Koeajo: neljännen sukupolven kaupunkimaasturi – Lexus RX

Kaupunkimaasturiin lisää särmää muotoihin ja ajettavuuteen. Hyvää: vähäpäästöisyys, helppokäyttöisyys, ajoasento, turvallisuusvarustelu, viimeistely. Huonoa: kiihdytysääni, näkyvyys takaviistoon.

Lexus RX on valmistajansa kautta aikain eniten myyty malli. Vuonna 1998 ensiesitelty malli siirtyy nyt neljänteen sukupolveensa.

Uudistus vaikuttaa rohkealta. Uudet terävät muodot ja valtava maski erottuvat kilpailijoista ja antavat sukunäköä muuhun mallistoon. Yhdennäköisyys pienemmän NX-maasturin kanssa on jopa sekoittavaa.

Lisää tilaa

RX on kasvanut pituutta 12 senttiä, akselivälin viiden sentin kasvu löytyy takajalkatiloista, loput polleasta keulasta. Korkeus ja leveys ovat ennallaan, vaikka RX on näissä mitoissa luokan maltillisin. Silti pääntilaa on reilusti ja kolmekin istuu takana lyhyen matkaa. Istuma-asento muodostuu luontevaksi niin edessä kuin takanakin. Kolmatta istuinriviä ei ole katsottu tarpeelliseksi eikä se luiskan perän vuoksi mukaan mahtuisikaan. RX:n akuston nipistämä tavaratila on vallan riittävä, vaikka jääkin litrakisassa kilpailijoille.

Kojelauta on ulkokuorta perinteisemmin linjattu, selkeä ja laadukas. Valtava 12-tuumainen näyttö on voitu viedä kauas kojelaudan päälle, sillä se ei ole kosketusnäyttö vaan toiminnot hoituvat luontevasti keskikonsolin nappuloilla.

Perusvarustetaso Comfort on jo varsin kattava ja ylellinenkin nahkaverhoiluineen. Executive, Premier ja F-sport -tasoihin on kasattu lisäherkkuja, mutta niiden lisähinnat tuntuvat kuitenkin suolaisilta.

Lisää tehoa

RX:ää tuodaan Suomeen päästöverotuksen takia vain 450h-bensiinihybridinä, jossa 3,5-litrainen V6 ja kaksi sähkömoottoria vuorottelevat vetovastuusta. Muilla markkinoilla RX on tarjolla myös ilman hybriditekniikkaa, joko veekuutosella tai uudella kaksilitraisella turbomoottorilla. Dieseliähän Lexuksen maastureihin ei saa lainkaan.

Hybridin voimalinja on perusteiltaan entisellään, mutta pientä viilausta on joka saralla. Bensiinimoottorin imukanavia ja palotiloja on muotoiltu uudelleen. Voimansiirron jäähdytystä on lisätty ja painoa vähennetty.

Akusto on saatu sopimaan pienempään tilaan. Hybridijärjestelmän ohjausta on muutettu entistä pihimmäksi. Muutoksilla järjestelmän yhteisteho on noussut 313 hevosvoimaan. Suoritusarvot eivät ole parantuneet, mutta ainakin F-Sport -versio vastasi kaasuun aiempaa herkemmän oloisesti

Vähemmän kulutusta

Tärkeämpi parannus on normikulutuksen alentuminen litralla lukemaan 5,3 l/100km, vaikka käytännössä ajotietokone tikkasikin kahdeksan litran pintaan. Samalla hiilidioksidipäästö on pudonnut 122 g/km:aan, jolloin pienempi autoveroprosentti on tiputtanut hintoja alkamaan 85 000 eurosta. Dieselkilpailijoihin verrattuna myös RX:n hiukkas- ja typenoksidipäästöt ovat alhaisemmat.

Jäykempi kori ja muutokset ohjauksessa, jousituksessa ja iskunvaimennuksessa ovat terävöittäneet ajokäytöstä. Vaikka kalleimmissa malleissa on aktiivinen kallistuksenvakautus ja ajoasetus säädettävä jousitus, silti topakinkin sport-asetus jättää vielä toiveen lisätuntumasta nopeassa ajossa. Kaupungissa RX on kevyt ja helppo käsiteltävä etenkin 360-asteen kameranäytön kera.

Teksti ja kuvat: Petri Munukka