17.6.2026 Matkailu Oletko sinä hitaan matkailun ystävä? Matkailutavat murroksessa, kertoo laivayhtiön tutkimus Teksti Marko Jokela Kuva Marko Jokela Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Suomalaisten matkailun kysyntä ei ole hiipumassa, mutta tapa matkustaa on muuttumassa. Yhä useammat haluavat matkustaa vastavirtaan. Sama toisin kiteyttäen: Suomalaisten matkailun kysyntä ei ole hiipumassa, mutta tapa matkustaa on muuttumassa. Ilmiö paljastuu varustamoyhtiö Finnlinesin tuoreesta tutkimuksesta, jossa esiin nousevat kaipuu aitoon läsnäoloon ja hitauteen. Finnlines teetti touko–kesäkuussa matkailun vastatrenditutkimuksen, johon vastasi 1 000 suomalaista. Tuloksia täydennettiin viidellä matkailualan asiantuntijahaastattelulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten erilaiset muutosilmiöt heijastuvat suomalaisten matkailijoiden asenteisiin ja toiveisiin. Maasähkö satamakäynneillä on yks keino vähentää päästöjä. Kuvassa Finnsirius Naantalin satamassa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Määrästä laatuun Peräti 88 prosenttia suomalaisista pitää lomailussa tärkeänä, että lomalla on aikaa olla aidosti läsnä itselleen ja läheisilleen. Erityisen tärkeää tämä on nuorimmille vastaajille: 18–24-vuotiaista jopa 96 % korostaa läsnäolon merkitystä. Finnlinesin kyselytutkimuksen mukaan matkailun painopiste olisi siis vähitellen siirtymässä määrästä kokemuksen laatuun: matkailulta haetaan muun muassa rauhaa, läsnäoloa ja kokemuksellista syvyyttä. Irti tavoitettavuudesta Samaa ilmiötä kuvastaa tarve irrottautua arjen tavoitettavuudesta. Lähes neljä kymmenestä (39 %) suomalaisesta pitää tärkeänä mahdollisuutta olla lomalla tavoittamattomissa. Tämä korostuu erityisesti 45–54-vuotiaiden keskuudessa (51 %), mutta myös nuoremmista vastaajista merkittävä osa tunnistaa saman tarpeen: 25–34-vuotiaista 42 % toivoo mahdollisuutta olla tavoittamattomissa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Omaa rauhaa, kiitos! Suomalaiset mieltävät itsensä useimmiten omaa rauhaa kaipaaviksi matkailijoiksi (42 %), ja ruuhkat sekä liika suosio ohjaavat yhä useampia etsimään kätkettyjä helmiä. Yli puolet niistä, jotka välttelevät jotain matkustustapaa, välttelevät varsinkin bilekohteita (54 %) ja lähes puolet ylisuosittuja (49 %) tai ruuhkaisia (48 %) matkakohteita. Lisäksi 16 % aikoo matkustaa tulevaisuudessa perinteisten loma-aikojen ulkopuolella vältelläkseen muun muassa ruuhkia ja helleaaltoja. Kestävän matkailun siemen itää Vaikka matkailutottumukset muuttuvat hitaasti, kiinnostusta hitaampaa ja samalla kestävämpää matkustamista kohtaan on jo nähtävissä. 37 % suomalaisista kuvailee itseään lomailijaksi, joka nauttii matkanteosta, ei pelkästään perille pääsemisestä. Tämä ei kuitenkaan vielä näy laajemmin matkustusvalinnoissa: vain 9 % kertoo suosivansa niin sanottua pintaa pitkin matkustamista. Kestävä matkailu kiinnostaa erityisesti nuorempia vastaajia. Kestävillä matkailutavoilla on merkittävä vaikutus matkailupäätöksiin vain 12 % suomalaisista, mutta 25–34-vuotiailla vaikutuksen tunnistaa lähes kaksinkertainen määrä (21 %). Finnlinesin kyselytutkimuksen mukaan nuorempi sukupolvi saattaa tulevaisuudessa haastaa myös “usein ja lyhyesti” -lomailun logiikkaa ulkomaanmatkailussa. Tällä hetkellä vain 10 % suomalaisista kertoo suosivansa harvempia mutta pidempiä matkoja, kun 18–24-vuotiaissa osuus on jo 14 %. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Epävarmuus ohjaa valintoja Epävakaa globaali maailmantilanne korostaa turvallisuuden, hallinnan tunteen ja ennakoitavuuden merkitystä, kysely paljastaa. Matkapäätöksiä jarruttavat muun muassa huolet lentojen peruuntumisista, polttoaineen saatavuudesta, matkustusrajoituksista ja kustannusten noususta. Myös globaalit kriisit vaikuttavat kohdevalintoihin. Ennakoitavuus, eli varmuus siitä, ettei yllättäviä peruuntumisia tule, on tärkeää kaikille vastaajille (83 % suomalaisista pitää tärkeänä). Suurin syy vältellä tiettyjä matkakohteita on sotien ja konfliktien pelko (21 %). Tämä näkyy esimerkiksi Venäjän, Lähi-idän maiden ja Yhdysvaltain matkailun välttelynä. – Laivamatkustaminen koetaan epävarmuuksien keskellä varsin luotettavaksi, sillä matkan peruuntumisen riski on äärimmäisen pieni. Vahvat meriyhteydet ovat olennaisia niin huoltovarmuuden, toimitusketjujen toimivuuden kuin henkilöliikenteen ennakoitavuuden kannalta, Finnlinesin matkustajaliikennejohtaja Marco Palmu toteaa. Finnlinesin rahti-matkustaja-alukset liikennöivät säännöllisesti ympäri vuoden Saksaan, Ruotsiin ja Ahvenanmaalle. Varustamoyhtiön mukaan matkustaminen näillä aluksilla on sikäli vastuullista, sillä alukset kulkisivat rahtiliikenteen vuoksi joka tapauksessa. – Lisäksi olemme panostaneet energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Erityisesti Saksan-reitillä matkustus painottuu myös ruuhkakausien ulkopuolelle, ja jopa kaksi kolmasosaa Saksan-reitin meno–paluumatkustajista on matkalla vähintään 14 päivää, Palmu kertoo. Artikkelin kuvat ovat Finnlinesin Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitillä syksyllä 2023 aloittaneelta Finnsirius-alukselta, josta lisää otsikolla Uuden Finnsiriuksen salat – saariston suojissa ruotsinlaivojen malliin. Lue lisää Kaikki artikkelit 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Laivat Veneilijä, muistathan tapin! – Silja Serenadellakin on sellaisia pahan päivän varalle olemassa 15.7.2026 Matkailuajoneuvot Koeajo: Dethleffs Just Go Active T 7055 EB – saksalainen järkiauto Fordin alustalla 12.7.2026 Sähköautot Sähköautolla Pariisista Helsinkiin: 4083 kilometriä vajaalla tankillisella 11.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tiukille meni – tähän se loppui 11.7.2026 Laivat Loistoristeilijätilauksia on seuraaville 14 vuodelle vetämässä noin 80 miljardilla eurolla – Suomen Turku on yksi neljästä paikasta maailmassa, joka pystyy toteuttamaan niistä mahtavimmat 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: kovat vaihtelut kulutuksessa erilaisilla pinnoilla 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?