Koeajo: Dacia Sandero on perusauto, jonka automaattivaihteisto on mielenkiintoinen ässä hihassa

Dacia Sandero opettaa autoilun perusteet automaattisesti. Hyvää: hinta, tilat. Huonoa: lievä koruttomuus.

Renaultin edullisemman brändin tuotteet lähtevät liikkeelle autoilun perusteista, ja kaikista ylimääräisistä hienosteluista on luovuttu edullista hintaa tavoiteltaessa. Siksi Dacia Sandero TCe 90 aut yllättää vaihteistollaan.

Kerrataan kuitenkin ensin ne perusteet. Hiljattain julkaistu kolmannen sukupolven Sandero on viisiovinen viistoperä, joka tarjoaa hintaluokassaan erinomaiset tilat. Se todella yhdistelee kalliimman autoluokan koon edullisempaan hintaan sieltä täältä hieman tinkimällä.

Kuljettaja käy paikoilleen mukavasti. Taakse mahtuu kaksi aikuista parantuneiden takatilojen myötä, vaikka polvitilaa ei ole vieläkään yhtään liikaa. Tavaratilan vetoisuus on nyt 328 litraa, mutta nostokynnys on harmittavan reilu.

Kaikilla mausteilla

Ohjaamo on kieltämättä askeettinen, mutta täysin toimiva. Silti se on ottanut laatuvaikutelmassa ison harppauksen, ja tuntuukin nyt varsin tavanomaiselta tämän luokan edustajalta.

Koeajoyksilöön oli ladottu lähes 2 000 euron edestä kaikkia mahdollisia herkkuja – kuten navigaattori – kalleimman varustetason päälle, mikä nostaa hinnan yli 18 000 euroon. Puhelimen peilaus Android Auto ja Apple CarPlay -toimintojen kautta tulee Comfort-varustelun mukana, ja se riittäisi älypuhelinta käyttäville oikein hyvin.

Ajaminen paljastaa Sanderon hintaluokan. Tosin hieman yllättäen rengasmelu, joka on kaupunkinopeuksissa korkeahko, ei nouse korvia särkeväksi edes moottoritiellä.

Alustan toiminta ei ole erityisen hienostunutta: se yhdistelee kaarteissa kallistelua muualla esiintyvään lievään jämäkkyyteen. Pintakovuutta ei kuitenkaan tunnu, mistä voi ainakin osin kiittää kooltaan pienehköjä ja profiililtaan korkeita renkaita.

Portaatonta ylivertaisuutta

Moottorina toimii 1,0-litrainen ahdettu kolmisylinterinen, jonka 67 kilowatin (90 hv) teho riittää juuri ja juuri tämän luokan autoon. Kyseessä on ainoa saatavilla oleva moottorivaihtoehto Suomessa. Mielenkiintoisesti voimanlähteen vääntöä on rajoitettu automaattivaihteisessa 142 newtonmetrin lukemaan, mikä on 18 Nm manuaalivaihteisia vähemmän.

Mainittu CVT-vaihteisto on hyvin mielenkiintoinen portaaton uutuus. Auto pyrkii esimerkiksi loikkaamaan liikkeelle ensimmäisen metrin moottorin käynnistysautomatiikan avittamana, kun jarrupoljinta nostetaan. Kuminauhamaisuutta ei esiinny, mutta toisinaan vaihteisto hieman haparoi.

Kyseessä on siitä huolimatta täysin ylivertainen kokemus edullisissa autoissa yleisesti käytettyihin robottivaihteistoihin verrattuna. Automaattivaihteinen Sandero huokuu vaivattomuutta ja helppoutta, jota moni tämän luokan auton ostava varmasti arvostaa.

Kaikkiaan Sandero tarjoaa aavistuksen aiempaa paremman paketin liikkumis- ja kuljetustarpeiden hoitamiseen. Pieni hiomattomuus heijastaa hintaa, mutta ei ihminen lopulta juuri enempää tarvitsekaan.

Teksti ja kuvat: Henri Posa