1.11.2021 Liikenne Tiestö uhkaa rapautua, ellei rahaa tule lisää Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Väyläverkon 2,9 miljardin euron korjausvelka on mittava haaste liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Autoliitto: ”Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä.” Suomen tiestö uhkaa rapautua, ellei teiden kunnostamiseen ja korjaamiseen osoiteta riittävästi varoja. Perusasiat ovat vielä kunnossa, mutta haasteita riittää. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joka tarvitsee kunnollisen tieverkon – niin yksityisten kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ja tieverkko on verisuonisto, joka pitää Suomi-neidon vireänä. Suomen vilkasliikenteiset liikenneväylät ovat yhä pääosin hyvässä kunnossa, arvioidaan valtioneuvoston selonteossa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032. Tämä suunnitelmaa kantaa myös nimeä Liikenne 12. Se laaditaan kahdeksitoista vuodeksi. Suunnitelmaa päivitetään hallituskausittain ja suunnitellaan seuraavat neljä vuotta eteenpäin. Moottorin läpikäymän 150-sivuisen dokumentin mukaan maan pääteiden liikenteen sujuvuus on hyvä lukuun ottamatta suurimpien kaupunkiseutujen sisääntuloväyliä ja kehäteitä, joilla ruuhkaisuus on kasvanut. Valtaväylilläkin on kuitenkin merkittäviä kohennustarpeita, jotta liikenne olisi tulevina vuosinakin sujuvaa ja turvallista. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Korjausvelka ei nykyrahoituksella vähene Valtion väyläverkon korjausvelka on noin 2,9 miljardia euroa. Maanteillä korjausvelkaa on noin 1,5 miljardia euroa ja rataverkolla noin 1,25 miljardia euroa. Suunnitelmien mukaan väyläverkon korjausvelkaa vähennetään 2,9 miljardista eurosta 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä. Tavoitteen mukaan ”Korjausvelkaa vähennetään valtion koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla.” Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman on muistuttanut, että vaikka Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoitustason nostoa 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen, ei europotti riitä todennäköisesti kuin korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. ”Merkittävä korjausvelan vähentäminen edellyttäisi perusväylänpidon rahoitukseen vielä suurempaa lisäystä”, Wihlman toteaa. Myös eduskunta kiinnitti vastikään huomiota rahoituksen riittävyyteen. Syyskuun alun kannanotossaan eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmassa ja valtion talousarvioesityksissä. Autoliitto: miksi tiestö saa niin vähän? Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon kahdeksanvuotisen investointiohjelman. Se on näkemys rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Se on osa Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoa. Tämä on pohjasuunnitelma, joka muotoutuu päätöksiksi eduskunnassa, poliittisen kädenväännön jälkeen. Investointiohjelman luonnokseen perehtynyt Autoliitto kritisoi, että Liikenne 12 -suunnitelma sitoo Väyläviraston käsiä liian voimakkaasti. Liikenne 12 -suunnitelman painotuksissa on Autoliiton mukaan lukuisia epäkohtia. ”Tieverkon rahoitusosuus on Liikenne 12 -suunnitelmassa kehittämisrahasta vain 45 % ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 %”, Autoliitto huomauttaa. Autoliitto kritisoi, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahanjakoperiaatteet eri liikennemuotojen välillä ovat vääristyneitä. ”Investointiohjelman tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on 2,3 ja ratahankkeiden 0,6. Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä.” Autoliitto on teiden rahoituksen yhteydessä myös tuonut painokkaasti esiin, että tieliikenteessä liikkuu 93 % henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 %. Liikenneministeriö: rahoitusta tarvitaan Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa vuosittain valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja laatii yhteenvetoraportin, joka julkaistiin 12.10.2021. Ministeriö tunnustaa tiedotteessaan rahankäytön haasteet. ”Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa keskeinen haaste on, etteivät keväällä 2021 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2022 talousarvioehdotus sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman toimeenpanoon. Suunnitelmassa ei juurikaan esitetty uusia rahoitusta edellyttäviä toimenpiteitä vuodelle 2022, mutta pitemmällä aikavälillä rahoituksen puute tulee näkymään.” Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Korjausvelan kasvun hillintää Väylävirasto käyttää vuosittain noin kaksi miljardia euroa väyliin. Tällä katetaan nykyisten väylien kunnossapidon lisäksi myös uusien väylien suunnittelu ja rakentaminen. Toimialajohtaja Mirja Noukka Väylävirastosta on kertonut, että valtaosa rahoituksesta käytetään perusväylänpitoon. ”Vajaalla 1,4 miljardilla eurolla kustannamme muun muassa väylien talvihoidon, rakenteiden korjaukset, päällysteiden paikkaukset sekä liikenteenohjauksen palvelut.” Raha on jyvitettävä Noukan mukaan tarkoin. ”Pyrimme hillitsemään korjausvelan kasvua ja pitämään väylät sellaisessa kunnossa, että ne vastaavat kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koska raha ei riitä kaikkeen, joudumme priorisoimaan vilkasliikenteisten väylien kunnossapitoa.” 78 000 kilometriä maanteitä Maanteitä on noin 78 000 kilometriä ja katuverkkoa 31 000 kilometriä. Yksityisten tieosakkaiden ylläpitämiä yksityisteitä on noin 360 000 kilometriä. Väylävirasto hallinnoi myös 5 900 kilometriä rautateitä ja 16 300 kilometriä vesiväyliä. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Grafiikat: Väylävirasto Lähteet: Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032, Autoliitto, Väylävirasto, Väylävirasto: Luonnos valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029 lausuntopalvelu.fi-palvelussa, Traficom / Henkilöliikennetutkimus Korjattu ingressin teiden-sana väyläverkoksi. a:8:{i:0;s:5:"91788";i:1;s:5:"49242";i:2;s:5:"82899";i:3;s:5:"94127";i:4;s:5:"96747";i:5;s:5:"94708";i:6;s:5:"96845";i:7;s:6:"101384";} Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Liikennepolitiikka Näin taksien ryvettynyt maine palautuisi – eikä toimia ole ihan vähän! 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön 8.4.2024 Yleinen Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat 7.4.2024 Uutinen Boeingin syvä kierre: vaaratilanteita, oikeusjuttuja, laadunvalvonnan puutteita, konetoimitusten myöhästymisiä 3.4.2024 Uutinen Arvottavan Yamaha MT-07:n uusi omistaja selvillä – onni potkaisi Mattia Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 16.4.2024 Ajoneuvot Tesla Model Y sai myös Suomessa houkuttelevan uuden version - Long Range RWD nostaa toimintamatkaa mutta laskee hintaa 17.4.2024 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz CLE Coupé – kun osakesalkku pullistelee 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu? 11.4.2024 Liikenneturvallisuus Suomessa myytävä turvaistuin hajosi törmäyskokeessa – aiheuttaa vakavan loukkaantumisriskin lapselle 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?