23.4.2026 Liikenne Tesla FSD hyväksyttiin Euroopassa – olivatko tässä hyvästit ihmiskuskeille? Teksti Tuomas Rajala Kuva Tuomas Rajala Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tesla otti merkittävän askeleen Euroopassa, kun yhtiö sai viranomaishyväksynnän Full Self-Driving (Supervised) -järjestelmälle Hollannissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Teslan pitkään kehittämä järjestelmä tulee asiakaskäyttöön myös Euroopassa. Yhdysvalloissa järjestelmä on ollut käytössä jo pidempään. FSD on maistiainen siitä, miltä autonomisen ajamisen arki oikeasti tuntuu. Virallisilla termeillä FSD:ssä on edelleen kyse kuljettajaa avustavasta järjestelmästä, mutta käytännössä auto kykenee niin itsenäiseen ajamiseen, että avustaminen on vahvaa vähättelyä. Tesla käyttää FSD:stä nimeä “Supervised”, sillä kuljettajan on pidettävä kädet ratilla ja huomio liikenteessä koko ajan. Vastuu ei siirry järjestelmälle, sillä laki ei salli moista. Kuski on edelleen vastuussa, vaikka ei käytännössä eväänsä liikauttaisi. FSD:n toimintalogiikka eroaa selvästi perinteisistä kuljettajaa avustavista järjestelmistä. Se ei perustu yksittäisiin sääntöihin tai rajattuihin toimintoihin, vaan se hyödyntää end-to-end-neuroverkkoa, joka on opetettu valtavalla määrällä ajodataa. Valmistajan mukaan autojen maailmanlaajuinen laivasto kerää päivittäin yli 500 vuoden edestä ajodataa. Tätä dataa käytetään järjestelmän kehittämiseen, jotta se oppii käsittelemään myös harvinaisia ja monimutkaisia tilanteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että auto yrittää simuloimisen sijaan oppia ajamista oikeasti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Yllättävän ihmismäinen Pääsin kokeilemaan Teslan FSD-järjestelmää maahantuojan edustajan kanssa ja olen suoraan sanoen hieman hämmentynyt siitä, kuinka valmis järjestelmä on. Ajaminen tuntuu poikkeuksellisen luonnolliselta. Ei pelkästään toimivalta, vaan nimenomaan hyvässä mielessä ihmismäiseltä. Auto pysyy liikennevirrassa vaivattomasti, eikä toiminnassa ole hermostuneisuutta tai epävarmuutta, joka leimaa useimpia avustinjärjestelmiä. Se ei epäröi, eikä vaikuta liiallisen varovaiselta. FSD ennakoi tilanteita luontevasti. Auto kiihdyttää punaisista valoista reippaasti ja vaihtaa kaistaa rohkeasti. Risteyksiin ajetaan riittävällä vauhdilla ja ennakointi on luontevaa. Järjestelmä ei ole liian varovainen tai aggressiivinen, vaan sulautuu liikenteeseen. Tämä on yllättävän iso asia. Moni järjestelmä toimii teknisesti oikein, mutta tuntuu silti koneelta, joka on opetellut säännöt. Teslan tapauksessa tunne on toisenlainen. Auto tekee päätöksiä, jotka näyttävät siltä kuin ihminen olisi ne tehnyt. Virheet vain puuttuvat. Kamerat ja tekoäly tekevät työn Teknisesti FSD nojaa Teslalle tuttuun linjaan. Järjestelmä käyttää ensisijaisesti kameroita ja tekoälyä ympäristön havainnointiin. Analyysi tapahtuu auton omalla tietokoneella reaaliajassa. Ratkaisu on poikkeuksellinen, sillä osa kilpailijoista nojaa vahvasti tutkiin ja lidariin. Tesla taas luottaa siihen, että riittävä data ja kehittynyt neuroverkko pystyvät korvaamaan nämä. Järjestelmä kehittyy jatkuvasti niin sanotun Fleet Learning -mallin kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että autojen keräämää anonymisoitua dataa hyödynnetään ohjelmistopäivityksissä, jotka parantavat järjestelmää ajan myötä. Tähän mennessä FSD:llä on ajettu maailmanlaajuisesti yli 14 miljardia kilometriä. Teslan mukaan FSD (Supervised) -järjestelmällä ajettaessa törmäysten todennäköisyys ajettua kilometriä kohden on jopa seitsemän kertaa pienempi kuin manuaalisessa ajossa. Väite on kova, mutta se eliminoi yhtälöstä inhimilliset virheet. Ja juuri ne aiheuttavat onnettomuuksia. Euroopassa käyttöönottoa on edeltänyt laaja testaus. Tesla kertoo ajaneensa FSD:llä yli 1,6 miljoonaa kilometriä eri puolilla Eurooppaa. Lisäksi yli 13 000 ihmistä on päässyt kokeilemaan järjestelmää niin sanotuissa Ride-Along -ajoissa. Sellainen on mahdollista myös suomalaisille asiakkaille. Järjestelmän testiajon jälkeen on vaikea kiistää, etteivätkö FSD:n kaltaiset järjestelmät olisi tulossa vauhdilla. Kysymys ei ole enää siitä, toimiiko teknologia, vaan siitä, milloin lainsäädäntö ja infrastruktuuri pysyvät kehityksen perässä. Esimerkiksi taksiliikenteen automatisointi ei tunnu enää kaukaiselta ajatukselta. Taksilain uudistuksen jälkeen ajatus ei välttämättä ole edes huono. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 17.9.2026 Liikenne Turhauttava viritelmä purettiin Tampereella – väliaikainen liikenneympyrä vaihtui viimein liikennevaloihin 14.9.2026 Liikenne Autoliiton koulutuspäällikkö neuvoo: näin vältät parkkisakot pysäköintimerkkien lisäkilpien kanssa 9.9.2026 Liikenneturvallisuus Autoliitto muistuttaa: nämä asiat kannattaa opettaa lapselle turvallisesta bussin käytöstä 6.9.2026 Liikenne Lapsi oppii liikenteessä aikuisen kautta 24.8.2026 Liikenne Romutuspalkkio edisti sähköpyöräilyä – vaikutukset näkyvät vielä vuosia myöhemmin 17.8.2026 Liikenneturvallisuus Koululaisten turvallisuus on aikuisten vastuulla – myös niiden aikuisten, joilla ei ole omia lapsia 17.8.2026 Päivän kuva Oliko sinulla uuden kuljettajan tunnuksena toiminut 80-lätkä? 16.8.2026 Tilaajille Keskiössä energia: öljy aloitti toisen teollisen vallankumouksen 14.8.2026 Liikenneturvallisuus Näin moni autoilija ajaa ylinopeutta koulujen läheisyydessä – ”Asenteet ja käyttäytyminen eivät kohtaa ratin takana” Kommentit (5) Kiitos ei tuollaisille järjestelmille – oli automerkki mikä tahansa! Aina ja ikuisesti henkilöauton hallinan tulee olla kuljettajan vastuulla. Ja minne häviäisi ajamisen ilo, jota itse ja miljoonat muut tuntevat ajaessaan henkilöautoa? Toistaiseksi saadaan vielä ajaa itse autoja. Mutta tämä on hyvä vaihtoehto jos ei aina napostele. Voi toimia siellä, missä on selkeät ja oikeat tiemerkinnät, mutta Suomessa ei etenkään työmaiden lähellä. Suomessa työmaiden merkintöjä tekevät tietyöalueilla kunnat ja kaupungit sekä alueelliset elinvoimakeskukset. Jos taajamissa rakennetaan taloa liikenneväylän varteen, tien tai kadun merkinnät ovat yleensä rakennuttajan eli grynderin vastuulla. Usein rakennuttaja ei ole osannut katsoa tiemerkintöjä ja liikennemerkkejä tiellä kulkijan silmin. Esimerkiksi talon rakennustyön vuoksi kavennetulle kadulle on usein ”unohtunut” vanha tiemerkintä, jossa ajosuunta saattaa olla täysin päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi ajaa. Harhaanjohtavan, ”unohdetun” ajoratamerkinnän vuoksi kuski pakotetaan ajamaan liikennesääntöjen vastaisesti. Harhaanjohtavia ajoratamerkintöjä ei ole jyrsitty pois. Tällaisia tapauksia on Suomessa pilvin pimein. Poliisiresurssit ovat niukat. Valvonta on olematonta. Katutarkastajia ei enää ole. Miten autonominen auto selvittää soratieosuudet, joissa ei ole lainkaan ajoratamerkintöjä tai vaikeissa talviolosuhteissa, jolloin ajoratamerkinnät eivät näy? Epäilen suuresti. Keväällä näkyy olevan runsaasti varsin kuluneita ja kehnoja ajoratamerkintöjä asfalttiteilläkin. Itse asiassa järjestelmää on testattu talvikelissä mm. Rovaniemellä ja kokemukset olivat silloinkin hyvin positiivisia. Itsellä ajokeli oli hyvä. Mutta pari yllättävää tilannetta osui reitille ja auto hoito homman erittäin hyvin. Sanoisin, että suuremmissa ongelmissa ovat vanhat ja arat ihmiskuljettajat kuin nämä järjestelmät. Auto ei asemoi itseään pelkkien ajoratamaalausten perusteella. Tämä on tekoälypohjainen järjestelmä, joka oppii koko ajan lisää. YouTube on pullollaan videoita joissa fsd-Teslat suoriutuvat niin sorapintaisista kuin lumisista teistä paremmin kuin moni tuntemani kuljettaja ikinä on suoriutunut loisto-olosuhteissa hyvällä päällystetyllä tiellä. Ihmisellä on vain maksimissaan kaksi silmää. Noissa ”itsestään ajavissa” on kameroita joka puolella ja ”aivot” on suoraan kytketty auton ohjausjärjestelmiin toisin kuin ihmisen ajamassa ajoneuvossa jota ohjataan hitaalla lihasjärjestelmällä. Toivottavasti saadaan mahdollisimman nopeasti myös meille Suomeen tällaiset oikeasti turvalliset järjestelmät, ja ainahan noita voi itse ajaa, mutta järjestelmä puuttuu sitten meidän töppäyksiin ajoissa ennen kuin mitään vakavaa ennättää tapahtua. Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 22.9.2026 Päivän kuva Tiesitkö tämän piilotetun viestin Toyotan logosta? 24.9.2026 Ajoneuvot Maistiainen: perusteellisesti uudistunut Mercedes-Benz S 580e on kalleimpia autoja, joiden ostamisessa voi olla vielä jotain järkeäkin 22.9.2026 Kuluttajat Ostaja epäili lähes heti BMW:n kolarihistoriaa – Sakan myyjä vakuutti kahdesti, ettei autoa ole kolaroitu 25.9.2026 Ajoneuvot Legendaarinen 1,6 miljoonaa kilometriä ajettu Mersu löytyi 20 vuotta katoamisensa jälkeen – näin se päätyi takaisin Suomeen 23.9.2026 Sähköautot Riittääkö 80 latauspysähdystä? – saksalainen Tobias lähti täyssähköisellä Mercedes-Benz eActros 600 –kuorma-autolla maailmanympärimatkalle 22.9.2026 Päivän kuva Tiesitkö tämän piilotetun viestin Toyotan logosta? 22.9.2026 Kuluttajat Ostaja epäili lähes heti BMW:n kolarihistoriaa – Sakan myyjä vakuutti kahdesti, ettei autoa ole kolaroitu 19.9.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän auton? 19.9.2026 Koeajo Ford Taunus GT 2000 Coupé on aikakapseli ajalta, jolloin autoilu oli enimmäkseen analogista 18.9.2026 Kuluttajat Matkailuauton öljynpainevalo syttyi tunti korjauksen jälkeen – asiakas vaati korjaamolta yli 2 000 euron korvauksia 22.9.2026 Päivän kuva Tiesitkö tämän piilotetun viestin Toyotan logosta? 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 22.9.2026 Kuluttajat Ostaja epäili lähes heti BMW:n kolarihistoriaa – Sakan myyjä vakuutti kahdesti, ettei autoa ole kolaroitu