Matkailu Matkalla kotimaassa 20.5.2021

Matkalla kotimaassa – parhaat vinkit kaakkoiseen Suomeen

Tämä kesä on kotimaan! Hauskat ja omaperäiset matkailukohteet uniikeista majapaikoista kiinnostaviin museoihin ja patsaspuistoista luontokohteisiin odottavat kesämatkailijaa.

Hotelli Punkaharju

Sielu ja silmä lepää kauniissa kansallismaisemassa. Harjun laella sijaitsee idyllinen ja omaleimainen Hotelli Punkaharju, jonka historia ulottuu vuoteen 1845. Hotelli Punkaharju eteläisessä Savossa on oiva matkailukohde kahdesta näkökulmasta. Elämyksellinen palkinto odottaa sekä perillä että matkalla sinne.

Alueen luonnon innoittamana kirjailija Fredrika Runeberg yltyi vuonna 1838 liki ylisanoihin: ”Punkaharjulle ei kai maailmassa ole vertaistansa. Sen ihanuutta ja kauneutta ei mikään kynä pysty kuvailemaan. Tämä on kaunein näköala, minkä olen eläissäni nähnyt.”

Hotelli_Punkaharju_2020_MJ

Punkaharjun Harjutie tarjoaa kulkijalleen hiveleviä näkymiä, olipa alla auto, moottoripyörä tai polkupyörä. Tie perille vie jylhien honkien vartioimassa kansallismaisemassa halki Pihlaja- ja Puruveden. Puiden välistä välkähtelee tämän tästä kaunis järven pinta. Ei ole ihme, että Harjutie voitti ylivoimaisesti Maaseudun tulevaisuuden ja Suomen tieyhdistyksen vuonna 2017 järjestämän äänestyksen vuosisadan maisematiestä.

Punkaharju_2020_MJ

Perille saavutaan tavallaan hotellin takapihalle. Harjun laella sijaitsevan Hotelli Punkaharjun komein julkisivu antaa toiselle puolen. Syy on historiallinen. Hotelliin saavuttiin aikanaan nimenomaan toiselta puolen eli alhaalta järveltä höyrylaivan tuomana aina vuoteen 1906 asti. Kesäisin tämä kulkutapa onnistuu yhä höyrylaiva S/S Punkaharjulla, joka lähtee Savonlinnasta ja kyntää perille 2,5 tunnissa.

Hotellin käytävillä askelia rytmittää kodikas puulattioiden narina. Kodikas kuvaa hyvin myös hotellihuoneita, joista jokainen on omanlaisensa. Vanhat kunnostetut huonekalut ja pelkistetty sisustustyyli sopivan paikan henkeen. Silmänruokaa eli kotimaista taidetta on laajalti näytillä eri puolilla hotellin yleistiloja ja myös huoneissa – niin seinillä kuin pöydilläkin.

Hotelli_Punkaharju_2020_MJ

Huoneita hotellissa on talviskuukausina 20, kesäisin erillisrakennusten käytön kautta 12 enemmän. Pieni huoneluku tarkoittaa matkailijan näkökulmasta rauhallisen viipyilevää yleistunnelmaa mutta myös sitä, että majoitus on syytä varata hyvissä ajoin.

  • Punkaharjun Harjutie 596, 58450 Punkaharju
  • Puh. 015 511 311
  • www.hotellipunkaharju.fi, welcome@hotellipunkaharju.fi
  • Aukiolo: 1.6.–29.8. avoinna päivittäin, 29.8.–26.9. auki ti–su aamu

 

Suunnittele ennakolta, tarkista aukiolo ja pääsymaksut

Kotimaan lomamatka kannattaa suunnitella huolellisesti, sillä hyvä ennakkosuunnittelu säästää aikaa oleelliseen eli perillä uusiin elämyksiin ja matkakohteisiin tutustumiseen. Jos haluaa matkanteosta rentoa, ei kannata aikatauluttaa matkaa liian kireästi vaan jättää aikaa myös ennakoimattomille välipysähdyksille. Ennakkosuunnittelu on aivan erityisen arvokasta näinä korona-aikoina, jolloin matkailun rajoitukset voivat vaikuttaa aukioloaikoihin tai esimerkiksi siihen, kuinka paljon ihmisiä voidaan ottaa samanaikaisesti sisätiloihin kuten museoihin.

Alla listattujen matkailuvinkkien aukioloajat ja mahdolliset pääsymaksut ovat olleet voimassa tietojen keräyshetkellä, joten kannattaa aina ennakolta ennen omaa kesäistä matkaa varmistaa, ettei tietoihin ole tullut esimerkiksi koronarajoitusten vuoksi muutoksia. Jokaisen matkakohteen yhteydessä on paikan sijaintitiedot ja kattavat yhteystiedot. Artikkelissa on myös vinkkejä majapaikoista, jotka edustavat aivan jotakin muuta kuin tuttuja ketjuhotelleja.

Matkalla_kotimaassa_2021

 

Autoilureitti: Vihreän kullan kulttuuritie

Vihreän kullan kulttuuritie on eteläsavolaista kansallismaisemaa parhaimmillaan. Tie kulkee noin 400 kilometrin matkan viitostien eteläpuolella Mäntyharjun Vihantasalmelta Parikkalaan.

Saimaan rantoja myötäilevä maisemareitti soveltuu erityisen hyvin kiireettömälle matkailijalle. Tien varrella on kauniita ja vaihtelevia maisemia, nähtävyyksiä, hiljaisia kyläteitä ja kulttuurihistoriaa. Reitin metsäkohteista kaikkein merkittävin on Metsäntutkimuslaitoksen puulaji- ja tutkimuspuisto, joka sijaitsee Punkaharjun harjualueen kupeessa, Metsämuseo Luston vieressä.

Vihreän kullan kulttuuritien varrella on myös lukuisia viitoitettuja luontopolkuja, muun muassa toisen maailmansodan aikaisia, Salpalinjaan kuuluneita panssariesteitä ja kaivantoja, joihin voi tutustua opastetaulujen välityksellä. Tien tunnistaa reitin varrella olevista Vihreän kullan kulttuuritien kylteistä.

  • Mäntyharju–Parikkala
  • www.visitmikkeli.fi/vihrean_kullan_kulttuuritie

Autoilureitti: Lietveden maisematie

Lietveden maisematie kantatie 62:lla Mikkelin ja Puumalan välillä on monen mielestä Suomen kaunein maisematie. Yli viisi kilometriä pitkä tie kiemurtelee kapealla kannaksella veden ympäröimänä läpi saarien, luotojen, siltojen ja kalliopengerrysten. Tien varrella kuvankauniilla paikalla sijaitsee Lietveden kesäkioski ja näköalatasanne. Maisematieosuus päättyy Pistohiekalle, jonka on tunnettu nimensä mukaisesti upeasta hiekkarannastaan. Pistohiekalta Saimaan rannalla sijaitsevaan Puumalan kauniiseen kylään on 20 km. Saimaan suursalmen ylittävä Puumalansalmen silta valmistui 1995. Sen yhteyteen rakennettiin maisemahissi, jolla pääsee salmen rannalta sillalle. Siltatornin ylimmässä kerroksessa on kesäisin toimiva kahvila. Palkittu 60 kilometrin pituinen pyöräilyreitti kulkee myös Lietveden maisematietä pitkin.

  • Puh. 050 562 0706
  • www.visitmikkeli.fi/fi/palvelut/lietveden-maisematie, eeva-liisa.isosaari@puumala.fi, www.facebook.com/puumalansaaristoreitti

Lappeenrannan Hiekkalinna

Hiekkalinnaperinne käynnistyi Lappeenrannassa vuonna 2004, jonka jälkeen linna on rakennettu vuosittain. Kokonaisuus on joka vuosi erilainen ja sen hiekkaveistokset perustuvat tavalla tai toisella vuosittain vaihtuvaan teemaan. Viimeistelyvaiheessa hiekkarakennelmien päälle suihkutetaan puuliima-vesiseos, jolla parannetaan valtavan rakennelman kestävyyttä. Hiekkalinnan yhteydessä on myös muita erilaisia aktiviteetteja lapsille ja lapsiperheille.

  • Satamatie 11, 53100 Lappeenranta
  • Puh. 040 572 2224
  • www.visitlappeenranta.fi/Hiekkalinna, lappeenranta@gosaimaa.com, www.facebook.com/Lappeenrannanhiekkalinna
  • Aukiolo: 5.6.–29.8. klo 10–21
  • Pääsymaksu: ilmainen, lisäaktiviteetit maksullisia

 

Monenlaisia museoelämyksiä

Salpalinja

Talvisota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939–40. Sodan seurauksena Suomi menetti itärajan puolustuksen alueitaan. Koska uusi sota oli todennäköinen, päätettiin uuden rajan turvaksi rakentaa Suomenlahdelta Petsamoon ulottuva puolustusasema, 1 200 kilometriä pitkä Salpalinja – itsenäisen Suomen suurin rakennushanke. Enimmillään puolustusasemaa urakoi 35 000 miestä sekä armeijan joukkoja ja heitä muonittamassa oli 2 000 lottaa. Linnoitustyöt lopetettiin jatkosodan päätyttyä 1944, mutta puolustusvoimat pitivät linnoitteita kunnossa 1980-luvulle saakka. Sotilaallisen merkityksen sijaan kohteita on kunnostettu museo- ja matkailukäyttöön. Maastoon jääneet teräsbetonikorsut, kallioon louhitut luolat sekä panssarikiviesteet ovat säilyneet hyvin. Salpalinjaa mukailee 50 km:n mittainen retkeilyreitti Salpapolku. Reitti lähtee Virolahdelta ja kulkee Miehikkälän kautta aina Etelä-Karjalan rajalle saakka. Matkalla voi tutustua opastauluin varustettuihin linnoitteisiin. Salpapolun varrelle sijoittuvat Virolahden Bunkkerimuseo sekä Miehikkälän Salpalinja-museo, josta Salpalinjaan tutustuminen kannattaa aloittaa joko omatoimisesti tai oppaan johdolla.

  • Salpalinja-museo: Säästöpirtintie 70, 49700 Miehikkälä
  • Puh. 044 383 5091 (Salpalinja-museo)
  • www.salpakeskus.fi/fi, salpamuseo@miehikkala.fi, www.facebook.com/salpalinjamuseo/
  • Aukiolo (Salpalinjan museo): toukokuu ke–su klo 10–18, kesä–elokuu päivittäin klo 10–18, syyskuu ke–su klo 10–18
  • Pääsymaksu: aikuiset 8 €, lapset 7–16 vuotta, varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €, perhelippu (2 aikuista ja alle 16-vuotiaat lapset) 16 €
  • Virolahden Bunkkerimuseo: Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja
  • Puh. 040 710 7339 (Virolahden Bunkkerimuseo)
  • www.salpakeskus.fi/fi, salpamuseo@miehikkala.fi, www.facebook.com/bunkkerimuseo
  • Aukiolo (Virolahden Bunkkerimuseo): kesä–elokuu päivittäin, tarkasta tarkemmat ajat ennakolta
  • Pääsymaksu: aikuiset 7 €, lapset 7–16 vuotta, varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, vierailijat yli 10 hengen ryhmissä 4 €, perhelippu (2 aikuista ja alle 16-vuotiaat lapset) 15 €

Lusto – Suomen Metsämuseo

Lusto – Suomen Metsämuseo on koko perheen vierailukohde, joka herättää muistoja ja luo uusia elämyksiä. Metsäkulttuurin vaalija sijaitsee Punkaharjulla, keskellä itäsuomalaista harju- ja järviluontoa. Lustossa käy selväksi, että metsä on aina ollut suomalaisen toimeentulon ja kulttuurin perusta. Luston näyttelyt, kokoelmat, tapahtumat, työnäytökset ja teemapäivät kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä.

  • Lustontie 1, 58450 Punkaharju
  • Puh. 015 34 5100
  • www.lusto.fi, lusto@lusto.fi, www.facebook.fi/lustomuseum
  • Aukiolo: 1.5. alkaen ma–su klo klo 10–17
  • Pääsymaksu: Aikuiset 11 €, eläkeläiset ja opiskelijat 8 €, lapset 4–15 vuotta 5 €. Perhelippu 2 aikuista + lapset 4–15 vuotta 27 €

Verlan tehdasmuseo

Verlan puuhiomo perustettiin vuonna 1872 ja pahvitehdas 1882. Tehtaassa valmistettiin puuhioketta ja vaaleaa puupahvia. Tuotanto päättyi vuonna 1964 ja 1972 Verlasta tuli Suomen ensimmäinen tehdasmuseo. Tehdasmiljööseen kuuluvat rakennukset on suunnitellut arkkitehti Eduard Dippell. Museon omistaa ja sen ylläpidosta vastaa UPM. Tehdasmuseoon tutustutaan oppaan johdolla. Verlassa voi myös majoittua 1800-luvun lopun tunnelmaa henkivissä tehtaan työntekijöiden entisissä asunnoissa, perinteikkäässä uittotuvassa, uudemmissa puumökeissä tai taivasalla puussa. Verla on myös yksi Suomen seitsemästä Unescon maailmanperintökohteesta.

  • Verlantie 295, 47850 Verla
  • Puh. 020 415 2170
  • www.verla.fi, museum.verla@upm.com, www.facebook.com/verlantehdasmuseo
  • Aukiolo: 2.5.–27.6. ti–su klo 11–16, 28.6.–15.8. joka päivä klo 10–18
  • Pääsymaksu: aikuiset 12 €, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset 9 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Mannerheimin salonkivaunu

Mikkelin rautatieasemalla on esillä C.G.E. Mannerheimin käytössä vuosina 1939–1946 ollut salonkivaunu. Puurakenteisessa vaunussa on salonki, viisi makuuhyttiä, keittiö ja wc. Salonkivaunu liitettiin tavallisesti Päämajan esikuntajunaan, mutta usein myös tavallisen siviilijunan perään. Marsalkka Mannerheim sai 75-vuotispäivänään vuonna 1942 yllätysvieraan Saksasta. Hitler onnitteli Mannerheimia junassa Immolassa, Imatran lähellä. Viimeisen kerran Mannerheim käytti vaunua tammikuussa 1946 toimiessaan presidenttinä. Mannerheim matkusti vaunussa yli 100 matkaa ja yhteensä yli 78 000 km. Vaunu sijoitettiin sotien aikaisen päämajakaupungin Mikkelin ratapihalle vuonna 1992. Toinen Marsalkka Mannerheimin museoiduista salonkivaunuista sijaitsee Sastamalassa, valtatie 12:n varrella olevalla huoltoasemalla.

  • Mannerheimintie 1, 50100 Mikkeli
  • Puh. 040 129 5090
  • www.salonkivaunu.mikkeli.fi, museot@sivistys.mikkeli.fi
  • Aukiolo: yleisölle vain kerran vuodessa, 4.6., jolloin on Puolustusvoimain lippujuhlapäivä ja Mannerheimin syntymäpäivä.
  • Pääsymaksu: vapaa pääsy 4.6.

Wolkoffin talomuseo

Venäläisen kauppiasperheen Wolkoffin talo on yksi Lappeenrannan vanhimpia taloja. Talo palveli venäläisen Wolkoffin suvun kotina vuosina 1872–1983. Tämä kaksikerroksinen puurakennus on vuodelta 1826 ja se sijaitsee Lappeenrannan Raatihuoneen läheisyydessä, aivan kaupungin keskustassa. Opastetulla museokierroksella tutustutaan Wolkoffin suvun historiaan ja kodin aitoon esineistöön. Ortodoksinen kulttuuri ja venäläisyys on vuosien saatossa luonut kodin ilmapiiriin ainutkertaisen tunnelman. Monet esineet kertovat ortodoksisuvun keskeisestä asemasta Linnoituksen Pokrovan kirkon historiassa. Wolkoffin talomuseoon pääsee tutustumaan myös virtuaalisesti alla olevan linkin takaa. Vuonna 1993 talo pihapiireineen avattiin yleisölle. Talomuseon vierestä löytyy Wolkoffin ravintola ja Viini & Olutkellari alakerrasta.

  • Kauppakatu 26, 53100 Lappeenranta
  • Puh. 05 616 2258, 040 587 2274
  • www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Museot/Wolkoffin-talomuseo
  • Aukiolo: suljettu 6.6. saakka, tarkasta aukiolot ennakolta
  • Pääsymaksu: aikuiset 9 €, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 8 €, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

Kotkaniemi – Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo

Presidentti P.E. ja rouva Ellen Svinhufvudin koti on 1800-luvun lopulla rakennettu jugend-vaikutteinen huvila, joka esittelee sekä Svinhufvudien elämää että Suomen itsenäistymisvaiheen historiaa. P.E. Svinhufvud tai tuttavallisimmin Ukko-Pekka osti tämän paikan saadessaan nimityksen Lappeen kihlakunnan tuomariksi vuonna 1908. Kotkaniemi oli perheelle rakas koti puutarhoineen ja tiluksineen. Päärakennus sijaitsee mäntyjä kasvavalla niemellä kirkkaan Kivijärven äärellä. Se on kunnostettu 1930-luvun henkeen. Pihapiirissä riittää katseltavaa, niemen kärjessä ovat Ukko-Pekan oma ampumarata ja vanhat Luumäen linnoitushistoriaan liittyvät tuliasemat. Kahvila Ellen tarjoilee herkkuja Ellen Svinhufvudin reseptejä mukaillen. Kahvila on avoinna museon aukioloaikoina.

  • Itsenäisyydentie 799 a, 54530 Luumäki
  • Puh. 040 522 7553
  • www.kotkaniemi.fi, info@kotkaniemi.fi, www.facebook.com/Kotkaniemis/
  • Aukiolo: 1.6.–15.8. ti–pe klo 11–17, la–su klo 10–15, ma kiinni, 16.8.–29.8. to–pe klo 11–17, la–su klo 10–15, ma–ke kiinni
  • Pääsymaksu (museo): ikuiset 7 €, opiskelijat ja eläkeläiset 5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Kissakosken sähkövoimalaitos

Kissakoski on kylä Hirvensalmen kunnassa. Teollisuushistoriallisesti merkittävä Kissakoski rakentuu 1850-luvulla valmistuneen Kissakosken kanavan ympärille. Metsäiseen ympäristöön 1900-luvun alussa syntyneestä laajasta teollisuusyhdyskunnasta on jäljellä punatiilinen Kissakosken paperitehtaan tuotantorakennus 1920-luvulta, 1932 rakennettu voimalaitos sekä tehtaaseen liittyvät arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelemat johtajiston ja työväen asuinrakennukset sekä 1916 valmistunut kansakoulu. Vanha tehdas- ja voimalamiljöö luonnonkauniin ja kirkasvetisen Puulaveden rannalla tuottaa vieläkin sähköä. Voimalaitoksen sähkömuseo kertoo, kuinka sähkö aikoinaan saapui maaseudulle.

  • Vahvamäentie 42, 52550 Hirvensalmi
  • www.hirvensalmi.fi, hirvensalmi@hirvensalmi.fi, www.facebook.com/hirvensalmi/
  • Aukiolo: museo ja ravintola auki vain kesäisin tai tilauksesta

RUK-museo

RUK-museo Haminassa Kadettikoulunkadun varrella kertoo Reserviupseerikoulun ja sen oppilaskunnan toiminnasta vuodesta 1920 alkaen. Samoihin aikoihin alkoi itsenäisen Suomen reserviupseerikoulutus Haminassa. Museo kertoo RUK:n toiminnasta ennen sotia, sotien ja välirauhan aikana ja aina sodista nykypäiviin asti. Näytteillä olevat esineet ovat olleet koulutuskäytössä RUK:ssa. Ennen museoon tutustumista, kannattaa käydä museon verkkosivuilla lukemassa esineistä kertovia tarinoita, joista yksi kertoo arkkitehti Alvar Aallosta. Aalto kouluttautui reserviupseeriksi Haminassa kurssilla numero 4, joka sijoittui talvikauteen vuosille 1922–1923. Aalto sai tehtäväksi piirtää kurssijuhlaan banderollin. Tunnuksesta tuli suosittu ja pienin muutoksin kuvitus otettiin myöhemmin käyttöön.

  • Kadettikoulunkatu 8, 49400 Hamina
  • Puh. 0400 774 409, 0299 461 186
  • www.rukmuseo.fi/, info@rukmuseo.fi, www.facebook.com/pages/RUK-museo/473220272827931?rf=106828282857702
  • Aukiolo: 29.5.–12.9. ti–su klo 10–18, heinä–elokuussa jokaisena viikonpäivänä sekä tilauksesta
  • Pääsymaksu: aikuiset 8 €, nuoret ja eläkeläiset 5 €, lapset, varusmiehet ja veteraanit 0 €

Woikoski Feeling

Woikoski Feeling tarjoaa valikoiman aktiviteetteja aina joogasta keppijumppaan, kauneushoidoista viinin maisteluihin. Ainutlaatuinen ympäristö sekä värikäs historia on vahvasti läsnä elämyksissä ja palveluissa. Oy Woikoski Ab on kaasu- ja kemianteollisuuden perheyritys, joka saapui Voikoskelle Kouvolasta vuonna 1917. Tehdasmuseo kertoo Suomelle merkittävän kaasualan kehitysvaiheista. Woikosken automuseon 35 auton kokoelman historia liittyy Oy Woikoski Ab:n sekä omistajasuku Palmbergien historiaan. Autojen tarinat nivoutuvat vahvasti myös Suomen historiaan.

  • WHD Gård, Nurmaankyläntie 90, 52960 Nurmaa, Mäntyharju
  • Puh. 040 656 5981
  • www.woikoskifeeling.fi, whd@woikoski.fi, www.facebook.com/woikoskifeeling/
  • Aukiolo: Tehdasmuseo, opastetut kierrokset 5. ja 19.6. sekä 3., 17. ja 31.7. klo 11 ja klo 12, Automuseo opastetut kierrokset 1.6. alkaen päivittäin klo 11, 12 ja 13
  • Pääsymaksu: tehdasmuseo ja automuseo: aikuiset 16 €, alle 7-vuotiaat veloituksetta

 

Imatrankoski

Imatrankoski on vapaana virratessaan yksi Pohjoismaiden suurimpia koskia. Vaikka koski on valjastettu sähköntuotantoon, se on mahdollista nähdä vapaana Imatran kaupungin järjestämissä näytöksissä. Koskinäytöksissä vettä juoksutetaan padon sulkuporttien läpi Vuoksen vanhaan uomaan noin 500 kuutiometriä sekunnissa, 16 minuutin ajan. Kosken kuohut ovat mahtavimmillaan näytöksen puolivälissä. Kosken kuohuja säestää Jean Sibeliuksen Karelia-sarjan musiikki. Parhaita katselupaikkoja ovat kosken ylittävä silta, Koskipuiston ranta, Valtionhotellin näköalatasanne sekä alapaviljonki. Koskinäytöksiä järjestetään yleensä juhannuksesta elokuun loppupuolelle.

  • Imatrankoskentie 3, 55100 Imatra
  • Puh. 020 617 7777
  • www.vuodenparasloma.fi/fi/koskinaytokset-2020
  • Aukiolo: koskinäytösten aikataulu kotisivuilla

Pyöräilyreitti: Saimaan saaristoreitti

Saimaan maisemiin ja nähtävyyksiin voi tutustua pyöräillen eteläisen Saimaan saaristoreitillä. Pyöräilyreitti kulkee Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän kautta. Reitti kulkee Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien sekä Taipalsaaren, Joutsenon ja Ruokolahden kirkonkylien ohi. Lauttayhteydet Taipalsaaren Sarviniemestä Kyläniemeen sekä Sarviniemestä Puumalan Lintusaloon linkittyvät palkittuun 60 km pituiseen Puumalan saaristoreittiin. Saimaan saaristoreitti kulkee asvaltti- ja sorateitä pitkin. Reitille kannattaa varata aikaa useampi päivä, sillä nähtävää on paljon. M/S Roope-Saimaa-pyörälauttaan mahtuu maksimissaan 10 henkilöä, matka on varattava etukäteen.

  • Puumala, Taipalsaari, Lappeenranta, Imatra ja Ruokolahti
  • www.taipalsaari.fi/fi/Kuntatietoa/Matkailu/Saimaan-saaristoreitti, kirjaamo@taipalsaari.fi, www.facebook.com/Taipalsaari

 

Puumalansalmen silta

Silta on suosittu näköalapaikka, josta avautuvat näkymät pohjoiseen Savonlinnan reitille, etelään Lappeenrantaa kohti sekä alas Puuman satamaan, kauas Saimaalle. Silta tunnetaan Puumalan siltana, joka hallitsee kirkonkylän maisemaa. Siltahissillä pääsee ylös Puumalansalmen sillan huimalle näköalapaikalle ja portaita jatkamalla ylös lähes 40 m korkeudessa toimivaan kesäkahvilaan. Tällä Suomen neljänneksi pisimmällä maatiesillalla on pituutta 781 metriä ja korkeutta 28,5 metriä. Maisemahissillä pääsee sillalle salmen rannalta. Hississä voidaan kuljettaa myös polkupyöriä.

  • Puumalan satama, Keskustie 4, 52200 Puumala
  • Puh. 050 562 0706
  • www.visitpuumala.fi/nae_ja_koe/huippaisevan-hieno-puumalansalmen-silta/
  • Aukiolo: siltakahvio auki vain kesäisin

Suomenniemen kirkon kellotapuli ja tornin taideteos

Suomenniemen uusgoottilainen kirkko on suomalaisen arkkitehdin, ylijohtaja Hampus Dalströmin suunnittelema tasavartinen ristikirkko. Kirkkoon mahtuu 600 henkeä. Alttaritaulun Jeesus siunaa lapsia on maalannut taiteilija Hannes Malin vuonna 1924. Katolla on monikulmainen kattoratsastaja. Alttaripäädyssä on matala sakaristo ja muissa päädyissä pienet ”eteiskopit”. Kellotapulissa on kaksi kelloa, vuosilta 1778 ja 1780 ja niitä soitetaan käsin. Paanukattoinen kellotapuli on vuodelta 1777 ja se on kirkonrakentaja, nimismies Rafael Platanin rakennuttama. Suomenniemeltä tulee matkaa Mikkeliin 45 km.

  • Tapulitie 4, 52830 Suomenniemi
  • Puh. 0400 143 300
  • www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/kirkot-ja-kappelit/suomenniemen-kirkko
  • Aukiolo: kesäisin tai tilauksesta

Okkolan emännän piirakkapaja

Puumalan Niinisaaressa syntyvät Okkolan emännän maistuvat perinteiset karjalanpiirakat. Piirakkapajassa voidaan leipoa myös makeita marjapiirakoita. Tällöin piirakkapaja alkaa marjojen keräämisellä lähimetsästä sesongin mukaan. Ohjelmaan kuuluu yhdessä karjalanpiirakoiden tekeminen, valmiiden munavoilla höystettyjen piirakoiden syönti perheen tuvassa sekä kahvitus. Saimaan jylhänkauniin luonnon äärellä sijaitsee myös Okkolan 17 yksilöllistä vuokramökkiä sekä ravintola Niinipuu, joka tarjoaa suomalaista, kala-annoksiin painottuvaa lähiruokaa. Hätinvirta-Niinisaari lossi liikennöi ympäri vuorokauden.

  • Ylössaarentie 35, 52200 Puumala
  • Puh. 0500 259378
  • www.okkolanlomamokit.com/emannan-piirakkapaja/, paula@okkola.fi, www.facebook.com/okkolanlomamokit
  • Aukiolo: ympäri vuoden
  • Pääsymaksu: piirakkakurssin (2,5 h) ohjelman hinta on 65 €/ hlö.

Kahvila Majurska

Kahvila Majurska sijaitsee Lappeenrannan linnoituksella. Majurskan talo rakennettiin 1800-luvun puolivälissä venäläisten upseeriperheiden asunnoksi. Rakennus oli venäläisten hallussa Suomen itsenäistymiseen eli vuoteen 1917 asti. Talon pohjoispäädyssä sijaitsi upseerikerho ja eteläpäädyssä asui paikallisen komentajan perhe.  Kahvila Majurska perustettiin vuonna 1986. Kahvilan klassikoihin kuuluvat rahka-, omena- ja marjatortut.

  • Kristiinankatu 1, 53900 Lappeenranta
  • Puh. 05 453 0554
  • www.kahvilamajurska.fi, info@kahvilamajurska.fi, www.facebook.com/Kahvila-Majurska-161451193893382/
  • Aukiolo: ma–su klo 11–17

Ollinmäen viinitila

Ollinmäen viini- ja matkailutila sijaitsee kantatie 62 varrella Mikkelin Anttolassa. Tila oli Suomen ensimmäisiä viinitiloja, joka on perustettu 1995. Tilalla toimii vuoden ympäri auki oleva viini- ja tuliaismyymälä sekä tilausravintola. Vierailija pääsee tutustumaan viininvalmistukseen, siemailemaan palkittuja, aitoja suomalaisia tilatuotteita, ostamaan viinejä ja syömään. Tilan terassilla voi nauttia lasillisen raikasta Sirpakka siideriä tai viiniä ja sateen sattuessa pääsee ihailemaan kauniita maalaismaisemia tornibaarista. Ollinmäen viinitilalla on vuokrattavana kolme laadukasta lomamökkiä sekä lisäksi pihapiirissä bed & breakfast -majoitusta. Matkaa Mikkeliin kertyy 18 km ja Puumalaan 53 km. Helsingistä Anttolaan ajaa 2,5 tunnissa.

  • Anttolantie 1640, 52100 Anttola
  • Puh. 015 653620, 0400 657 275
  • www.ollinmaenviinitila.fi, sirpa.villanen@ollinmaenviinitila.fi, www.facebook.com/pages/category/Winery-Vineyard/Ollinm%C3%A4en-Viinitila-451648451854893/
  • Aukiolo: klo 10–18 ja aina sopimuksen mukaan

Harjun perinnemaisematila

Harjun perinnemaisematila on perinneympäristöjen hoitoon erikoistunut maatila. Tilan alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Tilalla voi nähdä kauniita hoidettuja niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia sekä tutustua monenlaisiin luonnonkasveihin, joita mailla kasvaa jopa 300 lajia. Hoidosta vastaavat paljolti lampaat. Harjun tila sijaitsee Hartolan Vuorenkylässä, lähellä Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen rajaa. Kesäisin on mahdollisuus osallistua opastetuille retkille luontokohteisiin.

  • Vuorenkyläntie 2249, 19600 Hartola
  • Puh. 040 735 3217, 050 339 1855
  • www.mattlar.fi/harju/, harju@mattlar.fi, www.instagram.com/harju_biodiversityfarm/
  • Aukiolo: tarkista aukioloajat kotisivuilta

Säräpirtti Kippurasarvi

Säräpirtti Kippurasarvi on lemiläinen ravintola, jonka ruokalista lienee Suomen lyhin. Tarjolla on vain yhtä ruokaa – särää. Särä on leivinuunissa valmistettava eteläkarjalainen perinneruoka, jota on perimätiedon mukaan tehty jo tuhat vuotta. Särän ainekset ovat karitsanpaisti, perunat ja suola. Särän valmistaminen alusta loppuun kestää noin yhdeksän tuntia. Särää saa syödä niin paljon kuin jaksaa.

  • Rantatie 1, 54710 Lemi
  • Puh. 05 414 6470
  • www.sarapirtti.fi, info@sarapirtti.fi, /www.facebook.com/SarapirttiKippurasarvi/
  • Aukiolo: pöytävaraus etukäteen, verkkosivuilla vapaana olevat kattausajat
  • Säräateria (särää, rieskaa, voita, makiaa soppaa, kotikaljaa ja vettä) aikuiset 33 €, 9–12-vuotiaat 16,50 €, 4–8-vuotiaat 12,50 €, alle 4-vuotiaat veloituksetta.

Kotileipomo Siiskonen

Jättikokoiset rukiiset karjalanpiirakat viedään käsistä Punaisen piipun kievarista eli Siiskosen tehtaanmyymälästä. Tarjolla lounasta, pullakahveja ja lämpimäisiä tuliaisiksi. Punaisen piipun kievari sijaitsee noin 22 km Mikkelistä Kuopioon päin.

  • Kauraleiväntie 10, 51760 Nuutilanmäki
  • Puh. 044 700 4282
  • www.kauraleipa.fi, siiskonen@kauraleipa.fi, www.facebook.com/KotileipomoSiiskonen
  • Aukiolo: ma–to klo 7–17, pe klo 7–18, la klo 8–16, su klo 10–16, lounas klo 11–15

Kirjalan kahvipaahtimo

Kirjalan kahvipaahtimon kahvilasta saa artesaanikahvia. Kahvipavut on paahdettu Mikkelin Ristiinassa Saimaan rannalla sijaitsevassa pienpaahtimossa. Kahvivalikoimien ja haudutetun teen lisäksi on tarjolla sekä suolaista että makeaa purtavaa. Kahvila sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, Nuijamiestenkadulla, joka on maisemallisesti Mikkelin hienoimpia katuja.

  • Nuijamiestenkatu 21, 50100 Mikkeli
  • Puh. 040 0801161
  • www.facebook.com/kirjalankahvipaahtimo/
  • Aukiolo: klo 7–17, tarkasta ennakolta

Stop’n Go Grill

Stop’n Go Grilli sijaitsee Harjun levähdysalueen taukopaikalla Lahdessa. Grilli on toiminut samalla paikalla jo viimeiset kaksikymmentä vuotta rahtareita ja muita tiellä liikkujia palvellen. Reilut ruoka-annokset, höyrymakkarat ja lihapiirakat tarjotaan vanhan ajan hyvässä grillihengessä. Myös kahvilatuotteet, kuten itse leivotut munkit, sekä leivonnaiset kuuluvat valikoimaan.

  • Valtatie 4, Harjun levähdysalue, 18200 Nastola
  • Puh. 03 780 6768
  • www.stopngo.fi, www.facebook.com/StopnGoGrilli/?rf=187342741311482
  • Aukiolo: ympäri vuoden

Patsaspuisto

Suomen tunnetuin ITE-taiteen teoskokonaisuus on syntynyt Veijo Rönkkösen (1944–2010) yli 50 vuotta kestäneen taiteellisen työn tuloksena. Patsaat sekä lajirunsas ja rehevä puutarha muodostavat kokonaisuuden, joka on huima yhden ihmisen taiteellinen aikaansaannos. Alueella on 560 moni-ilmeistä ja -aiheista betonipatsasta. Eksoottiset aiheet, eläimet, kasviveistokset ja vieraiden kulttuurien ihmiset, luovat paikalle kiehtovan epätodellisen tunnelman. Suuri osa teoksista ovat vain vaivoin peiteltyjä taiteilijan omakuvia. Rönkkösen Joogatarha käsittää 250 taiteilijan oloista joogaavaa hahmoa. Patsaspuistosta on Parikkalan keskustaan 8 km. Puisto on avoinna aina ja vierailla voi mihin vuorokauden aikaan tahansa. Puistossa ei ole valaistusta. Liikkuminen on omalla vastuulla.

  • Kuutostie 611, 59130 Koitsanlahti
  • www.patsaspuisto.net/, pajuatte@gmail.com, www.facebook.com/patsaspuisto/
  • Aukiolo: ympäri vuoden
  • Pääsymaksu: käteisellä keräystolppiin (suositus 2–5 €/henkilö), tekstiviestillä 5 € tai 10 € (ns. perhelippu) veloitetaan puhelinliittymän laskussa tai pankkikortilla tai käteisellä puiston putiikissa.

 

Monenlaisia luontokohteita

Astuvansalmen kalliomaalaukset

Pohjoismaiden suurimmat kalliomaalaukset noin 5 000 vuoden takaa ovat kiehtova nähtävyys. Maalauksille pääsee parhaiten kesäaikaan kolmen kilometrin pituista patikkapolkua pitkin tai veneellä. Ristiinan kirkonkylältä Suurlahdentietä (4323) on 21 km paikoitusalueelle ja polun alkupisteelle. Opastettuja veneretkiä kalliomaalauksille järjestää Ravintola Kallioniemi. Mikkelistä Someenjärvelle on 37 km ja Ristiinasta 16 km.

  • Kallioniementie 106, 52360 Someenjärvi
  • Puh. 050 432 8731
  • www.ravintolakallioniemi.fi/, kalliotaidekeskus@icloud.com
  • Pääsymaksu: opastetut veneretket 25 €/hlö (ennakkovaraus)

Kukouri – Fort Slava

Kukourin saari on suosittu retkikohde lähellä Kotkan keskustaa. Punatiilinen pyöreä linnake, Fort Slava (Kunnian linnake), valmistui 1794. Kukourin saaresta löytyy pätkiä alkuperäisestä muurista, mutta myös kokonaan restauroitu katettu muuri antaa hyvän kuvan alkuperäisestä muodosta. Vastaavia täysin pyöreitä linnoituksia on Suomessa Fort Slavan lisäksi Ahvenanmaan Bomarsund. Molemmat tuhottiin Krimin sodassa vuosina 1854–1855. Saari on halkaisijaltaan vain noin 100 metriä, joten linnoituksen kävelee vartissa ympäri. Noin viiden minuutin venematkan päässä on Varissaari, jossa on myös nähtävää. Kajakilla pääsee rantautumaan suoraan hiekkarannalle, isommille veneille on pieni laituri saaren pohjoispuolella. Saareen pääsee myös taksiveneellä.

  • www.visitkotkahamina.fi/nae-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/saaristo/kukouri-fort-slava

Löppösenluola

Luonnon kallioluola, jossa käydään Orilammen Majan Kultareitti-risteilyllä. Kouvolalainen Löppönen oli legendaarinen persoona. Löppönen ei esimerkiksi käyttänyt ollenkaan kenkiä vaan tervasi aina jalkapohjansa loman alkajaisiksi. Kallioseinämän maalauksesta voi hyvissä olosuhteissa erottaa kämmenenjäljen ja kaatuvan ihmiskuvion. Löppösenluolaan pääsee tutustumaan myös melomalla ja se on osa Repomelontaa ja Kivisilmän kierrosta.

  • Mustalammenpolku 48, 47910 Kouvola
  • https://tervarumpu.fi/fi_FI/koettavaa-repovedella/lopposenluola

Siikalahden luonnonsuojelualue

Itä-Suomen ylittävä lintujen muuttoreitti tuo Siikalahdelle vipinää ja vilskettä huhtikuulta marraskuulle. Vuoden aikana Siikalahdella retkeillessä voi havaita lähes 200 lintulajia ja päivänkin aikana yli sata lajia. Siikalahti on Simpelejärven itäosan umpeen kasvava lahti. Poikkeuksellisen monimuotoisen pesimä- ja muuttolinnustonsa ansiosta Siikalahti on Sisä-Suomen arvokkain lintukosteikko, myös kansainvälisesti merkittävä. Merialueet mukaan lukien se on maamme kolmanneksi paras lintuvesi. Maan lintujärvistä Siikalahti on paras. Siikalahti sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Parikkalan keskustasta. Pysäköintialue on tien varrella. Pysäköintialueelta on 0,2 km luontotuvalle. Siikalahden pysäköintialueelta 300 metriä Kaukolaan päin on toinen pysäköintialue.

  • Lappeenranta–Joensuu -tieltä (E6) käännytään kohti Kaukolaa, viitta ”Siikalahti lintujärvi”.
  • Puh. 0206 39 5929
  • www.visitparikkala.fi/lintukohteet/, saimaa@metsa.fi

Loketon onkalo

Loketon vuoren kalliohalkeamaa kutsutaan Loketon onkaloksi. Tämä salamyhkäinen retkikohde sijaitsee Puumalassa Pistohiekan alueella. Kalliorotko on 10–13 metriä syvä ja 70 metriä pitkä. Noin pari metriä leveän rotkon pohjalla kasvaa muun muassa saniaisia ja siellä kulkee viehkeä polku. Vuorelle on puiset portaat ja kalliolla on levähdyspaikka. Pistohiekalta Honkajoentietä pitkin matkaa kertyy noin 5 km. Honkajoentien varressa on pieni parkkipaikka.

  • Honkajoentie 510, 52200 Puumala
  • www.visitpuumala.fi, eeva-liisa.isosaari@puumala.fi, www.facebook.com/saimaanpuumala/posts/1756871894348766/

Ruokohiekka

Ruokohiekan uintipaikka sijaitsee Pyhäveden rannassa, Sakarintien päässä. Rannalla nuotiopaikka sekä kalamiesten tekemä laavualue, jonne pääsee autolla tai Pyhäkosken ulkoilureittiä pitkin. Ruokohiekka on myös melontareitin varrella, kohteessa ei kuitenkaan ole laituria. Mäntyharjun keskustasta laavulle on matkaa teitä pitkin 7 kilometriä. Talvella laavulle pääsee jääreittiä pitkin.

  • Sakarintien päässä, 52700 Mäntyharju
  • www.mantyharju-repovesi.com/fi/aktiviteetit/laavut/mantyharju-repovesi-melontareitilla/ruokohiekka

 

Persoonallisia yösijoja

Linkkumylly

Vanha myllytila, Linkkumylly, sijaitsee järven rannalla kosken äärellä. Upeat melontareitit kulkevat Mäntyharjulta Repoveden reittiä pitkin. Matkaa Repoveden pohjoiseen sisäänkäyntiin on 15 km ja Mäntyharjun kirkolle 14 km. Myös Hallan reitti ja Keisarinlähteen kierros ovat elämyksellisiä ja historiallisia vesireittejä alueella. Välineet voi vuokrata Linkkumyllystä tai Mäntyharjun asemamakasiinin välinevuokraamosta. Kajakkien lisäksi voi vuokrata myös kanootteja sekä SUP-lautoja. Majoitus onnistuu kesäaikaan retroaitoissa, puuhun kiinnitettävässä tentsile-teltassa tai jurtassa, jossa on läpinäkyvä katto ja kamina. Myös mökkimajoitusta tarjolla.

  • Mouhuntie 647, 52700 Mäntyharju
  • Puh. 040 522 2293, 050 449 3002
  • www.linkkumylly.fi/fi/etusivu/, linkkumylly@linkkumylly.fi, www.facebook.com/linkkumylly

Sahanlahti Resort

Matkailukeskus Sahanlahti Resort sijaitsee Saimaan rannalla Puumalassa. Kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen sahaympäristö tarjoaa nykyaikaisesti varustellut puitteet lomailuun. Majoittuminen onnistuu mukavasti Väentupa-järvenrantahotellissa, moderneissa villoissa tai perinteikkäässä aittamajoituksessa. Sopiva majoituskohde saaristoreitillä pyöräleville tai vain ruokailemaan piipahtaville veneilijöille. Ajomatkaa Savonlinnaan, Mikkeliin ja Imatralle kertyy tunti. Ravintolan menut rakentuvat kausituotteista ja vahvasti paikallisista raaka-aineista.

  • Lietvedentie 830, 52200 Puumala
  • Puh. 040 779 9896
  • www.sahanlahtiresort.fi, sales@sahanlahtiresort.fi, www.facebook.com/sahanlahtiresort

Fireman center -minihotelli

Fireman center -hotelli on sisustettu palolaitoksen tyyliin ja huoneista löytyy paloasema-aiheisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi paloautosänky. Hotellissa on museo, jossa voit sovittaa palomiesten pukua, pitää kädessä palokalustoa ja tutustua palotorjunnan historiaan. Hotellin lähellä on myös erilaisia kaukovaellusreittejä, joiden pituudet vaihtelevat 2–6 kilometrin välillä.

  • Akapohjantie 25, 59510 Saari
  • Puh. 046 621 9545
  • www.fireman.center/?lang=fi, fireman.center@hotmail.com
  • Aukiolo: ympäri vuoden

Teksti: Moottorin työryhmä Kuvat: Moottorin arkisto

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli

Keskustelu