Koeajo: Suzuki Swift 4×4 Hybrid – markkinoiden edullisin ja tavallisin hybridi

Suzuki Swift 4x4 Hybrid ei liiaksi muutu pienestä sähkökoneesta, mutta kohentunut varustelu tekee valinnan selväksi. Hyvää: alustan toiminta, suuntavakaus, neliveto, varustelu hintaan nähden. Huonoa: hybridijärjestelmä voisi olla tehokkaampikin, ajoasento varauksin.

Sisältääkseen muutaman erikoisuuden, Suzuki Swift 4x4 Hybrid on hämmästyttävän tavallinen auto. Eiväthän ne erikoisuudet automaailman mittakaavassa mullistavia ole, mutta mielenkiintoisia silti: ensinnäkin Swift on markkinoiden ainoa manuaalivaihteinen hybridi. Toiseksi se on myös markkinoiden edullisin hybridi. Kolmanneksi se on ehkä markkinoiden tavallisin hybridi.

Hybridi vai eikö hybridi?

Toki on täysin asiallista kyseenalaistaa Suzukin hybridius. Järjestelmä on toteutettu kampiakselin päähän asennetulla yhdysrakenteisella sähkökoneella, jonka päätehtävä on kerätä moottorijarrutuksessa energiaa talteen laturin tavoin. Hieman samantapaista järjestelmää käyttää myös Mercedes-Benz uudessa bensiinikäyttöisessä M256-rivikuutosessaan – tosin Mercedes ei tehokkaammasta käynnistingeneraattorista huolimatta nimitä järjestelmää hybridiksi.

Tavalliselta tuntuu

Suzukin kuljettajalle riittää se, että autolla voi ajaa kuin millä tahansa manuaalivaihteisella pikkuautolla. Hybridijärjestelmän toimintaa voi tarkastella mittaristonäytön valikosta, jos haluaa, mutta muuten auto tuntuu normaalille.

Sähkökoneen suorituskyky on 3,1 hevosvoimaa ja 50 newtonmetriä. Se ei siis muuta 1,2-litraista Swiftiä pikkusportiksi, mutta silti lisävääntö helpottaa alakierroksilla. Suorituskykyarvoissa ei ole eroa hybridin ja perusmallin välillä.

Nelisylinterinen ahtamaton moottori on perus-Swiftistä tuttu nöyrä puurtaja. 90 hevosvoimaa ja 120 newtonmetriä liikuttavat autoa nöyrästi ja yläkierroksilla myös innokkaasti. Moottori on luonteeltaan pihi, mikä sopii hybriditeemaan.

Varusteltu neliveto

Hybrid-malli ei muuta perus-Swiftin vahvuuksia ja heikkouksia. Polttoainetta säästävä keveys on kärsinyt vain kymmenen kiloa (omamassa 1035 kg), joten auto liikehtii edelleen positiivisella eloisuudella.

Runsaslumisella koeajohetkellä neliveto pääsi oikeuksiinsa: Swift mönki ongelmitta lumisilla parkkipaikoilla ja irtaantui vaivatta pöpperöisistäkin liikennevaloista. Pienemmän Igniksen tapaan pikku-Suzukin ylenpalttisen järkevyyden sisältä löytyy ripaus ajamisen riemua.

Swift Hybrid toimitetaan GL-varusteista perusmallia paremmalla GLX-varustetasolla. Se sisältää esimerkiksi ohjauspyörän etäisyyssäädön, mutta siitäkin puolimatta hieman kurottavaan ajoasentoon saa totutella hetken. Muutoinkin varusteluun on panostettu: perusmallin päälle mukana ovat avaimettoman käytön mahdollistava älyavain , navigaattori, led-valot kaistavahti, törmäysavustin jalankulkijatunnistuksella (nostaa EuroNCAP-tuloksen kolmesta neljään tähteen) ja jopa aktiivinen vakionopeudensäädin. Viimemainittu on toiminnaltaan varsin karkea, mutta sen kanssa pärjää.

Mielummin hybridi

Suzuki Swift Hybrdin hiilidioksidipäästöt ovat 9 grammaa kilometrillä alhaisemmat kuin perusmallissa, eli 101 g/km. Pieni grammaero laskee autoveroa, mutta se ei aivan riitä tekemään Hybridistä malliston edullisinta: perusmalli kustantaa 16 990 euroa kun hybridin saa 18 390 eurolla. Lisäkannustusta valintaan saa tällä hetkellä Suzukin romutuspalkkion (1 500 euroa) päälle tarjoamasta 1500 euron alennuksesta. Vaikka etuja ei pystyisikään hyödyntämään, jää paremman jo paremman varustelun myötä Hybrid-version lisähinta järkeväksi.

Teksti ja kuvat: Lauri Ahtiainen