15.3.2021

Sähköautoilun ABC: mitä kaikkea sähköautoilu tarkoittaa?

Sähköautot ovat automaailman kuumin kysymys. Juttusarjassa käymme läpi sähköautoilun syitä, tekniikkaa ja seurauksia.

Sähköautojen saapuminen johtuu kasvaneesta ympäristötietoisuudesta. Hiilipäästöjen kanssa kamppaileville yhteiskunnille sähkökäyttö tarjoaa kolme päähoukutinta.

Sähköauton hyötysuhde on korkea, eli sähköauto käyttää merkittävästi polttomoottoria suuremman osan annetusta energiasta auton liikuttamiseen. Energiaa mitataan kilowattitunneilla. Yksi kilowattitunti, 1 kWh, tarkoittaa tunnin kestävää työtä yhden kilowatin (1,36 hv) teholla. Jos sähköauto ajaa tasanopeutta 100 kilometriä tunnissa, työskentelee sen moottori noin 20 hevosvoiman eli 15 kilowatin teholla. Jos matka kestää tunnin ajan, kuluu energiaa 15 kilowattituntia. Auton kulutukseksi voidaan näin ilmoittaa 15 kilowattituntia per sata kilometriä, 15 kWh/100 km. Lukema on kompaktille sähköautolle tyypillinen. Vertailun vuoksi samaa energiamäärää vastaa 1,5 l/100km bensiininkulutus – mahdoton lukema.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hukan minimointia

Sähköautolla liikkuminen siis hukkaa vähemmän energiaa, mikä säästää maailman resursseja.

Juuri energiataloudellisuus on sähköauton halpojen ajokilometrien takana – tyypillisesti sadan kilometrin ajo maksaa sähköautolla reilut pari euroa.

Päähoukutin numero kaksi on sähkön joustavuus energiavarastona. Sähköä tehdään yhteiskunnan käyttöön lukuisilla eri tavoilla, ja osa näistä on hiilipäästöistä vapaita. Teoriassa bensiiniäkin voisi polttaa turbiinin kautta sähköksi: hiilipäästöjä syntyisi, mutta sähköauton paremman hyötysuhteen vuoksi kilometrikohtaiset päästöt jäisivät polttomoottoria matalammaksi.

Tärkeää on, että sähköauton päästöt riippuvat pääasiassa valtion energiapolitiikasta: jos valtio vaihtaa kivihiilestä tuuli- tai ydinvoimaan, puhdistuvat kymmenvuotiaankin sähköauton ajokilometrit. Sähköauto ei myöskään ala saastuttaa enempää ikääntyessään.

Varjopuolena eri sähköautojen suurista kulutuseroista ei puhuta lainkaan: toinen sähköauto voi kuluttaa lähes tuplasti enemmän kuin toinen, mutta kaikki nauttivat saman viherkehän paisteesta.

Ruuhka ei saastuta

Kolmas päähoukutin on sähköauton paikallispäästöttömyys. Maailman suurkaupungeissa seisovien ruuhkien likaama hengitysilma on todellinen ongelma. Sähköautot eivät ole päästöttömiä, mutta kivihiilelläkään liikkuvan auton päästöt eivät tule kanssaliikkujien hengitettäviksi keskelle kaupunkia – ja paremman hyötysuhteen vuoksi päästöjä syntyy vähemmän.

Suomessa kaupunkien ilmanlaatu ei ole noussut keskustelunaiheeksi: suurimmatkin keskittymät ovat meillä varsin pieniä ja sijaitsevat tuuletusta tarjoavalla rannikolla.

Haasteitakin on

Pelkkää ruusuilla tanssimista sähköautoilukaan ei ole: akkukemioiden tuotantoketjujen eettisyydestä puhutaan paljon, ja ylipäänsä akkutuotannon riittävyys saattaa vielä vaihtua kysymysmerkistä huutomerkiksi, jos sähköautojen suosio kasvaa autonvalmistajien ennakoimalla tavalla. Akkujen kierrätettävyydessäkin on vielä paljon opittavaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Perusteet tärkeitä

Ostaisinko siis sähköauton? Kysymys on jatkuvasti esillä. Sähköautokeskusteluissa tunteet ja faktat sekoittuvat, ja tarjolla olevista sähköautoista toiset ovat toisia kypsempiä.

Uudessa juttusarjassa käymme läpi sähköautoilun perusteet ja mainitsemme huomionarvoisia seikkoja, jotka tietämällä sähköautoa harkitseva voi löytää omaan käyttöön parhaiten sopivan tuotteen. Pääpaino on täyssähköautoissa, mutta monet teemat sivuavat myös ladattavia hybridimalleja.

Juttu on julkaistu alun perin Moottorissa 10/2019.

Teksti: Lauri Ahtiainen Kuvituskuva: Moottorin arkisto

Luetuimmat