”Project X”– Urheiluauto brasilialaiseen tapaan

VW-merkki keulalla ja muodoissa jotain tuttua, mutta mallimerkintä SP2 ei kerro mitään? Et ole ainoa, jolle SP2 on täysin uusi tuttavuus.

Lahden Classic Motorshow -näyttelyssä oli esillä tämä kuvien VW SP2, jossa ei ollut minkäänlaista esittelykylttiä. Jos tarkoitus oli sillä herättää mielenkiinto kummajaista kohtaan, niin ainakin allekirjoittaneen kohdalla se onnistui.

Internetin ihmeellisistä syövereistä alkoi löytyä tietoa SP2-haulla. Kyseessäon Brasilian VW:n vuosina 72-76 valmistama urheiluauto.

Tai ainakin ulkomuodoltaan urheilullinen, sillä VW Kuplasta peräisin oleva 1700-kuutioiseksi porattu ilmajäähdytteinen boxermoottori tuotti 75 hevosvoimaa, jolla kiihtyvyydeksi nollasta sataan saatiin 16 sekuntia ja huippunopeudeksi 160 kilometriä tunnissa. Kulutukseksi ilmoitettiin 10 litraa sadalla.

Karmann Ghialle vaihtoehto

Miksi SP2-mallia sitten valmistettiin Brasiliassa, ja vain Brasiliassa? 1970-luvulle tultaessa Brasilian sotilasjuntta oli käytännössä kieltänyt autotuonnin, joten maassa elettiin kotimaassa valmistettujen autojen varassa.

Volkswagenin ainoa urheiluautovaihtoehto oli käytännössä Karmann Ghia, ja Brasilian VW:llä päätettiin valmistaa toinenkin urheilullinen vaihtoehto.

Vuonna 1969 polkaistiin liikkeeelle ”Project X”, ja Marcio Piancastelli sai tehtäväksi suunnitella muodot uudelle SP2:lle.

Tekniikka lainattiin VW Variantista hieman parannettuna.

Vain kourallinen vientiin

Prototyyppi oli valmis vuonna 1971 ja seuraavana vuonna SP2 siirtyi sarjatuotantoon. Sitä valmistettiin viiden vuoden aikana reilut 10 000 kappaletta, joista vain kourallinen meni vientiin.

SP-lyhenne tuli alunperin sanoista Sao Paolo, mutta paikalliset väänsivät asian niin, että lyhenne tulisi portugalinkielen sanoista Sem Potencia, ”ei voimaa”.

Voimaa tai ei, niin ulkonäöltään SP2 on urheilullinen ja tyylikäs. Saman aikakauden autoihin verrattuna muotokielestätulee mieleen lähinnä Porsche.

Yhteistä Porscheen oli myös takamoottori ja ilmajäähdytteinen boxer-rakenne, vaikka tehoissa jäätiinkin vaatimattomammalle tasolle.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala