Käyttötesti: Peugeot 308 – viikon työmatkat pelkällä sähköllä

Käyttötesti Peugeot 308 SW Hybrid 180 EAT8

Kesäisissä olosuhteissa viikon työmatkat hoituvat Peugeot 308 Hybrid -käyttötestiautollamme täysin sähköisesti – kahdella välilatauksella.

Aion koetella ladattavan hybridimme kykyjä tyypillisessä arkikäytössä, viisipäiväisen työviikon työmatka-ajoissa. Käyttötestiautomme, Peugeot 308 SW Hybrid 180 EAT8:n, sähköinen toimintamatka on ainakin luvatusti niin hyvää tasoa, että viikon luulisi sujuvan sutjakasti: mahdollisimman taloudellisesti ja ekologisesti tyystin sähköllä edeten.

Toki välilatauksia tarvitaan, mutta uskon selviäni senkin suhteen varsin vaivattomasti, onhan autolta lupa odottaa 60 kilometrin WLTP-toimintamatkaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ajoasetukset kohdalleen

Käyttötestiauto alle ja matkaan. Säädän auton matkustamon sisälämpötilaksi +20 astetta, mutta ilman AC-asetusta. On muuten aika metkaa, ettei Peugeot laisinkaan vähennä luvassa olevia sähkökilometrejä, kun muuttaa asetusta automaattisesta ilmastoinnista. Monessa muussa erimerkkisessä autossa AC-asetuksen päälle kytkeminen automaattisesti laskee kilometrin pari luvattua sähköistä toimintamatkaa.

Varmistan mittaristosta, että ajoasetus on varmasti sähkölle säädettynä. Katse saa vähän aikaa hakea tietoa, sillä mittaristo näyttää sekavalta symbolien sekamelskalta.

Tottumus tuo mukanaan, etten kohta enää pidä näkymiä tai toimintojen löytämistä vaikeasti hahmotettavina haasteina. Ranskatar vie mukanaan, ja se mikä aluksi tuntuu omituisuudelta, on pian jo luonteva ominaisuus – kuin hassu nauru ihmisellä.

Ja jos auto olisi oma, tulisin toki opetelleeksi itselleni mieluisat oikopolut ja räätälöisin näytön näkymiä mieleisikseni – nyt en tee niin seuraavien koeajajien eli työkaverieni hermoja ajatellen. Nyt jää kokeilematta myös se, millaista lisäarvoa MyPeugeot-kännysovellus voisi arkikäyttöön suoda.

Uuden asvaltin helliessä

Ajomatka kodin ja työpaikan välillä on tyypillinen pääkaupunkiseutulaisen arkirupeama. Työmatkan kilometreistä aika tarkkaan kolmasosa taittuu 50 km/h -rajoitusalueella ja kolmasosa moottoritiellä 80 tai 100 km/h -alueilla. Loppukolmannes työmatkan reitistä jakaantuu 30, 40, 60 km/h -alueiden kesken.

Tuota moottoritien kesäaikaista 80 km/h -nopeusrajoitusta selittää vilkkaasti liikennöidyn valtaväylän saama tuoreehko umpimusta tuore asfalttipinta, jota kilvan kiittävät kaikki autoilijat, jotka saivat aiemmin varoa uriksi kovertuneita pintoja ja hätäpaikkauksia. Tieviivoituksen – reuna- ja keskiviivat – maalaus antaa odotuttaa itseään, eikä näillä osuuksilla ole mahdollista suoda autoille satasen nopeutta, liikenteen turvallisuuden näkökulmasta.

Menomatkalla töihin ajamallani 14 kilometrin matkalla 80 km/h -osuutta on 4 kilometriä, paluumatkalla 2 kilometriä.

Vastaavasti 100 km/h -osuus menomatkalla on 3 kilometriä, paluumatkalla 5/6 kilometriä. Tässä mittaustarkkuudeksi saa riittää auton mittariston kertoma.

Rajoitusten mukaan

Koeajon suoritin liikennenopeuksia noudattaen, muun liikennevirran mukana edeten, turhia kiihdyttelyjä vältellen ja keulan edessä siintäviä ruuhkaseisahteluja järkevästi ennakoiden. En siis ajanut tarkoituksellisesti alinopeutta sähkökilometrejä säästääkseni.

Ajoitin ajot kuitenkin niin, että pystyin välttämään pahimmat työmatkailun meno- ja paluuruuhkat.

Koeajon aikana oli loppukesäinen varsin leuto viikko, jossa ulkolämpötila vaihteli liki helteistä mukavaan kesälämpötilaan. Koeajon aikana matkantekoa eivät myöskään vaivanneet kovat vastatuulipuhurit tai etenemistä kurittavat tuulilasia ankarasti piiskaavat sadekuurot. Sää oli siis varsin suosiollinen sille, että sähkön voimin voi ajaa mahdollisimman pitkään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ennakoitavaa ehtymistä

Viikon kokemukset ovat eri päiviltä yhdessä suhteessa jopa ainutlaatuisen yhteneväiset. Auton kyvyt voi tältä osin kiteyttää yhteen virkkeeseen: mittariston lupaamat sähköiset kilometrit ehtyvät liki täysin samaa tahtia kuin kilometrejä kertyy.

Menomatkalla sähköajon toimintamatka ehtyy tasan ajetut 14 kilometriä. Paluumatkalla töistä kotiin on 15 kilometriä, ja toimintamatka ehtyy 16 kilometriä.

Pientä eroa toimintamatkan ehtymisessä selittänevät moottoritien erilaiset nopeusosuudet; tieviivoituksen puute rajoittaa vain toisen ajosuunnan sallittuja nopeuksia.

Nämä yllä kerrotut havainnot toistuvat käytännössä samanlaisina kaikkina päivinä. Yhteneväisyyttä ovat edesauttamassa varsin samankaltaiset sääolosuhteet, mutta myös ajaminen suunnilleen samoihin aikoihin.

Tosin loppuviikon yhä helteisemmäksi käyvä sää – kevyen kaasujalan ohella – on todennäköisesti selittävä tekijä sille, että yllän parhaimmillaan 72 kilometrin sähköiseen ajoon.

Tarve kertalataukselle

Täyteen ladattuna kilometrejä on useina päivinä tarjolla hieman yli ilmoitetun 60 kilometrin verran. Näillä kyvyillä varustettuna, omalla päivittäisellä työmatkalla – edestakainen ajomatka 29 km – auto suoriutuu kunnialla työviikosta kahdella välilatauksella.

Arkeen tuo sopivaa jännitystä, että polttomoottorin varaan joutuminen on aina kahden päivän välein kilometristä–kahdesta kiinni. Talvioloissa työviikko ei hoituisi näin vaivattomasti, vaan latauskertoja tarvittaisiin ainakin yksi lisää.

Ajokilometrejä viiden päivän aikana kertyy yhteensä 145. Ja jos latausta on tarjolla kummassakin päässä, on sähköajoon yltäminen varsin vaivatonta tällä mainiolla hybridiautolla.

Ja onnistuu sataprosenttinen sähköajo siinäkin tapauksessa, että latausta olisi tarjolla vain työpaikan pysäköintialueella työpäivän ajaksi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Jari Saarentaus