Asiantuntija myöntää: ”Tiet ovat historiallisen huonossa kunnossa”

Epävakaan talven jäljiltä tiet ovat täynnä reikiä. Autoilijoilta kaivataan kuitenkin malttia, sillä paikkaustyöt päästään aloittamaan vasta sulalla ja kuivalla asfaltilla.

Sulavat vesimassat saavat asfaltin hohtamaan kevätauringossa niin, ettei meinaa eteensä nähdä. Tasaisena kiiltävän pikipinnan rikkovat tiessä ammottavat reiät, joita on tänä keväänä riittänyt.

– En muista urallani kevättä, jolloin tiet olisivat olleet näin heikossa kunnossa, huokaa Väyläviraston teiden kunnossapidon asiantuntija Katri Eskola.

Olosuhteet ovat olleet reikien muodostumiselle otolliset. Pitkän pakkasjakson päätteeksi maata ovat huuhdelleet runsaat vesisateet ja niiden perään paukkuneet pakkaset ovat saaneet asfalttipinnan antautumaan.

Asfalttipinnan kannalta ihanteellista olisi ”perinteinen talvi”, jota seuraisi nopea ja lämmin kevät, mutta tänä vuonna moista ei ole koettu. Miksi asfaltti ei kestä lämpötilan vaihteluita? Kyse voi olla Eskolan mukaan liian harvasta uusimisvälistä, mutta myös selkeistä virheistä.

– Joissain paikoissa kyseessä on suunnittelu- tai tekovirhe, myöntää Eskola.

– Voi olla useita syitä, minkä vuoksi päällyste ei ole kauttaaltaan tarpeeksi tiivis ja vaurioita syntyy. On myös tosiasia, että vanhat päällysteet ovat aina alttiimpia vaurioille.

Reikä syntyy ”yhdessä yössä”

Toistuva jäätyminen ja sulaminen ovat olleet pikitielle liian kova pala purtavaksi ja paikoin tiehen on ilmestynyt kookkaita reikiä muutamassa päivässä. Kun päällystesauma irvistää, tekevät vesi ja jää tehtävänsä. Tilanteen viimeistelee liikenteen paineisku, ja lopulta monttu on valmis.

Tienpintojen heikko kunto riivaa parhaillaan ennen kaikkea eteläistä Suomea. Kevät on pidemmällä etelässä, mutta suuressa osassa maata vallitsee edelleen talvinen ajokeli. Siksi on vaikea tietää, onko tilanne yhtä paha joka puolella Suomea.

– Kevään edetessä haasteet siirtyvät varmasti pohjoiseen päin, Eskola toteaa.

Tienpinnan reikiintymiseen ei ole keinoja varautua etukäteen, ja ainoa hoito on vaurioiden paikkaaminen. Sitä päästään suorittamaan vasta, kun tienpinnat alkavat kuivua. Siihen saakka ainoa keino on varoittaa autoilijoita päällysteen vauriosta liikennemerkein, mutta paikoin on jouduttu turvautumaan myös nopeusrajoitusten laskemiseen.

– Tiedän muutamia tieosuuksia Uudellamaalla, jossa on jouduttu tekemään näin.

Väylävirastolla ja maanteiden kunnossapidosta huolehtivilla ELY-keskuksilla tulee olemaan kiireinen kevät. Erityisesti eteläisessä Suomessa riittää korjattavaa, ja akuutit kohteet pyritään korjaamaan parin seuraavan viikon aikana. Tällaisia ovat paikat, joissa liikenneturvallisuus on vaarassa.

– Pian päästään aloittamaan korjaustoimet valuasfaltilla, mutta ottaa varmasti oman aikansa, että kaikki paikkaustyöt saadaan tehtyä, pohtii Eskola.

Asfalttiteiden raju kunto on jo nyt näkynyt rengasliikkeissä tavanomaista vilkkaampana asiointina. Myös vakuutusyhtiöt ovat saaneet oman osansa päällystevaurioista.

– Routakuoppien aiheuttamista rengas- ja vannevahingoista sekä pohjapanssarin ja öljypohjan vahingoista on tullut paljon ilmoituksia, kertoo Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttamisen korjauspäällikkö Sami Reinikainen.

Väyläviraston lompakko tiukilla

Kuten arvata saattaa, tiestön huono kunto on seurausta liian heikosta ylläpidosta. Määrärahat eivät tunnu riittävän siihen, että tieverkko pysyisi riittävän hyvässä kunnossa.  Tarkoittaako erityisen vaikea kelirikkotilanne sitä, että tiet jäävät korjaamatta?

Kysymys ei ole helppo, sillä kyse on kokonaisuudesta. Eduskunta on päättänyt antaa tieverkoston ylläpitoon ja korjauksiin noin 270 miljoonan euron budjetin, josta päällystämiseen käytetään 200 miljoonaa. Tuolla summalla pitäisi tänä vuonna päällystää uudelleen 2 500 kilometriä maantietä. Se, kuinka paljon rahasta menee routavaurioihin, on vielä avoinna.

– Lähtökohdat ovat kohtuulliset. Täytyy kuitenkin muistaa, että päällystämisen hintaan vaikuttaa merkittävästi nykyinen maailmantilanne. Ennuste on, että päällystäminen on tänä vuonna arvion mukaan 25 prosenttia kalliimpaa ja se vaikuttaa suoraan päällystettäviin kilometreihin, kertoo Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila.

Tällä hetkellä Väylävirasto ja ELY-keskukset kartoittavat hiki hatussa kelirikon aiheuttamia korjaustarpeita. Jos haastavat keliolosuhteet jatkuvat pitkään, voi olla, että kevään päällystetavoitteesta joudutaan nipistämään.

– Tilanne ei ole vielä niin huolestuttava, mutta toivotaan, ettei tämä haastava keli jatku enää pidempään, toteaa Anttila.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala