Koeajo: tuttu roudari uudessa etuvedossa – Mercedes-Benz Sprinter

Tärkein johtotähti, Mercedes-Benz Sprinter, sai etuvetoversion. Hyvää: ajettavuus, viimeistely, malliston laajuus, elektroniset avustimet. Huonoa: suuri kääntöympyrän halkaisija, keskipaikan jalkatilat, asiakirjatilojen puute.

Mercedes-benz on tähän asti painottanut raskaissa pakettiautoissa takavedon erinomaisuutta. Kun Sprinter siirtyy kolmanteen sukupolveen, kelkkaa ei ole kokonaan käännetty: vain malliston kevyimmät ja lyhyimmät versiot saavat etuvetovaihtoehdon. Neliveto säilyy kolmantena mahdollisuutena.

Kuinka ollakaan, myös entinen yhteistyökumppani Volkswagen siirtyi tekemään sekä etu- että takavetoisia Craftereita. Tiet erosivat, vaikka molemmilla oli samansuuntaisia ajatuksia. Liekö Mercedeksellä jo uusi kumppanuus Renault Masterin ja Nissan NV400:n suuntaan valmiina, sisarmallejahan merkkien kesken jo löytyy.

Versio joka lähtöön

Uuden Sprinterin mallisto on aiempaakin laajempi. Kokonaispainoluokkia on neljä, 3 200–5 500 kiloa, ja kuormaa mahtuu kyytiin 1 000–2 700 kilon edestä. Umpikoreissa valmistetaan neljää pituutta ja kolmea korkeutta – kuormatilavuus vaihtelee välillä 7,8–17 m3. Tila-auto- ja bussimalleja on aina 20-paikkaiseen asti, ja myös ilmajousitus on tarjolla.

Akselivälejä löytyy kaikkiaan viisi. Alustasta voi lava-auton sijaan rakentaa niin asuntoauton, pelastusajoneuvon kuin nosturiautonkin. Vaihtoehtojen määrää rajoittaa vain mielikuvitus. Kolme vetotapaa, neljä vaihteistoa ja viisi teholuokkaa (114–190 hv) nostavat versioiden määrän 1 700:aan. Kaasumallia ei enää uudisteta, mutta täyssähköinen eSprinter on luvassa 2019.

Sähköisiä apureita

Ohjaamon tunnelma on tuttu ja hyvin viimeistelty. Perinteinen monitoimiviiksi on sirompi, ja oikea viiksi toimii automaattivaihteiston valitsimena. Istuimien muotoilua on parannettu.

Säilytyslokeroita riittää, mutta läppäri jää ilman paikkaa. Mukitelineitä on jopa kuusi, mutta niiden uloke nipistää keskipaikan jalkatiloja. Kosketusnäyttö, multimediajärjestelmä, monitoimiratti ja nappikäynnistys ovat vakiovarusteita. Lisävarusteina saa kamerat sekä tutkat ympäriinsä, ja sähköiseen ohjaustehostimeen siirtyminen mahdollistaa henkilöautoista tutut elektroniset avustimet.

Uutta on myös Mercedes Pro -sovellus, joka yhdistää kuljetusyhtiön autoihinsa: huollon tarve ja jakoreitin edistyminen näkyvät reaaliajassa ajojärjestelijän näytöllä. Myös reittimuutokset ja lisäkeikat voi lähettää suoraan autoon.

Edullisempi etuveto

Etuvetoversiossa kuormatilan lattia on kahdeksan senttiä takavetoista alempana: näin lastaus helpottuu ja seisomakorkeus kasvaa. Tyhjäpaino on 50 kg kevyempi, ja B-kortilla voi liikuttaa lähes 1 500 kilon kuormaa.

Akseliväli on pidempi kuin takavetoisessa, mikä tuo vakautta maantielle, mutta suurempi kääntösäde kankeutta kaupunkiin. Pyörittely on onneksi vaivatonta kevyellä mutta silti tunnokkaalla ohjauksella. Jousitus paranee kuorman myötä, muttei ole tyhjänäkään liian kova.

Koeajettu keskimmäinen tehoversio tutusta 2,1 litran dieselistä, joka etuvetomallissa on sijoitettu keulalle poikittain, sopinee voimavaroiltaan useimpiin ajotehtäviin. Yhdeksänpykäläinen automaattivaihteistokin toimii sujuvasti. Melutaso pysyy hillittynä – pienissä nopeuksissa kuuluva moottori peittyy vauhdin kasvaessa rengasäänien alle.

Raskaiden pakujen luokkaa on usein kutsuttu Sprinter-luokaksi ylivoimaisten ominaisuuksien ja markkinaosuuden vuoksi. Käytännöstä ei tarvinne luopua vieläkään, tosin uusi Volkswagen Crafter ja sen sisarmalli MAN TGE antavat Sprinterille kovan vastuksen.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka

Lisätietoja: www.mercedes-benz.com/sprinter