Koeajo: Mercedes-Benz S 580 e – latauksella säästöä ja hennoa hiomattomuutta

Edustusautojen mittapuu on ladattavanakin muita edellä, mutta malliston sisällä Mercedes-Benz S 580 e -lataushybridi jää tiukkaan ristituleen. Hyvää: Alusta, äänieristys, taloudellisuus. Huonoa: Jarrutuntuma, sähköajon mukavuus, tavaratilan koko.

Mercedes-Benz S 580 e -lataushybridin resepti on kieltämättä sellainen, että siinä on vaikea mennä pieleen. Kuusisylinterinen bensiinimoottori, yhdeksänportainen automaattivaihteisto ja sen yhteyteen sijoitettu sähkömoottori. Akun käytettävissä oleva kapasiteetti on samaa luokkaa kuin käytetyn Nissan Leaf -täyssähköautomme ja polttoainettakin tankkiin mahtuu 75 litraa. Yhdistetty toimintamatka riittää siis varmasti kovimmallekin rautapakaralle.

Mikä siis voisi mennä pieleen? Vastaus on: monikin asia. Odotukset S-sarjan Mercedekselle ovat aina korkealla, etenkin kun nykyinen sukupuoli on jo todistanut olevansa taas yksi onnistumisen jatko-osa. Pienetkin vajavaisuudet tuntuvat tämän luokan autossa kokoaan suuremmalle.

Onko lataushybridien aika ohi?

Koeajon aikana Instagramissa seuraajiemme huomio kiinnittyi osittain siihen, että onko lataushybrideissä järkeä? Vastaus: etenkin näin toteutettuna, kyllä on.

Ison akun turvin S-Mersulla ajaa moottoritielläkin seitsemisenkymmentä kilometriä täysin sähkön voimin, ja taajama-ajossa päästiin kerran yli 80 km. Ison sähkötoimintamatkan ansiosta bensiinin kulutus hieman pidemmilläkin stinteillä pysyy erittäin maltillisena. Esimerkkinä 450 kilometrin matka täyden akun + yhden 25 minuutin lataustauon avustuksella taittui alle 6 l/100 km -kulutuksella. Ei huono tulos massiiviselle edustusautolle jonka pellin alla kehrää suora bensiinikuutonen.

Myös lataushybridin pikalatausmahdollisuus herättää aina keskustelua. Hybridiautolle kun se sähkö ei ole välttämättömyys liikkumiseen, ja pahimmassa tapauksessa pikalatauksessa voi viedä paikan joltain täyssähköautoilijalta, joka sitä virtaa kaipaisi kipeämmin.

Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että pikalataus mahdollistaa enemmän lähipäästöttömiä kilometrejä. Koeajon aikana emme ehtineet tekemään tarkempia mittauksia pikalataukselle, mutta yhdellä kokeilulla 25 minuutin aikana akku latautui lähes täyteen.

Hybridiajotilassa navigoinnin ollessa päällä auto osaa käyttää energiaa viisaasti. Polttomoottori tuntuu sammuvan aika usein alamäissä, ja sähköä varataan taajamissa ajamiseen. Myös matkan päättyessä taajamaan järjestelmä jättää jonkin verran sähköä jäljelle paikallisliikkumista ajatellen.

Edustus paranee ja huononee

Sähkövoimalinja tuntuu myös ajettavuudessa. Taajamissa ja maanteillä ulkomaailmalta lähes täydellisesti eristävällä ”Ässällä” on miellyttävää kruisailla pelkän sähkön voimin. Äänettömyys kuulostaa etenkin alhaisissa nopeuksissa kuutoskonetta arvokkaammalle – eivätkä naapuritkaan saa tietää ettei kate ole riittänyt kasikoneeseen.

Mutta latausvoimalinja ei tuo mukanaan ainoastaan ruusuja. Vaihteiston yhteyteen sijoitettu sähkömoottori tarkoittaa sitä, ettei veto ole aivan yhtä välitöntä ja suoraviivaista. Hitaassa vauhdissa sähköllä ajaminen onkin töksähtelevää, eikä siihen auta samaan muottiin asettuva jarrutuntumakaan. Jos siis haluaa varmistua ettei takapenkillä matkustavan liikemiehen pikkutakki ole kahvista märkä, kannattaa ennen kuskaamiseen lähtemistä käydä totuttelemassa voimalinjaan tai valita sähkötön vaihtoehto.

Akun iso koko heikentää myös tuntuvasti käytettävyyttä, sillä tavaratilan koko pienenee ajoakun takia 550 litrasta 350 litraan. Akku rokottaa kontin mittoja korkeussuunnassa, eli tuloksena on normaalin pituinen, mutta tuntuvasti matalampi loosteri. Peräkärryä ei autolla saa kiskoa lainkaan.

Silti paalupaikalla

Sähkömoottorin tuoman alaväännön ansiosta hybridimallissa ei tarvita kuin yksi ahdin. Silti auto liikkuu vähintäänkin ripeästi, kuten suorituskykylukemista voi huomata. Pelkällä bensiinillä toimivassa mallissa turboja on kaksin kappalein.

Vaikka hybridivoimalinjassa on heikot puolensa, muuten S 580 e tuntuu yhtä erinomaiselta kuin aiemmin koeajamamme dieselmalli. Kyyti on äärimmäisen pehmeää akuston tuomasta 241 kg:n lisämassasta huolimatta, ja hybridikäytössä voimalinja toimii äärimmäisen mukavasti.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen