Ajoneuvot | Koeajo | 21.3.2018

Maistiainen: Volvo V60 Polestar – vienoa esimakua tulevasta

Polestar on pyörinyt otsikoissa komean 1-esikoismallinsa ansiosta. Aiemminkin termiä on sarjatuotantoautossa nähty, mutta silloin kyse on ollut piristetyistä Volvoista.

Radoilta kadulle

Nimi Polestar on peräisin moottoriurheilusta. Yritys perustettiin vuonna 1996 Flash Engineering -nimellä kilpailemaan Volvoilla Ruotsin STCC-vakioautosarjassa. Vuonna 2005 yritys vaihtoi nimensä Polestariksi, ja vuonna 2009 se kehitti ensimmäisen täysin itse kehitetyn kilpa-auton Volvo C30:n pohjalta. Samalla Polestarista tuli Volvon virallinen kumppani, joka muokkasi Volvon malleja Polestar Performance -tuotenimen alla. Kilpailutoiminta jatkui Polestar Racing -nimellä. Ensimmäistä Polestarin rakentamaa katuautoa, Volvo S60 ja V60 Polestaria, saatiin odottaa vuoteen 2013. Pari vuotta myöhemmin Volvo osti Polestar Performancen itselleen, ja Racing-puoli vaihtoi nimensä Cyan Racingiksi.

Polestarin ensimmäinen

Nyt Itävallan alpeilla odottava upean sininen V60 Polestar jää siis automaailman yksisarviseksi: se on lyhyestä historiastaan huolimatta tunnetuksi nousseen alabrändin ensimmäinen ja viimeinen auto – seuraava Polestar kantaa nimeä ylpeästi autonvalmistajana.

60-sarjan Polestar-malli aloitti uransa 350-hevosvoimaisella kuusisylinterisellä T6-moottorilla. Vuonna 2016 malli päivittyi uudella tekniikalla: kahden sylinterin menetyksestä huolimatta tehot kasvoivat 17 hevosvoimaa. Samalla vaihteisto vaihtui kuusivaihteisesta automaatista kahdeksanvaihteiseksi.

Makeat ainekset

Volvo V60 Polestarin tekniset tiedot ovatkin melko herkulliset. Sen verran herkulliset, että tekniikkakammoisten kannattaa suoraan hypätä pari kappaletta eteenpäin. Muutoksiin lukeutuvat Öhlinsin valmistamat säädettävät iskunvaimentimet, hiilikuituinen iskunvaimennintornien poikkituki, jäykemmät joustintukien yläpäät edessä ja takana, Polestarin muovaama ohjaus ja 80 prosenttia T6 R-Design -mallia jäykemmät jouset.

Moottori on Volvon kaksilitrainen turbo- ja mekaanisesti ahdettu voimala. Polestar on vaihtanut koneeseen 3-tuumaisen pakoputkiston, uuden turbon, kiertokanget, nokka-akselit, polttoainepumpun, ilmansuodattimen ja ilmanoton.

Kahden barin ahtopaineella tehoa irtoaa 367 hevosvoimaa ja vääntöä 470 newtonmetriä. BorgWarnerin nelivedon avulla V60 sinkoaa sataseen 4,8 sekunnissa.

Tehdas kertoo muovanneensa nelivedon voimanjakoa takapainotteisemmaksi. Samalla ajonvakautusjärjestelmää on hienosäädetty, ja vaihteiston toimintaa nopeutettu.

Miltä se tuntuu?

Syheröisellä jääradalla ja keskieurooppalaisilla kitkarenkailla suuri osa Polestarin kehitystyöstä mennee vähän hukkaan, mutta hauskaa on näinkin. Ajonvakautus poistuu estämästä kuljettajan toilailuja, joten farmari-Volvo liitää mutkasta toiseen riemukkaasti poikittain sutien. Väitteet takapainotteisemmasta nelivedosta uskoo ilman vertailupohjaakin.

Nykytyyliin äänimaailmasta vastaa pääasiassa takaäänenvaimentaja, eli möreät röhinät kantautuvat auton perästä. Ääni on nelisylinteriseksi väkevä, mutta olisi myös mielenkiintoista kuulla, miltä aiempi kuusisylinterinen on kuulostanut.

Kokonaisuutena V60 Polestar on juuri niin kypsän nopea, kuin urheilullisen ruotsalaisen perheauton voi kuvitella olevan. Suorituskykyä on haettu voimistamalla auton luontaisia ominaisuuksia. Pientä lisäfiilistä pakettiin tuovat sisätilojen koristeet, kuten urheiluistuimien väriyksityiskohdilla, ohjauspyörän sinisellä tikkauksella ja keskikonsolin hiilikuitukuviolla. Ilahduttavasti autoa ei tarvitse varustella arvoisekseen, sillä ainoana optiona on kattoluukku.

Polestar V60 on raikkaan erilainen sporttifarmari. Lyhyt jääratailu jättää autosta positiivisen kuvan, ja etenkin maineikkaan Öhlinsin alustan toimivuutta kesäolosuhteissa testaisi mieluusti lisää. Toivotaan, että omien erikoismallien lisäksi Polestar-nimeä nähdään jatkossakin ruotsalaisfarmarien perässä.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen