18.9.2023 Laivat Uuden Finnsiriuksen salat – saariston suojissa ruotsinlaivojen malliin Teksti Marko Jokela Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Finnlinesin uusi 1 100 matkustajan rahti-matkustaja-alus näytti kykynsä Naantali–Kapellskär-reitin neitsytristeilyllä. Valtteja ovat valoisat sisätilat ja laajat ikkunapinnat – makuelämyksiä unohtamatta. Suomalaiset matkailevat mielellään Pohjoismaissa ja Euroopassa myös omatoimisesti omalla autolla ja oman aikataulun valtiaina. Suomesta reissuun lähtevä autokunta aloittaa matkan tyypillisesti laivamatkalla Helsingistä, Turusta tai Naantalista. Ja nyt ollaan Naantalin satamassa jännän äärellä. Luvassa on neitsytristeily Finnlines-varustamon uudella M/S Finnsiriuksella, joka on matkailijoille aivan uusi vaihtoehto. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ikkunapintaa riittää On ainutkertaista, että Itämerta kyntää näille vesille suunniteltu aivan uusi alus. Eikä alus kynnä vain aavan meren ulappaa, vaan pitkälti saariston suojissa. Ahvenanmaan Långnäsin kautta poikkeava reitti on valtti kahdessakin mielessä. Saariston suojissa vältytään kovan kelin keikuttamiselta ja toisaalta matkustajille riittää valoisan aikaan saaristoluontoa ihasteltavaksi. Finnlinesin matkustajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Marco Palmu kertoo, että niin aluksen ravintolatiloissa kuin ”oikeastaan kaikissa aluksen yleisötiloissa”, laajoin ikkunapinnoin pyritään takaamaan, että matkan aikana on mahdollista nauttia saaristonäkymistä. Sirius on maasta katsottuna tähtitaivaan kirkkain tähti: nimikkolaiva pyrkii loistamaan kilpailussa risteilymatkustajien sieluista. Siihen on hyvät eväät, joskin Finnsirius on tiloiltaan kuten vaikka myymälän tuotevalikoimalta selvästi pienempi alus kuin Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivät ruotsinlaivat. Toisaalta kompakti koko luo etuja: yleisötilat ovat käytännössä kahdella kannella, joten etäisyydet ovat mukavan lyhyet paikasta toiseen. Kapteeni Timo Dahlberg hykertelee, onhan hän saanut käsiinsä modernin aluksen. Perästä keulaan ja ylös komentosillalle Alus on mahdollista käydä neitsytristeilyn aikana läpi perästä keulaan ja alakansilta komentosillalle – ja pääsi Moottori sinnikkäästi toivomalla yleensä salattuihinkin paikkoihin mutta niistä hieman tuonnempana! Alukseen tutustuminen tuo ilmi, että aluksen yleisötiloissa on aivan kaikkialla – pylväissä, seinillä, pöydänjaloissa – pistorasioita matkapuhelimen tai läppärin virtatarpeisiin. Yhteistä Finnsiriuksen eri kokoisille hyteille ja aluksen yleisötiloille ovat tyylikkään maanläheiset sävyt, joissa yhdistyy ruskea, beige, harmaa ja brändivärin sininen. Ratkaisuissa näkyy sisustusarkkitehti Vertti Kiven kädenjälki. Kokemuskin näkyy: sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co on ollut mukana Tallinkin MyStarin ja Viking Linen Viking Gracen suunnittelussa. Laatuvaikutelmaa luo uudenkarheus: kymmeniä vuosia Suomen ja Ruotsin sekä Viron väliä seilanneissa matkustaja-aluksissa näkyvät käytön jäljet, Finnsiriuksella ei vielä. Uudenkarheutta on vielä näin neitsytmatkalla muutoinkin: hyttikortin koodaus tuottaa henkilökunnalle harmaita hiuksia, mutta jonottamalla siitäkin selvitään. Linjaluotsi Martin Nordström varmistaa, että reitti on esteetön. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Suotuisat aikataulut, uudet palvelut Merimatka kestää 8–9 tuntia ja alus irtoaa Naantalin sataman laiturista aamupäivällä joko kello 10.30 (torstai–sunnuntai) tai kello 11.45 (maanantai–keskiviikko). Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitin valitsevat auton kanssa matkailevat pääsevät kätevästi jatkamaan matkaa määräsatamista jonottamatta, sillä perillä ollaan kaupunkikeskustojen ulkopuolella ja ruuhka-aikojen jälkeen. E18-valtaväylälle pääsee suoraan Kapellskärin satamasta. Keulan Stellar Loungesta aukeavat esteettömät näkymät saaristoon. Maksullinen loungealue suo rahan vastineeksi yksityisyyttä sekä lähtöpäivänä aamiaisen ja pientä syötävää päivän mittaan. Paikkoja myydään ennakkoon rajallinen määrä. Matkan pituudesta riippuen loungemaksu on aikuisilta 30–65 euroa, junioreilta (13–17 vuotta) 20–45 euroa ja lapsilta (6–12 vuotta) 15–30 euroa. Laukut voi jättää lukittaviin lokerikkoihin. Merimatkalla voi kuntoillakin. Höyry Spa -alue tarkoittaa kuntosalia, joogastudiota ja kylpyläosastoa eli kahta saunaa, höyrysaunaa, kolmea sisäallasta ja omaa terassia, jossa on ulkoporeallas. Kahden tunnin kylpyläkokemus maksaa 25 euroa aikuisilta, junioreilta 19 euroa ja lapsilta 13 euroa. Keskiössä makuelämykset Huippukokki Henri Alén on tehnyt yhteistyötä Finnlinesin keittiöpäällikkö Dan Grönvallin ja muiden laivayhtiön keittiövelhojen kanssa Finnsiriuksen ruokailuvaihtoehtoja suunniteltaessa. Aluksen ruokamaailma tarkoittaa monenlaisia ravintoloita, raikkaita makuelämyksiä, laadukkaita raaka-aineita ja ruokahävikin hallintaa. Laivayhtiön aiemmin teettämän asiakaskyselyn mukaan 60 prosenttia matkustajista piti kestävyyttä ja vastuullisuutta erittäin- tai melko tärkeänä perusteena matkapäätösten teossa, 40 prosentille vastuullisuus oli erittäin tärkeä tekijä. Raaka-aineiden ristiin käyttöä on suunniteltu tarkasti, joka vähentää hävikkiä ja energian käyttöä kokkauksessa. Lähituottajiin luotetaan: esimerkiksi leipomotuotteet tulevat Turun seudulta, karitsanliha ja saaristolaispöydän antimet Ahvenanmaalta. Alénin tavoitteena on ollut, että ruoka merellä ei ole muonitusta vaan elämys. ”Olkoon kyse aamupuurosta, kokousleivoksesta tai illallisesta, kaikilla tuotteilla pitää olla pieni tarina kerrottavana.” Fisherman’s Bistro tarkoittaa aikaisesta aamusta myöhään yöhön auki olevaa aluetta, joka on kahvila, ruokatori, noutopöytä, kalaravintola, grilli ja baari. Ravintolassa on erilliset Family Zone ja Pet Zone -alueet. Ruokaa ja juomaa voi ostaa myös itsepalvelunäytöiltä. Hitiksi voi povata savurapuämpäriä. Micke’s Wine & Dine -ravintolaan voi istahtaa pitkän kaavan mukaan lounaalle tai illalliselle – pöytäpaikkoja on tosin aika rajoitetusti. Barrel Bay on puolestaan tapas-paikka, jossa kiinnostavaa tunnelmaa luo vesihöyrytakka ja pieni viihdelava. Ei risteilyalusta ilman buffetpöytää! Saaristoteemainen ikisuosikki on tarjolla niin aamiais-, lounas- ja päivällisaikaan. Cargo Buffetiksi nimetty vaihtoehto tulee todettua toimivaksi, mutta saa pohtimaan, eikö aluksen eri ravintoloita, palveluja ja sijainteja olisi voitu nimetä suomenkielisillä nimillä? Ehkä ei, kun kaikki muutkin tukeutuvat maailmankielien hohtoon. Keittiöpäällikkö Sami Mäkinen ja tarjoilija Riikka Mäkitalo valmistelevat Cargo Buffetin antia. Ylimmän kannen 400-neliöinen lasikattoinen talvipuutarha on käytössä ympäri vuoden – ja kuten jo saatoit arvatakin, paikka tottelee nimeä Under the Stars! Baarimestari Keron Köst odottaa risteilyn ensimmäisiä asiakkaita. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Salaisia paikkoja putkitunnelista putkaan Aluksella on salaisiakin loukkoja, joihin vain harva pääsee tutustumaan. Harva laivamatkustaja tietää esimerkiksi sitä, että aluksella on kaksi komentosiltaa. Varsinaisen brykän lisäksi on niin sanottu hätäkomentosilta, jolta käsin alusta voidaan ohjata ja siellä on tarvittavat viestiyhteydet. Hätäkomentosillalle ei ollut tällä kertaa asiaa. Moottorille avautui ainutkertainen tilaisuus käydä M/S Finnsiriuksen aluksen ”kellarissa” eli putkitunnelissa, jossa miehistöstäkin vain harva on koskaan käynyt. Liki kaksisataa metriä pitkä tunneli on kuin elävän organismin elintärkeä verisuonisto: tunnelissa kulkevat aluksen sähkö-, tietoliikenne-, ilmastointi- ja putkijärjestelmät. Täällä jos missä saisi kuvattua scifitrillerielokuvan piinaavat takaa-ajo-kohtaukset. Aluksella on kaksi paikkaa, joihin rentoutumaan tulleet matkailijat tuskin kärttävät pääsevänsä: ne ovat putka ja sairastupa. Kapteeni Timo Dahlbergia naurattaa pyyntöni päästä tutustumaan laivan putkaan. Aluksen liikkuessa eli käytännössä aina viime kädessä kaikesta vastuussa oleva kapteeni lähtee kuitenkin multa kiireiltään mielellään näyttämään paikkoja. Perille vie sokkeloinen reitti. Putkia on kaksin kappalein. Ne ovat käyttötarkoituksensa mukaisesti asiallisesti mutta niukasti varusteltuja: on kunnon valaistus, oma wc-pytty ja katossa kaiken näkevä valvontakamera. Ovessa on ovisilmä, mutta ulkopuolinen lukko vielä uupuu, jämerät salvat ovat jo käyttövalmiina. Jämerät ovat myös uuden aluksen rakenteet ja kyvyt kovassa merenkäynnissä. Siirtoputkan aikana Kiinasta kohti Eurooppaa nimittäin iski Doksuriksi nimetty taifuunimyrsky hieman ennen Singaporea ja lievempänä uudemman kerran vielä Sri Lankan edustalla, kertoo matkalla mukana ollut Kristiina Uppala, joka vastaa aluksen palvelukonseptin kehityksestä. Matkanopeutta täytyi alentaa, mutta tästäkin koettelemuksesta selvittiin kunnialla. Finnsirius toivotettiin asiaankuuluvin menoin tervetulleeksi ensikertaa Kapellskärin satamaan. Hyteissä riittää valittavaa Vaikka nyt ollaankin rahti-matkustaja-aluksessa, mahtuu laivalle 1 100 matkustajaa, joille on tarjolla varsin kattava hyttivalikoima kevyen lompakon vaihtoehdoista luksukseen. Hyttien koot alkavat 8 neliömetristä ja päätyvät 46 neliömetriin. Keulassa sijaitsevan Kefeus-sviitin ikkunoista avautuu näköala menosuuntaan. Kolmen hengen hytin kylpyhuoneessa on oma sauna, kaksi suihkua ja kylpyamme merinäköalalla. Ylimpien hyttiluokkien hintaan kuuluu erikoisaamiainen sekä vapaa pääsy laivan maksullisille alueille. Aluksella on liikuntarajoitteisille kaksi hyttityyppiä, merinäköalalla ja ilman sekä kolme erilaista hyttiä lemmikkieläimen kanssa matkustaville. Aluksen hyteissä ei ole kokolattiamattoja, joten ne sopivat allergisille matkustajille. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Rahtijätti nielee 200 henkilöautoa ja 300 kuorma-autoa Finnsirius ja sen sisaralus Finncanopus ovat enemmän rahti- kuin matkustajalaivoja. Ropax-alusten pituus on 235 metriä ja lastikapasiteetti 5 200 kaistametriä. Alukset vetävät sisuksiinsa noin 200 henkilöautoa ja 300 kuorma-autoa matkaa kohden. Satsaus on mittava, sillä varustamolle on kyse noin 300 miljoonan euron investoinnista. Finnlines on ollut yli 75 vuoden ajan Suomen suurin tuonti- ja vientikuljettaja. Alusten koot ovat kasvaneet Hansa-, Clipper- ja Star-luokan aluksista nykyisiin Super Stareihin. Matkustajamäärä aluksilla on kasvanut 114 matkustajasta 440 matkustajaan, sitten 550 matkustajaan ja nyt 1 100 matkustajaan. Finnlines kuljettaa Naantalin-reitillä vuosittain noin 250 000 matkustajaa, johon kuuluvat myös rekkakuskit. Tavoitteena on kasvattaa matkustajamääriä ainakin kymmenyksellä vuodessa uusien alusten voimin. Taivaankannen kirkkaimpien tähtien mukaan nimetyn aluskaksikon rakentaja on China Merchants Jinlingin telakka Kiinan Weihaissa. Kuten Moottorin aiemmassa artikkelissa kerrottiin, aluskaksikon kokoa on luontevinta verrata rekisteritonnien avulla. Alukset mahtuvat 60 000 rekisteritonnillaan punaisen kilpailijansa Viking Linen Viking Gracen ja Viking Gloryn väliin, mutta Finnlinesin aluksille mahtuu yli puolitoista tuhatta ihmistä vähemmän matkustajia. Luokaltaan Superstar-alukset ovat siis ropax-aluksia eli ne ovat ro-ro (roll-on-roll-off) -rahtialuksen ja matkustajalaivan yhdistelmiä. Kaikkia matkustajaryhmiä on ajateltu. Finnlinesin uudet silmäterät käyttävät maasähköä satamassa ollessaan, mikä mahdollistaa päästöttömän satamakäynnin. Ratkaisu laskee myös melutasoa satamassaolon aikana. Alusten päästövähennyskeinosta lisää täältä. Teksti ja kuvat: Marko Jokela Lisää aiheesta Ruoka nousee keskiöön Finnlinesin uusilla laivoilla syksyllä M/S Finncanopus laskettiin vesille – Finnlinesin uusista lippulaivoista molemmat luovutetaan tänä vuonna Päivän kuva: Finnsirius Airiston tyvenessä Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 19.7.2026 Laivat Veneilijä, muistathan tapin! – Silja Serenadellakin on sellaisia pahan päivän varalle olemassa 11.7.2026 Laivat Loistoristeilijätilauksia on seuraaville 14 vuodelle vetämässä noin 80 miljardilla eurolla – Suomen Turku on yksi neljästä paikasta maailmassa, joka pystyy toteuttamaan niistä mahtavimmat 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen ”kruunun” otsalleen [päivitys] 3.7.2026 Laivat Näistä kuvista pääset itse vertaamaan, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat toisistaan Polarista ja Sampoa – jäänmurtajien kehitystä 55 vuoden ajalta 2.7.2026 Laivat Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 – tältä näyttää sen jäätä halkova pohja 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 17.6.2026 Matkailu Oletko sinä hitaan matkailun ystävä? Matkailutavat murroksessa, kertoo laivayhtiön tutkimus 16.6.2026 Laivat Kuva ei herkimmille! Näin voi käydä, jos laivan pohjan unohtaa säännöllisesti putsauttaa Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?