Koeajo: KTM 1290 Super Adventure S on sivistyneempi seikkailija

Kolmannen sukupolven KTM 1290 Super Adventuren brutaalius on vaihtunut sivistyneempään suorituskykyyn. Hyvää: sivistynyt käytös, suorituskyky, mukautuva vakionopeudensäädin. Huonoa: tärinät kiihdytettäessä.

KTM esitteli ensimmäisen yli 1 000-kuutioisen seikkailupyöränsä 1190 Adventuren vuonna 2013. Kaksi vuotta myöhemmin moottori kasvoi 1 300-kuutioiseksi, ja mallimerkintä muuttui muotoon KTM 1290 Super Adventure. Nyt vuorossa on kolmas sukupolvi. Koeajoon saimme urheilullisemman S-mallin.

Ketterämpi käsiteltävä

Edellisen mallin koeajosta mieleen jäänyt ominaisuuksien brutaalius on nyt tiessään. Uusi 1290 Super Adventure S tuntuu ketterämmältä ja samalla pienemmältä, vaikka 10 millimetriä matalampaa istuinkorkeutta lukuun ottamatta fyysiset mitat ovat kutakuinkin ennallaan. Polttoainetankki on siirretty perinteiseltä paikaltaan alemmas. Se on ollut mahdollista jakamalla säiliö kolmeen osaan, joista reunimmaiset on sijoitettu moottorin sivuille. Madaltunut painopiste tuntuu helpompana käsiteltävyytenä erityisesti hitaissa nopeuksissa.

Yksi isokokoinen jäähdytin on korvattu kahdella pienemmällä. Ne on voitu sijoittaa katteiden suojaan niin, että jäähdyttimien läpi virtaava ilma ohjataan nyt sivukatteiden ”kidusten” läpi kuljettajan jalkojen ohi, jolloin kuljettaja ei tunne moottorin kuumuutta. Kun lisäksi runkoa on lyhennetty etupäästään 15 millimetriä ja emäputkea tuotu saman verran taaksepäin, on tuntuma etupyörään saatu paremmaksi.

Elektroninen mutta tasapainoinen

KTM on ladannut superseikkailijansa täyteen kuljettajaa avustavaa elektroniikkaa. Valittavat teho- ja ajoasetukset, kaarre-ABS-jarrut, luistonesto ja moottorijarrun säädöt toimivat hienosti, mutta kaikkein viimeisintä tekniikkaa edustaa mukautuva vakionopeudensäädin. Nämä ovat silti vain lisäherkkuja ajamiseen. Tärkeintä on se, että suorituskyky, jousitus, jarrut ja muut ominaisuudet ovat tasapainossa. Kuten ne KTM:ssä ovat.

Pitkästä 200 millin joustomatkasta huolimatta jousitus on katupyörämäisen napakka. Semiaktiivinen järjestelmä muokkaa vaimennusten tasoa ajotyylin ja olosuhteiden mukaan niin sujuvasti, ettei kuljettaja juuri edes kiinnitä jousituksen toimintaan huomiota. Herkempi ja kevyttoimisempi vaihteisto on käytettävyydeltään yksi markkinoiden parhaista. Suomalaisnopeuksissa jarrujen teho on hyvä ja kahvan puristusvoiman tarve pieni, mutta suuremmissa nopeuksissa tuntuma muuttuu aavistuksen puisevaksi.

KTM:n aavikkokilpureista matkitusta ulkonäöstä huolimatta S-versio on suunnattu pääosin matkapyöräksi, joka ei tosin vierasta hiekkateitäkään. Tehokas 160-hevosvoimainen moottori ei säikähdä matkustajan ja matkatavaroiden tuomaa lisäkuormaa, vaan voimaa riittää yllin kyllin kaikkiin ajotilanteisiin. Pitkien joustomatkojen ansiosta matka etenee epätasaisemmallakin alustalla mukavasti. Jos kaipaa enemmän endurohenkisyyttä, sitä varten KTM:n samasta mallista löytyy vieläkin pitkäjoustoisempi R-versio.

Teksti: Janne Huhtala Kuvat: Sebas Romero