Koeajo: Toyota C-HR – vähiten järkevä Toyota

Toyota C-HR miellyttää ulkonäöllään, mutta ominaisuudetkaan tuskin tuottavat pettymystä. Hyvää: ajettavuus, mukavuus, kulutus. Huonoa: suorituskyky, näkyvyys taakse.

Toyota C-HR vaikutti alkuun olevan vain tylsän järkevän merkin muotoiluosaston irrottelua, mutta on osoittautunut tärkeäksi osaksi mallistoa. Se on ollut useissa maissa Toyotan myydyin malli. Mikä parasta, se on anastanut ennätyksellisen määrän asiakkaita kilpailijoilta. Peräti 59% C-HR:n ostaneista on vaihtanut merkkiä. Nyt esitelty toinen sukupolvi satsaa entistäkin enemmän ulkonäköön. Turkissa valmistettavan uutuuden terävämmät linjat ovat Toyotan Nizzan muotoilutoimiston hedelmiä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käytännöllisempi, kuin miltä näyttää

Edeltäjämalliin verrattuna uutuus on lyhentynyt ja madaltunut, mutta leventynyt joitakin senttejä. Akseliväli on kuitenkin ennallaan, pääosin sisämitatkin. Coupemainen kattolinja ja pienet takasivuikkunat povaavat pieniä sisätiloja, mutta C-HR yllättää. Muotoilusta johtuvia haittoja ovat vain kuskin näkyvyys takaviistoon ja takamatkaajien sivunäkymät.

Edessä ei tiloissa ole moitteen sijaa, istumakorkeus on jotain tavallisen hatchbackin ja citymaasturin välistä. Takaistuinta kehtaa huoletta tarjota kahdelle aikuiselle, kolmannelle ei kyllä enää riitä sen enempää leveys, korkeus kuin polvitilakaan. Istuinverhoilun valmistaminen kierrätetyistä muovipulloista lievittää autoilijan tunnon tuskia.

Takaoven kahva on siirretty oven karmista perinteiseen paikkaan, mutta samalla kahvat on vaihdettu ulos ponnahtaviin. Alakautta otteeseen tottuminen vie aikansa. Ajoon lähdettäessä kahvat loksahtavat äänekkäästi sisään. Tavaratila on riittävä ajetussa perushybridissä, nelivetoversiossa ja lataushybridissä tilaa on vähemmän.

Kuskin näkymä on selkeä, nappuloita on jäljellä lämmönsäätöön ja perustoimintoihin. Valtava kuljettajaa kohti käännetty kosketusnäyttö on kojelaudassa ylimpänä, katsetta ei tarvitse laskea paljoa, mutta kättä nostaa sitäkin enemmän. Näytön grafiikka on tarkempi ja toiminnot nopeampia kuin aiemmin. Maahantuoja povaa myydyimmäksi varusteluksi koeajoyksilön Launch Editionia, mutta ei edukkaammista malleistakaan mitään oleellista puutu.

Ei niin urheilullinen, kuin miltä näyttää

Ensimmäisenä ajoon saatu 1,8 Hybrid on tuttu perusvoimalinja, hevosvoimia on puristettu 140 entisen 122:n sijaan. Suoritusarvot ovat silti vaatimattomammat, kuin menevä ulkomuoto antaa odottaa. Tosin talvikelissä viisi tonnia kalliimpaa kaksilitraista (197 hv) kaipasi vain nelivedon eikä lisätehon vuoksi.

Jännittävää nähdä, mikä vaihtoehto osoittautuu myydyimmäksi. Hieman perässä saapuva lataushybridi (223 hv) on vain pari tuhatta kalliimpi kuin neliveto. Ylipäätään 36 000 eurosta alkavat hinnat tuntuvat tyyriiltä, mutta komponenttipulan ja inflaation korottamassa hinnastossa Corollakin alkaa 33 tuhannesta. Aivan luvattuun alle viiden litran kulutukseen ei pakkasella ja lumessa päässyt, mutta viitosella alkavaan lukemaankin voi olla tyytyväinen.

C-HR:n alusta on onnistunut yhdistelmä ajettavuutta ja mukavuutta. Perusratkaisut ovat tutut, edessä joustintuet ja takana monivarsituenta. Ohjaus on tarkka ja tuntoakin on nykyuutuuksia enemmän. Aliohjautumistaipumus näkyy lumipöperössä keskivertoa enemmän. Kokonaisuutena ajokokemus on innostava niin kaupungissa kuin mutkatielläkin. Liukkaalla pinnalla alustan toiminta herättää luottamusta ja kyyti on mukavaa jääpolanteista huolimatta.