Loppuraportti: Volkswagen ID.3 – kaikki tarvittava, mutta riittääkö se?

Moottorin käyttötestin Volkswagen ID.3 ei mullistanut toimituksen käsitystä sähköautoilusta – mutta kuuluisiko sen edes tehdä niin?

Tammikuussa haimme Moottorin käyttötestiin pakasta vedetyn Volkswagen ID.3 -täyssähköauton puolen vuoden käyttötestiä varten. Tarkoituksena oli perehtyä auton kautta entistä syvemmin tämän päivän sähköautoarkeen, sekä tunnustella onko ID.3 todella se seuraava kansanauto kuten valmistaja on jo vuosia tuulettanut.

Aloitetaan arjesta. Muutama vuosi takaperin Moottorin toteuttama Vuosi Sähköllä -testi Hyundai Ioniq Electricillä avasi toimituksen silmiä sähköautojen kehitykseen – Ioniqilla pystyi taittamaan maakuntamatkoja, jotka olisivat muutamaa vuotta aiemmin jääneet (kohtuuhintaisilla) sähköautoilla vain haaveeksi.

Nyt samanlaista silmiä avaavaa kokemusta ei synny ID.3:n ratissa. Syy ei tosin ole Volkkarissa, vaan siinä miten paljon sähköautot – ja latausinfra – on kehittynyt vain muutamassa vuodessa. Pääväylät alkaa olemaan katettu jo siedettävästi 50 kilowatin pikalatureilla, vaikkakin tehokkaammat asemat ovat toistaiseksi suhteellisen harvassa. Harvalla uudella sähköautolla matkanteko tuntuu kuitenkaan ylitsepääsemättömän tuskalliselta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Parani päivityksellä

15 030 kilometrin aikana autoon ei ilmennyt varsinaisia vikoja, ainoastaan osumaa ottanut tuulilasi jouduttiin uusimaan. Lisäksi käyttötestin loppupuolella autossa alkoi ilmenemään ylimääräisiä räminöitä – aluksi kattoverhosta ja myöhemmin ovipahvista. Ovipahvi sentään tuntui asettuvan vanhalla kunnon kyynärpäätaklauksella.

Sen sijaan käyttötestin alussa erilaiset herjat, vikakoodit ja tietoviihdejärjestelmän toimimattomuus olivat ID.3:lle arkipäivää. Bugien määrä tuntui jopa koomiselta, vaikkakin auton ostaneiden mielestä vioista on varmasti ollut huumori kaukana.

Päivityksen jälkeen viat katosivat ainakin käyttötestiyksilöstä tyystin. Jatkossa auton päivittäminen ei edes vaadi korjaamokäyntiä vaan ne voi hoitaa Over The Air -toiminnon myötä vaikka kotipihassa. Harmittavasti ensimmäinen OTA-päivitys ei ehtinyt tulemaan Moottorin testattavaksi, joten sen sujuvuudesta ei voi kertoa mitään.

Tällä kertaa käyttötestiauto luovutettiin Moottorin tavoista poiketen myös työntekijöille jotka eivät normaalisti osallistu toimitukselliseen tekemiseen tai ole muutenkaan järin kiinnostuneita autosta. Kommenttien perusteella auto teki sen mitä pitääkin – ei ihastuttanut erityisesti, mutta sai aikaan ’’eihän tämä sähköautoilu niin vaikeaa olekaan’’ -reaktion. Siitäkin huolimatta, että surkea tietoviihdejärjestelmä oli jäänyt monin osin hyödyntämättä sen epäselkeyden ja haastavuuden vuoksi.

Kelvollinen muttei mullistava

Kaikkiaan Volkswagen ID.3 on kelpo auto, kuten kattavassa autotestissämme (Moottori 7/2021) totesimme. Mitään järin mullistavaa auto ei kuitenkaan markkinoille tuo. Suurin hype auton ympärille luotiin MEB-sähköautoarkitehtuurilla, sillä ID.3 sai kunnian olla ensimmäinen kyseiselle perusrakenteelle tehty auto.

Lue lisää: Volkswagen ID.3 – kuinka hyvin se latautuu?

Lue lisää: Volkswagen ID.3 – testissä sähköauton sisätilat

Sähköautojen perusrakenteesta on kiistatta hyötyä auton rakentamisessa – selvimmin tämä näkyy varsin hyvissä sisätiloissa. Tulee kuitenkin muistaa, että Volkswagen loi pöhinää auton ympärille alun perin I.D.-konseptiautolla, jonka perusteella toivoi paljon muutakin kuin hieman paremmat tilat takamatkustajille.

Konseptiin kuului muun muassa B-pilariton korirakenne, liukumalliset takaovet ja lattiaan laskettavat takaistuimet. Tietenkään konseptissa esitellyt asiat eivät siirry usein sellaisenaan tuotantoautoihin – mutta kaiken mainostuksen perusteella oli lupa odottaa enemmän.

Lue lisää: Volkswagen ID.3 – hyvä ja paranee, mutta ei vielä ikoniainesta

Muutkin autonvalmistajat olivat kuitenkin hereillä. Kun Volkswagen ID.3:n tuotannon aloitus lykkääntyi muutamaankin otteeseen, ehti muutama muukin valmistaja kertomaan tekeillä olevasta sähköautoperusrakenteestaan. Näistä esimerkiksi noin vuosi ID.3:n jälkeen julkaistu Hyundai Ioniq 5:n e-GMT-perusrakenne tarjoaa muun muassa 800 voltin sähköjärjestelmän ja uusia tilaratkaisuja. Eikä sovi unohtaa tietenkään Teslaa, jonka sähköautotekniikka on ollut ID:n tasolla jo pitkään.

Mikä on kansanauto?

Mutta mistä on tullut käsitys, että kansanauto tarkoittaisikaan edistyksellisintä tekniikkaa tai absoluuttisesti parasta autoa? Ei kupla-Volkkarikaan aikanaan saanut ylistävää vastaanottoa ja ensimmäisen sukupolven Golfiakin pidettiin jopa liian kalliina kansanautoksi. Molempia jouduttiin myös parantelemaan useaan otteeseen mallisarjan tuotannon aikana.

Ei ole syytä epäillä, etteikö myös ID.3 tulisi paranemaan vuosien saatossa – todistaahan sen jo huhtikuussa auton saama ohjelmistopäivitys. Sen sijaan mahdollista on myös, että markkinat tulisivat suosimaan paremmin vaikka katumaasturikorista ID.4-sisarmallia.

Näiden kilometrien jälkeenkin on mahdotonta sanoa, saavuttaako ID.3 yhtä ikonisen aseman kuin Kupla ja Golf. Sen saa aika näyttää. Tällä hetkellä on kuitenkin vaikea nähdä, että autoa muisteltaisiin viidenkymmenen vuoden päästä samaan tapaan kyseisten ikonien kanssa.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvat: Eetu Kokkonen ja Mikko Autio

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy