Käyttötesti käytetyllä: pientä laittoa, kun ei isompaa korjattavaa ole

Käytetty Volkswagen Golfimme on osoittautunut varsin luotettavaksi kulkineeksi, poislukien mahdollisesti orastava vaihteistovika. Käytetyistä autoista löytyy kuitenkin aina pientä laittoa, eikä siinä automme tee poikkeusta.

Tähän saakka olemme antaneet käytetyn Golfimme pienten, ei niin kiireisten huoltojen odottaa. Tarkoituksena on ollut, että pienet puutteet korjataan mahdollisen suuremman rempan yhteydessä. Auto ei kuitenkaan ole osoittanut leviämisen merkkejä, edes alustasta ei ole alkanut kuulumaan kolinaa kymmenisen tuhannen kilometrin ajon jälkeen. Päätimme siis hoitaa pienet laitot alta samoin tein.

Väärä varaosa

Parisen viikkoa sitten käyneen akun sippaamisen myötä näimme viisaaksi vaihtaa myös polttoainesuodattimen, ettei pakkasaamuiset käynnistysongelmat varmasti pääsisi enää yllättämään. Kaiken lisäksi suodatin on Golfin keulalla sijoitettu erittäin otolliseen paikkaan, joten vaihto ei ole kummoinen urakka.

Automme konehuonetta ei ole sen likaisuudesta päätellen pesty ainakaan kymmeneen vuoteen, joten ennen suodattiman jalan kannen irrotusta putsasimme kannen päältä kaiken irtohiekan pois jarrujen puhdistusaineella. Kansi oli kiinni jokusella torx-kantaisella ruuvilla. Tämän jälkeen täytyi vain nostaa suodatin pois, tökätä uusi paikalleen ja ruuvata taas kansi kiinni.

Kansi ei kuitenkaan mennyt kiinni uuden suodattimen kanssa. Otimme uuden suodattimen irti, kaivoimme vanhan roskiksesta ja huomasimme tehneemme suorastaan klassisen virheen: unohdimme tarkistaa onko uusi osa oikeanlainen. No, ei selvästikään ollut. Terveiset vaan sinne varaosatiskille.

Roskiksessa pölyyntynyttä suodatinta emme kehdanneet laittaa takaisin, mutta onneksi saimme tuttavan kuskaamaan meille uuden, tällä kertaa oikean osan. Toisen suodattimen kanssa suodattimen jalan kansikin sopi menemään kiinni.

Tankki lukkoon

Seuraavaksi vuorossa oli polttoainetankin kannen lukko. Itse kansi irtoaa muutaman ruuvin irrotuksen jälkeen kuten myös lukkomekanismi. Tässä vaiheessa peitimme myös polttoainesäiliön tankkausreiän teipillä, ettei polttoaineen sekaan pääse epäpuhtauksia.

Lukon johtojen liittimeen ei yllä ahtaasta raosta auton ulkopuolelta, joten sen irrottamiseksi täytyy purkaa verhoilua takakontista. Kahdestaan liittimen irrotus onnistuu vain raottamalla verhoilua, jolloin toinen saa kätensä liittimen luokse. Kasaus tapahtuu luonnollisesti vastakkaisessa järjestyksessä.

Ilman pientä vastustusta ei tämäkään onnistu, sillä takakontin verhoilu ei meinaa istua nätisti paikalleen ilman pientä väkivaltaa. Loppujen lopuksi mihinkään ei kuitenkaan jää irvottavia rakoja.

Auton mukana tullut vaihto-osa oli myös käytetty, eikä painamalla avattava luukku toimi aivan täydellisesti, mutta ainakin se menee nyt lukkoon ja myös aukeaa lukosta.

Uudet kaasujouset

Myös loput toimenpiteet kohdistuvat auton takapäähän. Kuoleutuneet takaluukun kaasujouset on sama vaihtaa uusiin, kun ne eivät maksa kuin muutaman kympin. Yksin tätä tehdessä olisi hyvä tukea luukku auki esimerkiksi pitkällä lankulla, mutta kahdestaan toinen asentajista voi pitää luukkua auki sillä aikaa kun toinen vaihtaa jouset.

Jousien sokat irtoavat näppärästi talttameisselillä kampeamalla ja tämän jälkeen osa nyppäistään irti molemmista päistä. Tämän jälkeen uusi osa painetaan molemmista päistä kiinni ja tökätään sokka paikalleen. Aikaa toimenpiteeseen menee yhteensä vain muutaman minuutin verran.

Muutos uusilla osilla on yllättävän suuri, puolestavälistä takaluukku tuntuu suorastaan ponnahtavan loppumatkan ylös, kun aiemmin luukku piti nostaa itse perille saakka, eikä jouset edes jaksaneet pitää luukkua aivan yläasennossa.

Lopuksi asennetaan vielä takaheijastin, jonka puutteesta saimme kuntotarkastuksessa huomautuksen. Uutta osaa ei tuntunut purkaamoilta löytyvän irrallisina, koska lähtökohtaisesti ne haluttiin pitää osana arvokkaampaa takapuskuria. Jouduimme siis tilaamaan osan marmoritiskiltä, mutta onneksi tämänkään hinta ei ollut kuin muutaman kympin. Asennus tapahtui yksinkertaisesti painamalla osa paikalleen.

Kuten aiemmin mainitsimme, osa toimituksen jäsenistä on valitellut mittariston valojen himmeydestä. Käytimme mittariston irti jotta olisimme voineet tarkistaa onko osa taustaledeistä palanut, mutta mittariston purkaminen vaikutti pikaisella tarkastuksella sen verran työläältä ettemme nähneet työtä sen vaivan arvoiseksi – etenkin kun tarkempi muistelu toi mieleen ettei mittaristo ollut näissä sieltä kirkkaimmasta päästä uutenakaan.

Missä osaavat vaihteistopajat?

DSG7-vaihteisto, jossa arvelimme olevan mahdollisesti jotain orastavaa vikaa on jatkanut satunnaisesti oireiluaan liikkeelle lähdöissä. Lisäksi kerran taajamanopeutta ajettaessa vaihteisto heitti nelospykälän silmästä erittäin rajusti.

Olemme yrittäneet selvittää korjaamoa, joka osaisi kertoa ovatko nämä oireet ominaisuuksia vai esimerkiksi mekatroniikkavian ensioireita. Eräs korjaamo mainosti tekevänsä DSG-korjauksia, mutta kun otimme tähän tahoon yhteyttä saimme vastauksen, ettei korjaamo ole näissä tarpeeksi asiantunteva kertomaan mikä vaihteistoamme riivaa. Jatkamme siis osaavan vaihteistopajan metsästystä.

Teksti ja kuvat: Eetu Kokkonen