Autoliiton viesti poliitikoille – liikkumisen kustannuksia ei saa verotuksella nostaa

Terveiset tulevalle hallituskaudelle: henkilöautoilua ei saa haitata muiden liikennemuotojen edistämiseksi, tieveroa ei tule ottaa käyttöön ja autovero tulee poistaa vaiheittain

Liikenteen tulevaisuuden näkymät myös Suomessa ovat monin tavoin haasteelliset, eikä kukaan voi tarkkaan nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Suomalaisten autoilijoiden etujärjestöllä on tiukkoja terveisiä tuleviin hallitusneuvotteluihin ja liikenneasioita käsitteleville poliitikoille ylisummaan.

– Liikkumisen kustannuksia ei saa verotuksella nostaa eikä henkilöautoilua saa haitata muiden liikennemuotojen edistämiseksi, toimitusjohtaja Pasi Niemisen linjaa.

Hän tähdentää, että henkilöauto ei ole Suomessa luksusta, vaan arjen mahdollistaja.

Autoliiton viesti poliitikoille lähtee Autoliiton juhlaliittopäiviltä Jyväskylästä. Osallistujia viikonvaihteen juhlaliittopäivillä on ennätysmäisesti, liki kolmesataa. Autoliitto juhlii tänä vuonna 100 vuotista taivaltaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tieverolle ei tarvetta

Pasi Nieminen muistuttaa, ettei Suomessa ole tarvetta kerätä tieveroa tai -maksua. Niemisen mukaan uusien kalliisti ylläpidettävien verojärjestelmien luominen ei ole järkevää vähäväkisessä ympäristössä.

Tieverot käytettäisiin Niemisen arvion mukaan muun muassa jo nyt verotuotoin tuetun joukkoliikenteen lippuhintojen alentamiseen – tuotoista merkittävä osa voisi valua byrokratian pyörittämiseen ja järjestelmää ylläpitävien yritysten taskuihin.

Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa liikkumisesta ja liikenteestä pitää tehdä kilpailutekijä eikä elämistä kurjistava asia.

– Tämä voidaan toteuttaa haluttaessa ilmastonmuutoksen vaatimat päästötavoitteet huomioiden.

Autovero pois, romutuspalkkio käyttöön

Liittopäivillä puhunut Nieminen ehdottaa Suomen vanhan autokannan nuorentamiseksi useita samanaikaisia toimia.

– Autovero olisi syytä vaiheittain poistaa. Verotuksessa ei tulisi ottaa käyttöön uusia verolajeja, kuten tieveroa tai
-maksua. Autokannan uudistamiseen tähtäävissä toimenpiteissä on syytä varmistaa, että myös vanhemmalla autokannalla ajavilla on edellytykset liikkua ja vaihtaa uudempaan käytettyyn autoon, Nieminen muistuttaa.

Suomalaiset ajavat vanhoilla autoilla, vanha vaihdetaan uudempaan käytettyyn.

– Yhtä uuden auton kauppaa kohden myydään kuusi käytettyä.

Autojen romutusikä yli 20 vuotta

Taustana Autoliiton linjauksille ja yksityisliikenteen nykytilanteelle yksi Euroopan vanhimmista autokannoista.

Suomessa on 2,7 miljoonaa henkilöautoa liikennekäytössä. Henkilöautojen keski-ikä on yli 12 vuotta, ja keskimääräinen romutusikä peräti 20,7 vuotta.

Suomalaisen henkilöauton keskihinta on noin 3 600 euroa, jonka voi suhteuttaa siihen, kuinka realistista on, että suomalaiset voisivat yhtäkkisesti vaihtaa nykyisen kulkuneuvonsa uuteen, moderniin ja vähäpäästöisen autoon – hinnakkaista täyssähköautoista puhumattakaan. Haave sähköautosta on monelle kaukana, sillä uuden sähköauton hinta on noin 1,8-kertainen vastaavaan bensiinikäyttöiseen polttomoottoriautoon verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa Suomen teillä oli käytössä noin 15 000 täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiä.

Autoliitto jatkaisi tehokkaaksi koetun romutuspalkkio-järjestelmän käyttöönottoa, jonka avulla autokantaa voitaisiin nuorentaa ja saada vähäpäästöisiä autoja teille.

– Kun poliitikkoja kuuntelee näin vaalien alla, niin kaikki puolueet tuntuvat kannattavan romutuspalkkiota.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Haasteena päästöjen vähentäminen

Yllätys ei ole, että liikenteen päästöt ja autoilun tiukentuvat päästörajat tulevat esiin Jyväskylän liittopäivillä.

– Uskon, että henkilöautoilu hoitaa kyllä oman osansa päästöjen vähentämisessä. Päästöjä tulee vähentää, mutta keinojen pitää olla kansantaloudellisesti kestäviä eli pitää päättää halutaanko saavuttaa fiskaaliset tavoitteet vai päästötavoitteet, Nieminen kysyy.

Hän ottaa esiin, että Suomen henkilöautoilun päästöt ovat 0,015 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja noin 9 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä.

Muitakin kuin sähköautoja

Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinna käsittelee hänkin haitallisia kasvihuonepäästöjä puheessaan liittokokousväelle.

– On hyvä muistaa, että liikenne ei ole ainoa hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja, vaikka liikenne onkin usein keskiössä julkisessa keskustelussa. Liikenne aiheuttaa Suomen kasvihuonepäästöistä noin 17 prosenttia.

Merilinna tuo esiin, että autoilun päästötalkoissa tarvitaan täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä, mutta Suomessa on syytä edesauttaa kaikkien vaihtoehtoisten käyttövoimien leviämistä.

Autokirjossa on syytä pitää myös modernit biopolttoaineet kuten uusiutuva diesel, bensiinin ja etanolin käyttö sekä myös kaasuautot.

Matkaa on vielä, sillä kuten Merilinnakin tuo esiin, kotimaisen tieliikenteen kokonaisenergian-kulutuksesta vielä lähes 90 prosenttia on fossiilista alkuperää.

Autoliitto: meitä kuunnellaan

Juhlavuotta viettävä Autoliitto on Pasi Niemisen arvion mukaan tiukasti kiinni nykyajassa ja autoilijoiden edunvalvonnassa.

– Olemme arvostettu asiantuntija, meiltä kysytään ja meitä kuunnellaan.

Nieminen kiteyttää, että Suomessa on enemmän henkilöautoja kuin milloinkaan aiemmin. Koskaan yhtä monella suomalaisella ei ole ollut mahdollista käyttää autoa.

– Yleiseen tulotasoon verrattuna autoilu on tällä hetkellä edullisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Mikä olisi tilanne autoilijan kannalta nyt Suomessa, jos Autoliitto ei olisi ollut aktiivinen edunvalvontatyössä?

Teksti ja kuvat: Marko Jokela

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy