Työsuhdepyöräilijöiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuodessa – jo pian enemmän kuin työsuhdeautoilijoita

Työsuhdeopyöräetua saa Tulorekisterin tietojen mukaan nyt jo lähes 70 000 suomalaista.

Suomalaiset ovat innostuneet vuoden 2021 voimaan tulleesta verovapaasta polkupyöräedusta. Polkupyöräedun suosio ei näytä myöskään laantuvan. Pyöräetua saa Tulorekisterin tietojen mukaan tällä hetkellä jo lähes 70 000 suomalaista.

Pyöräliitto ennustaa, että 80 000 pyöräedun edunsaajan rajapyykki ohitetaan viimeistään alkuvuonna 2024. Tämä tarkoittaa sitä, että rajapyykin ylittyessä useampi suomalainen ajaisi työsuhdepyörällä kuin työsuhdeautolla.

Pyöräedun suosio on kasvanut vauhdilla. Viimeisen vuoden aikana, syyskuusta 2022 ja syyskuuhun 2023 ajanjaksolla pyöräetua saavien määrä yli kaksinkertaistui: Syyskuussa 2022 etua sai noin 32 000 henkilöä ja tänä vuonna samaan aikaan noin 67 500 henkilöä.

Kasvua näkyvissä

Pyöräliitto ennustaa, että pyöräetua saavien joukko kasvaa entisestään, sillä useat hyvinvointialueiden ja kuntien kaltaiset suuret työnantajat ovat vasta ottamassa pyöräetua käyttöön. Niinpä etua saavien joukko todennäköisesti kasvaa merkittävästi entisestään.

– Polkupyöräedusta on tulossa lounas-, liikunta- ja kulttuurietujen kaltainen laajasti käytössä oleva koko kansan työsuhde-etu. Eikä se ole ihme, sillä polkupyöräetu lisää työntekijöiden pyöräilyä ja parantaa sitä kautta hyvinvointia sekä vähentää heidän liikennekustannuksia. Työsuhdepyörä on nimittäin edullinen, helppo ja hauska tapa korvata autolla liikkumista, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen sanoo.

Pyöräliiton selvityksen mukaan työsuhdepyörät korvaavat tehokkaasti autoilua. Pyöräliitto muistuttaa myös, että päästöjen ja kansanterveyden näkökulmasta tärkeää on myös se, ettei työsuhdepyöräily vähennä kävellen tai joukkoliikenteellä tehtäviä matkoja.

– Verovapaa polkupyöräetu on kenties merkittävin yksittäinen valtion toimenpide, jolla on saatu lisättyä pyöräilyä ja vähennettyä autoilua, ja nyt ollaan vasta alussa. Edun laajentuessa uusille työpaikoille sen piiriin tulee vielä todella merkittävästi lisää työntekijöitä, ja pyöräedusta tulevat hyötymään sadat tuhannet työntekijät. Samalla liikunta lisääntyy, autoilu vähenee ja näistä syntyy merkittävät säästöt yhteiskunnalle, työnantajalle ja yksilölle, Koistinen sanoo.

Inflaatio pienentää hyötyä

– Etu on nykyisellään jo varsin toimiva, mutta inflaation myötä sen hyöty kutistuu. Edun enimmäisarvoa tulisikin nostaa 1 800 euroon vuodessa sekä sisällyttää etuun myös enintään 1000 watin sähkömoottorilla varustetut polkupyörät, joilla voisi taitaa pidempiäkin työmatkoja sujuvasti, Koistinen sanoo.

Polkupyöräetu on vauhdittanut merkittävästi erityisesti sähköpyörien kauppaa ja sillä on ollut työllistävä vaikutus. Työsuhdepyöristä kaksi kolmesta on sähköpyöriä. Sähköpyörillä tehdään myös pidempiä ajomatkoja kuin tavanomaisilla pyörillä ja niillä korvataan auton käyttöä laajemmin sekä myös ympärivuotisesti.

Verovapaa polkupyöräetu on myös luonut kokonaan uutta liiketoimintaa. Polkupyöräetuyrityksiä on jo lukuisia, ja lisäksi etu on lisännyt pyörien huoltopalveluiden kysyntää, pyöräkauppojen myyntiä ja lisännyt rahoituspalvelujen kysyntää. Pyöräliitto arvioi, että etu onkin synnyttänyt jo ainakin 100–200 uutta työpaikkaa.

Polkupyöräetu on edistänyt myös yritysten innovaatioita sekä kansainvälistymistä: Polkupyöräetualan suurimpiin yrityksiin kuuluva, yli 1 300 yritysasiakasta palveleva Vapaus voitti pääpalkinnon eurooppalaisten startup-yritysten European Startup Prize for Mobility -kilpailussa. Kilpailuun osallistui yli 700 yritystä ympäri Eurooppaa.

Pyöräetu kiteytettynä

Työntekijän verovapaalla polkupyöräedulla tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja tarjoaa työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön työsuhdepyörän. Pyörä voidaan hankkia leasingsopimuksella tai suoraan työnantajan omistukseen.

• Työnantaja voi tarjota edun osana palkkaa, palkan päälle tai näiden yhdistelmänä.
• Työsuhdepyöräetu on työntekijälle verovapaa etu 1 200 euroon asti vuodessa (100 euroa / kuukausi). Pyöräedun arvoon sisältyvät myös lisävarusteet sekä huoltopalvelut. Verohyödyn suuruus riippuu kuukausiansioista, pyörän arvosta ja muista tekijöistä. Keskimäärin työntekijä säästää 20–30 prosenttia pyörän ostohinnasta.
• Työntekijä saa itse päättää työsuhdepyörän käytöstä, pyörää voi siis käyttää vapaasti niin työmatkoihin kuin vapaa-ajan pyöräilyyn.
• Suurin osa työsuhdepyöriksi hankituista pyöristä on sähköavusteisia. Suosituimpia pyörätyyppejä ovat maasto- ja gravelpyörät.

Lähde: Pyöräliitto