8.3.2021

Vakuutusyhtiö: autokanta vanhenee, tartuntariski suosii autoilua

Autokauppa ja uusi autoverolaki

Koronan vaikutuksesta kotimaanmatkailu, mökkeily ja pyrkimys välttää perheen ulkopuolisia kontakteja suosivat autoilua. Henkilöauton merkitys työssäkäyntimatkojen kulkumuotona on myös kasvanut.

Auton osto on aina merkittävä taloudellinen päätös. Kun suomalaiselle tulee tarve ostaa auto, hän todennäköisimmin alkaa katsella käytettyä autoa.

Jos suomalainen nyt siis hankkisi auton, hän ostaisi sen todennäköisimmin käytettynä, selviää vakuutusyhtiö LähiTapiolan tuoreesta kyselystä. Sen mukaan lähes 60 prosenttia vastaajista hankkisi käytetyn auton joko koti- tai ulkomailta. Asiantuntijat arvelevat, että uusien autojen kaupan alho voi jatkua koronatilanteen epävarmuudessa ja autokanta jatkaa vanhenemistaan.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä kysyttiin, miten suomalaiset arvioivat toimivansa, jos he nyt olisivat hankkimassa autoa. Runsas puolet eli 52 prosenttia vastaajista kertoo ostavansa auton käytettynä kotimaasta ja viisi prosenttia hankkisi käytetyn auton ulkomailta. Uutena auton uskoo hankkivansa runsas viidennes eli 22 prosenttia vastaajista. Naisista noin joka kymmenes ei voisi kuvitellakaan hankkivansa autoa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käytetyt pitivät pintansa

LähiTapiolan ajoneuvovakuutuksista vastaava kehityspäällikkö Ari Saarnio taustoittaa kyselyn tuloksia huomauttamalla, että koronaepidemia iski viime vuonna suuren loven uusien autojen kauppaan, mutta käytetyt ovat pitäneet pintansa.

– Epävarmoina aikoina ihmiset aina lykkäävät isoja ostopäätöksiä, ja tarpeeseen tehty hankinta voi kohdistua arvoltaan alhaisempaan autoon kuin alun perin oli suunnitelma, Saarnio erittelee.

Tartuntariski suosii autoilua

Saarnion mukaan nykyisenkaltaisissa koronapandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa kotimaanmatkailu, mökkeily ja esimerkiksi pyrkimys välttää perheen ulkopuolisia kontakteja suosivat lopulta autoilua.

– Henkilöauton merkitys työssäkäyntimatkojen kulkumuotona on myös kasvanut, Saarnio toteaa.

Oma se olla pitää!

Kyselyn tuloksissa nousee esiin, että autoileva suomalainen yhä useimmin haluaa omistaa autonsa. Potentiaalisen autonhankinnan edessä vain neljä prosenttia vastaajista arvioi käyttävänsä oman auton sijaan esimerkiksi vuokra- tai yhteiskäyttöautoja.

– Yhteiskäyttö- ja vuokra- tai leasing-autoilun yleistymistä on uumoiltu Suomessa jo pitkään, mutta ainakaan kyselyn perusteella se ei näytä vieläkään lyövän läpi, Saarnio tulkitsee.

Arjen katsaus -kyselyn tuloksissakin nousee esiin, että aivan uuden auton hankintaa harkitsevat keskimääräistä useammin korkeatuloiset, johtavassa asemassa työskentelevät ja 55–64-vuotiaat tai sitä vanhemmat.

LähiTapiolan kyselyyn osallistuneista kuusi prosenttia vastaa, ettei missään tapauksessa voisi kuvitella hankkivansa autoa. Naisista näin kertoo lähes joka kymmenes (9 %), miehistä selvästi harvempi (3 %). Kaikkiaan noin joka kymmenes vastaajista ei osannut kyselyssä sanoa, kuinka toimisi potentiaalisessa autonhankintatilanteessa.

Dieselin vierastaminen Saksan dieselkannustimet

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autojen keski-ikä vain jatkaa kasvamistaan

Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastoista paljastuu, että Suomessa tehdään vuosittain noin 800 000 henkilöautokauppaa. Käytettyihin autoihin painottuva kauppa vanhensi viime vuonnakin suomalaista autokantaa.

Viime vuonna uutena ensirekisteröityjen autojen määrä sukelsi noin 15 prosenttia noin 96 500 kappaleeseen, kun samaan aikaan Suomeen tuotiin ulkomailta käytettynä noin 44 000 henkilöautoa ja kotimaassa käytettyjen henkilöautojen kaupan kokonaisvolyymi oli noin 645 000.

Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä nousi koronavuonna jo 12,5 vuoteen. Sitten vuosien 2007–2009 finanssikriisin ikää on tullut tasaisesti lisää parin vuoden verran, kertovat Traficominin tilastot.

– Romutuspalkkiokampanja voi tänä vuonna piristää uusien autojen myyntiä, mutta kaikkiaan autokannan vanheneminen näyttää jatkuvan. Myös pandemian pidentämät autotehtaiden toimitusajat voivat lykätä joidenkin auton hankintaa, LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri arvioi.

Alaviirin mukaan autokannan uudistuminen olisi suotavaa, koska pääsääntöisesti uudet autot ovat sekä vähäpäästöisempiä että turvallisempia kuin tällä hetkellä Suomen teillä liikkuvat autot.

– Kuljettajaa avittavat turvalaitteet, kuten kaistavahdit ja ajonvakautusjärjestelmä, ehkäisevät onnettomuustilanteita, ja jos kolari sattuukin, turvatyynyt ja muut suojarakenteet lieventävät sen seurauksia, Alaviiri muistuttaa.

Uudempien autojen turvallisuutta tuovaa vaikutusta tähdentää myös kehityspäällikköä Ari Saarnio.

– Jos vaihtaa yli kymmenen vuotta ajetun auton parivuotiaaseen kulkupeliin, on tekninen kehitys ollut jo huomattavaa.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 15.–21. tammikuuta 1 027 suomalaista. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Teksti: Moottori Kuva: Moottorin arkisto Lähde: LähiTapiola Arjen katsaus -kyselytutkimus