Koeajo: Hyundai i20 – kasvojenkohennus kahdella kytkimellä

Nelivuotias Hyundai i20 sai kasvojen-, tai oikeastaan takaosankohennuksen. Hyvää: harmiton kokonaisuus, ergonomia. Huonoa: persoonallisuutta voisi olla enemmänkin.

Ulkonäöltään kohtuupirteä, käytettävyydeltään vaivaton – kas siinä nykyaikaisen korealaisauton piirteet pähkinänkuoressa. Hyundai i20 on kasvojenkohennuksen läpikäyneenä sitä entistäkin alleviivatummassa muodossa.

Kasvojenkohennus on tosin tällä kertaa kohdistunut pääosin auton perään. Keulaan tehdyt muutokset kun ovat sen verran näkymättömät, että erojen selvittäminen vaatii valokuvan entisestä versiosta.

Vertailu paljastaa, että maskin reunat saavat i20:n hymyilemään entistä vapautuneemmin, ja samalla myös etupuskurin alaosa on saanut uutta ryhtiä.

Mutta kuten sanottua, takapäässä on tapahtunut jo enemmän. Rekisterikilpi on nostettu alhaalta takapuskurista valoumpioiden väliin takaluukkuun, ja myös alaosan iso musta muovilista on aiempaa muhkeampi.

Kokonaisuus on edelleen tasapainoinen, muttei välttämättä enää yhtä persoonallinen kuin aiemmin. Ainakin allekirjoittaneelle i20:n takaosa toi mieleen elävästi uusimman Ford Fiestan – mutta jokainen voi kuvien perusteella vetää asiasta omat johtopäätöksensä.

Vaivatonta varustelua

Uusina turvavarusteina i20:een on yhdistetty kaistavahti, kaistallapitoavustin, automaattinen hätäjarrutus jalankulkijatunnistuksella, kuljettajan vireystilan valvonta sekä kaukovaloavustin.

Myös seitsentuumaista kosketusnäyttöä tarjotaan pienempien rinnalle. Nämä ovat varustetasosta riippuen joko vakioita tai sitten lisähintaisia. Se ilahduttaa, että superselkeään kojelaudan ergonomiaan ei muuten ole kajottu.

Sitä vaivattomuutta Hyundai i20 -mallistoon tuo puolestaan kaksoiskytkinvaihteisto, joka tulee mallisarjaan nyt ensimmäistä kertaa.

Seitsennopeuksinen, valmistajan omaa käsialaa oleva laatikko on tarjolla turboahdetun 1.0 T-GDI -moottorin molempiin tehoversioihin (100 ja 120 hv). Rinnalla tarjotaan edelleen viisi- tai kuusinopeuksista manuaalia.

Ajatukset alustassa

Vaihteisto pelasi lyhyehköllä, Frankfurtin ympäristössä ajetulla koeajolenkillä kuten pitääkin, eli sen toimintaa ei juuri havainnut, eikä lajityypille ominainen viivyttely parkkipaikoillakaan jäänyt mieleen. Sama pätee i20:een muutenkin – kaikki pelaa huomaamattomasti.

Tuon kolmisylinterisen bensaturbon ohella kaupan on myös vapaasti hengittävä 1,2-litrainen nelikko (joko 75 tai 84 hv), ainoastaan viisivaihteisena manuaalina. Sen sijaan 1,4-litrainen bensakone jää tämän kasvojenkohennuksen myötä valikoimasta pois.

Hyundain mukaan i20:n ohjaustuntumaa ja alustan toimintaa on parannettu, mutta näihin on vaikea ottaa kantaa saksalaisteiden perusteella. Lopullinen arvostelu saakin jäädä Suomen karkeammille asvalteille, kun ensimmäiset autot saapuvat tänne loppukesästä.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: valmistaja