjestelmän testiajon jälkeen on vaikea kiistää, etteivätkö FSD:n kaltaiset järjestelmät olisi tulossa vauhdilla. Kysymys ei ole enää siitä, toimiiko teknologia, vaan siitä, milloin lainsäädäntö ja infrastruktuuri pysyvät kehityksen perässä. Esimerkiksi taksiliikenteen automatisointi ei tunnu enää kaukaiselta ajatukselta. Taksilain uudistuksen jälkeen ajatus ei välttämättä ole edes huono. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 7.11.2026 Ajokortit Opettaisinko lapseni ajamaan opetusluvalla? 6.11.2026 Liikenne Toteutuukohan tässä merkinasettajan tarkoitus? 31.10.2026 Autoilu Peltipoliisi välähtää yhä tiuhemmin – tolppia 1 300 mutta kameroita vain 300 30.10.2026 Autoilu Käyttötestiauton pohjakosketus paljasti korotetun risteyksen virheen Helsingissä 30.10.2026 Liikenne Moottorin lukijat kertovat: tällaisia vaaratilanteita ruokarobotit ovat aiheuttaneet liikenteessä 2.10.2026 Liikenne Löytyikö lainsäädännöstä aukko? – Poliisi ja vakuutusyhtiö eri linjoilla ruokarobotin väistämisvelvollisuudesta 30.9.2026 Liikenne Suomi mukaan eurooppalaisten liikennevakuuttajien kampanjaan, jonka periaatteita on noudatettu täällä jo pitkään 17.9.2026 Liikenne Turhauttava viritelmä purettiin Tampereella – väliaikainen liikenneympyrä vaihtui viimein liikennevaloihin 14.9.2026 Liikenne Autoliiton koulutuspäällikkö neuvoo: näin vältät parkkisakot pysäköintimerkkien lisäkilpien kanssa Kommentit (5) Kiitos ei tuollaisille järjestelmille – oli automerkki mikä tahansa! Aina ja ikuisesti henkilöauton hallinan tulee olla kuljettajan vastuulla. Ja minne häviäisi ajamisen ilo, jota itse ja miljoonat muut tuntevat ajaessaan henkilöautoa? Toistaiseksi saadaan vielä ajaa itse autoja. Mutta tämä on hyvä vaihtoehto jos ei aina napostele. Voi toimia siellä, missä on selkeät ja oikeat tiemerkinnät, mutta Suomessa ei etenkään työmaiden lähellä. Suomessa työmaiden merkintöjä tekevät tietyöalueilla kunnat ja kaupungit sekä alueelliset elinvoimakeskukset. Jos taajamissa rakennetaan taloa liikenneväylän varteen, tien tai kadun merkinnät ovat yleensä rakennuttajan eli grynderin vastuulla. Usein rakennuttaja ei ole osannut katsoa tiemerkintöjä ja liikennemerkkejä tiellä kulkijan silmin. Esimerkiksi talon rakennustyön vuoksi kavennetulle kadulle on usein ”unohtunut” vanha tiemerkintä, jossa ajosuunta saattaa olla täysin päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi ajaa. Harhaanjohtavan, ”unohdetun” ajoratamerkinnän vuoksi kuski pakotetaan ajamaan liikennesääntöjen vastaisesti. Harhaanjohtavia ajoratamerkintöjä ei ole jyrsitty pois. Tällaisia tapauksia on Suomessa pilvin pimein. Poliisiresurssit ovat niukat. Valvonta on olematonta. Katutarkastajia ei enää ole. Miten autonominen auto selvittää soratieosuudet, joissa ei ole lainkaan ajoratamerkintöjä tai vaikeissa talviolosuhteissa, jolloin ajoratamerkinnät eivät näy? Epäilen suuresti. Keväällä näkyy olevan runsaasti varsin kuluneita ja kehnoja ajoratamerkintöjä asfalttiteilläkin. Itse asiassa järjestelmää on testattu talvikelissä mm. Rovaniemellä ja kokemukset olivat silloinkin hyvin positiivisia. Itsellä ajokeli oli hyvä. Mutta pari yllättävää tilannetta osui reitille ja auto hoito homman erittäin hyvin. Sanoisin, että suuremmissa ongelmissa ovat vanhat ja arat ihmiskuljettajat kuin nämä järjestelmät. Auto ei asemoi itseään pelkkien ajoratamaalausten perusteella. Tämä on tekoälypohjainen järjestelmä, joka oppii koko ajan lisää. YouTube on pullollaan videoita joissa fsd-Teslat suoriutuvat niin sorapintaisista kuin lumisista teistä paremmin kuin moni tuntemani kuljettaja ikinä on suoriutunut loisto-olosuhteissa hyvällä päällystetyllä tiellä. Ihmisellä on vain maksimissaan kaksi silmää. Noissa ”itsestään ajavissa” on kameroita joka puolella ja ”aivot” on suoraan kytketty auton ohjausjärjestelmiin toisin kuin ihmisen ajamassa ajoneuvossa jota ohjataan hitaalla lihasjärjestelmällä. Toivottavasti saadaan mahdollisimman nopeasti myös meille Suomeen tällaiset oikeasti turvalliset järjestelmät, ja ainahan noita voi itse ajaa, mutta järjestelmä puuttuu sitten meidän töppäyksiin ajoissa ennen kuin mitään vakavaa ennättää tapahtua. Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 10.11.2026 Uutinen Autoveropetostutkintaan liittyvät yhtiöt konkurssiin – verovelkaa yhteensä yli 60 miljoonaa euroa 9.11.2026 Yleinen Nakupyörien tehokuninkuus siirtyy BMW:lle – M 1000 RS tuottaa hävyttömät 218 hv 11.11.2026 Ajoneuvot Maistiainen: väitti valmistaja mitä tahansa, Polestar 4 SUV on kartano-Polestar - takaikkunasta ei peritä lisähintaa ja toimintamatkakin on pidempi 9.11.2026 Kuluttajat Mersun bensapumppua vaihdettiin toistuvasti – asiakkaan mukaan vika olikin startissa 11.11.2026 Autoilu Kuka korvaa, kun auto ottaa osumaa hidastetöyssystä? 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen 4.11.2026 Päivän kuva Tässä kävi Moottorin koeajoauton pohjakosketus – nyt liian korkea hidaste korjataan 10.11.2026 Uutinen Autoveropetostutkintaan liittyvät yhtiöt konkurssiin – verovelkaa yhteensä yli 60 miljoonaa euroa 7.11.2026 Ajoneuvot Volkswagenin uusi täyshybridijärjestelmä on erikoinen tekniikaltaan, mikä tuntuu paikoin myös käytännössä - saatavilla Golfiin ja T-Rociin 3.11.2026 Renkaat Oletko säilyttänyt autonrenkaita aina väärin? – Niin minäkin 21.10.2026 Autoilu Entä jos vuonna 2030 diesel-Octavialla ajavan nykyinen verorasitus 497 euroa kohoaisi 634 euroon vuodessa ja sähkö-Enyaqilla ajavalla 337 eurosta 571 euroon? 28.10.2026 Uutinen Satojen miljoonien eurojen akkumateriaalitehdas kumisee Harjavallassa tyhjyyttään – Kotkan uusi tehdas hankkii raaka-aineensa ulkomailta 6.11.2026 Laivat Titanicin sisaralus Britannic menettää suurimman maailman merien pohjassa makaavan matkustajalaivan hylyn tittelin tasan 110 vuoden jälkeen 13.10.2026 Ajoneuvot Muistatko vanhat linja-autot, joissa oli etumoottori?