Ehdotettu sähköautojen latauspistevelvoite uhkana kotimaan matkailulle

Matkailu- ja ravintolapalvelualan etujärjestö MaRan mielestä Ympäristöministeriön lakiesitys sähköautojen latauspistevelvoitteesta on ylimitoitettu ja saattaa aiheuttaa yrittäjille useiden satojen tuhansien eurojen kuluja.

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen sähköautojen latauspistevelvoitteesta joka koskee myös ei-asuinrakennusten pysäköintialueita. Ehdotuksen mukaan jo olemassa oleville yli 20 parkkipaikan alueille pitäisi rakentaa kymmenen prosenttia latauspisteitä parkkipaikkojen kokonaismäärästä vuoteen 2025 mennessä.

Esimerkiksi hiihtokeskusten ja huvipuistojen pysäköintipaikat on mitoitettu huippusesongin mukaan, kertoo matkailu- ja ravintola-alan etuja ajava Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara.

Hiihtokeskuksella voi olla 1 000 pysäköintipaikkaa ja huvipuistolla tästä vielä kaksinkertainen määrä. Lausuntokierroksella oleva ehdotus tarkoittaisi toteutuessaan huvipuistoyrittäjälle velvoitetta asentaa 200 latauspistettä ja hiihtokeskusyrittäjälle 100. Yhden peruslatauspisteen hinnan maksaessa 3 000 euroa, tarkoittaisi tämä huvipuistoyrittäjälle 600 000 euron lisäkustannuksia. Tähän lisätään vielä mahdolliset sähköremonttien kustannukset. Latauspistevelvoite olisi raskas myös hotelleille, kylpylöille ja messuille.

Lakiehdotus pohjautuu Euroopan Unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin, mutta ylittää sen selvästi. MaRa pitää ehdotusta ylimitoitettuna ja sanoo ehdotuksessa sivuutettavan perusteettomasti latauspisteiden rakentamisen markkinaehtoisuus, vaikka vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkostoa koskevassa kansallisessa toimintaohjelmassa markkinaehtoisuus on linjattu noudatettavaksi periaatteeksi.

– Energiatehokkuusdirektiiviä selvästi kireämmästä rakentamisvelvoitteesta aiheutuisi kymmenien miljoonien eurojen kustannukset yksinomaan matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Kiinteistöillä oleville pysäköintialueille jouduttaisiin rakentamaan suhteeton määrä sähköautojen latauspisteitä riippumatta siitä, mikä on todellinen kysyntä. Esitys ei ota huomioon, että osa matkailuyritysten parkkipaikoista on käytössä vain osan vuodesta, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Päästötoimenpiteitä nopeasti autoille – hitaammin muille

Lakiehdotuksen taustalla on hallituksen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. MaRan mukaan hallitusohjelmassa todetaan, että lentoliikenteen ja merenkulun päästöjen vähentämisessä edetään EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta, jolloin sovun saaminen asioista kestää kauan.

Tämä saa MaRan mukaan tilanteen näyttämään siltä, että liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseen pyritään ainoastaan tieliikenteen kautta. Norjalaisen selvityksen mukaan automatkailu muodostaa matkailuelinkeinon päästöistä noin 12 prosenttia. Viihderisteilyjen ja lentomatkustamisen osuus on noin 80 prosenttia.

– Suomalaiset matkailevat kotimaassa henkilöautoilla. Jos kotimaan automatkailu tulisi yhä kalliimmaksi polttoaineiden hintojen korottamisen, kilometriveron ja tietullien vuoksi, se edistäisi ulkomaille matkailua lentäen ja viihderisteilijöillä. Samalla kun Suomi saisi yhä vähemmän verotuloja ja työpaikkoja kotimaanmatkailusta, hiilidioksidipäästöt kasvaisivat. Kotimaanmatkailu on huomattavasti ekologisempaa kuin ulkomaanmatkailu. Suomalaiset ovat jo nykyisin EU:n innokkaimpia ulkomaan matkailijoita, Lappi jatkaa.

Lähde: Matkailu- ja Ravintolapalvelut Kuvituskuva: Moottorin arkisto