Tesla FSD hyväksyttiin Euroopassa – olivatko tässä hyvästit ihmiskuskeille?

Tesla otti merkittävän askeleen Euroopassa, kun yhtiö sai viranomaishyväksynnän Full Self-Driving (Supervised) -järjestelmälle Hollannissa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Teslan pitkään kehittämä järjestelmä tulee asiakaskäyttöön myös Euroopassa. Yhdysvalloissa järjestelmä on ollut käytössä jo pidempään. FSD on maistiainen siitä, miltä autonomisen ajamisen arki oikeasti tuntuu.

Virallisilla termeillä FSD:ssä on edelleen kyse kuljettajaa avustavasta järjestelmästä, mutta käytännössä auto kykenee niin itsenäiseen ajamiseen, että avustaminen on vahvaa vähättelyä.

Tesla käyttää FSD:stä nimeä “Supervised”, sillä kuljettajan on pidettävä kädet ratilla ja huomio liikenteessä koko ajan. Vastuu ei siirry järjestelmälle, sillä laki ei salli moista. Kuski on edelleen vastuussa, vaikka ei käytännössä eväänsä liikauttaisi.

FSD:n toimintalogiikka eroaa selvästi perinteisistä kuljettajaa avustavista järjestelmistä. Se ei perustu yksittäisiin sääntöihin tai rajattuihin toimintoihin, vaan se hyödyntää end-to-end-neuroverkkoa, joka on opetettu valtavalla määrällä ajodataa.

Valmistajan mukaan autojen maailmanlaajuinen laivasto kerää päivittäin yli 500 vuoden edestä ajodataa. Tätä dataa käytetään järjestelmän kehittämiseen, jotta se oppii käsittelemään myös harvinaisia ja monimutkaisia tilanteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että auto yrittää simuloimisen sijaan oppia ajamista oikeasti.

Yllättävän ihmismäinen

Pääsin kokeilemaan Teslan FSD-järjestelmää maahantuojan edustajan kanssa ja olen suoraan sanoen hieman hämmentynyt siitä, kuinka valmis järjestelmä on.

Ajaminen tuntuu poikkeuksellisen luonnolliselta. Ei pelkästään toimivalta, vaan nimenomaan hyvässä mielessä ihmismäiseltä. Auto pysyy liikennevirrassa vaivattomasti, eikä toiminnassa ole hermostuneisuutta tai epävarmuutta, joka leimaa useimpia avustinjärjestelmiä. Se ei epäröi, eikä vaikuta liiallisen varovaiselta.  

FSD ennakoi tilanteita luontevasti. Auto kiihdyttää punaisista valoista reippaasti ja vaihtaa kaistaa rohkeasti. Risteyksiin ajetaan riittävällä vauhdilla ja ennakointi on luontevaa. Järjestelmä ei ole liian varovainen tai aggressiivinen, vaan sulautuu liikenteeseen.

Tämä on yllättävän iso asia. Moni järjestelmä toimii teknisesti oikein, mutta tuntuu silti koneelta, joka on opetellut säännöt. Teslan tapauksessa tunne on toisenlainen. Auto tekee päätöksiä, jotka näyttävät siltä kuin ihminen olisi ne tehnyt. Virheet vain puuttuvat.

Kamerat ja tekoäly tekevät työn

Teknisesti FSD nojaa Teslalle tuttuun linjaan. Järjestelmä käyttää ensisijaisesti kameroita ja tekoälyä ympäristön havainnointiin. Analyysi tapahtuu auton omalla tietokoneella reaaliajassa. Ratkaisu on poikkeuksellinen, sillä osa kilpailijoista nojaa vahvasti tutkiin ja lidariin. Tesla taas luottaa siihen, että riittävä data ja kehittynyt neuroverkko pystyvät korvaamaan nämä.

Järjestelmä kehittyy jatkuvasti niin sanotun Fleet Learning -mallin kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autojen keräämää anonymisoitua dataa hyödynnetään ohjelmistopäivityksissä, jotka parantavat järjestelmää ajan myötä. Tähän mennessä FSD:llä on ajettu maailmanlaajuisesti yli 14 miljardia kilometriä.

Teslan mukaan FSD (Supervised) -järjestelmällä ajettaessa törmäysten todennäköisyys ajettua kilometriä kohden on jopa seitsemän kertaa pienempi kuin manuaalisessa ajossa. Väite on kova, mutta se eliminoi yhtälöstä inhimilliset virheet. Ja juuri ne aiheuttavat onnettomuuksia.

Euroopassa käyttöönottoa on edeltänyt laaja testaus. Tesla kertoo ajaneensa FSD:llä yli 1,6 miljoonaa kilometriä eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi yli 13 000 ihmistä on päässyt kokeilemaan järjestelmää niin sanotuissa Ride-Along -ajoissa. Sellainen on mahdollista myös suomalaisille asiakkaille.

Järjestelmän testiajon jälkeen on vaikea kiistää, etteivätkö FSD:n kaltaiset järjestelmät olisi tulossa vauhdilla. Kysymys ei ole enää siitä, toimiiko teknologia, vaan siitä, milloin lainsäädäntö ja infrastruktuuri pysyvät kehityksen perässä. Esimerkiksi taksiliikenteen automatisointi ei tunnu enää kaukaiselta ajatukselta. Taksilain uudistuksen jälkeen ajatus ei välttämättä ole edes huono.