Koeajo: uudistunut Audi Q5 on dieselien kärkeä, mutta bensiinihybridi kärkkyy rinnalle

Uudistunutta Audi Q5 40 TDI MHEV:iä voi kutsua loppusuoran dieseliksi – kevythybriditekniikasta huolimatta. Hyvää: ajettavuus, ohjaus, neliveto, suorituskyky. Huonoa: agraarinen käynnistyminen.

Audi Q5 on päivitetty polleammalla maskilla, tuhdimmilla puskureilla ja terävämmillä valoilla. Muiden Audi-uutuuksien tapaan maskin yläpuolella olevan raon kuulunnee tuoda mielleyhtymä alkuperäiseen Sport Quattroon, mutta useimmin herättää huolen, onko konepelti jäänyt auki.

Kevyet uudistukset riittävät Audistille syyksi vaihtoon, mutta naapuri tuskin huomaa eroa. Erikoisinta uutuutta kaikki eivät tule ikinä huomaamaan. Jos uuden Q5:n takana ajaa alle kahden metrin etäisyydelle, sen takavalot kirkastuvat täydelle teholle.

Viimeistely vakuuttaa

Audi Q5 tarjoaa runsaat tilat, istuimien mitoitus, muotoilu ja asento riittävät hujopeillekin. Takana keskipaikalla leveys riittäisi nipin napin kolmannelle, mutta leveä keskitunneli anastaa jalkatilat. Tavaratilaa voi suurentaa liu’uttamalla takaistuinta eteenpäin takamatkustajien jalkatilojen kustannuksella.

Kojelauta on selkeä linjoiltaan ja toiminnoiltaan. Mittaristo on perinteinen, digiversion saa lisähintaan. Suurin uudistus on näyttöruudun kasvaminen ja muuttuminen kosketustoimiseksi. Samalla vaihteenvalitsimen edestä on kosketuslevy korvattu pikkulokerolla. Nappuloita on säilytetty runsaasti, kosketusnäyttöä tarvitsee harvoin. Välttely on tosin turhaa, valikot ovat loogisia, toiminta viiveetöntä ja haptisuuden ansiosta virhekosketukset jäävät vähiin.

Moottori sammuilee

Nyt ajettu dieselvoimalinja on vanha tuttu kaksilitrainen päivitettynä tuoreimmalla päästötekniikalla. Se liikuttaa kookasta kaksitonnista hengästymättä. Seitsenvaihteinen kaksoiskytkinvaihteisto ahkeroi taustalla pitääkseen kierrokset, melun, kulutuksen ja päästöt alhaisina.

Nykyuutuuksien tavoin mukaan on ympätty kevythybriditekniikkaa, tässä tapauksessa miedointa laatua. Hihnalla välitetty sähkömoottori ottaa hidastuksista ja alamäistä liike-energiaa talteen ja palauttaa sen käyttöön kiihdytyksissä. Q5 pystyy myös rullaamaan vapaalla moottori sammutettuna lyhyitä pätkiä. Pitävällä pinnalla vain etupyörät vetävät ja kardaaniakseli pysäytetään turhaan pyörimästä. Pikkukikoilla kulutus on saatu jäämään lukemaan 7 l/100 km.

Pidot paranee

Q5 ei lipsu liukkaillakaan pinnoilla, neliveto kytkeytyy nopeasti pienenkin luiston ilmaantuessa. Vedon vaihtelu ei aiheuta ylimääräistä ohjelmaa, kuten joillakin uusilla hybrideillä. Ohjaus ja alusta välittävät tietoa tien pinnasta ja kunnosta kuskille. Eteneminen on eleettömän helppoa jäälaikuista ja lumikinoksista huolimatta.

Melkein uskaltaisi luvata ajettavuuden olevan esimerkillistä myös kesäkelillä ja -nopeuksilla. Kitkarenkailla tiemelu pysyy kurissa. Myös moottoriääni on vaimennettu hyvin, mutta käynnistyessään moottori säpsäyttää heilauttamalla koko autoa.

Tilava Q5 tehokkaalla dieselillä, nohevalla automaatilla ja pätevällä nelivedolla on varmasti ollut monen pitkää matkaa ajavan toivelistalla. Vikaa siitä on vaikea löytää, mutta dieseleiden osin aiheetta mustattu maine ja epävarmuus niiden arvon säilymisestä herättää epäilyä. Vaihtoehto on toki helppo osoittaa, Q5 TFSIe bensiinilataushybridi on vain tonnin kalliimpi, ahkera lataaja säästää sen takaisin käyttökuluissa. Kaupan päälle saa liki sata lisähevosvoimaa ja halvemmat lisävarusteet.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka