Fennia: peurakolarit lisääntyvät jatkuvasti

Kaikkien hirvieläinten määrä on kasvussa ja peurakolarit lisääntyvät joka vuosi. Onneksi loukkaantumisten määrä on laskussa.

On se aika vuodesta, kun asia on ajankohtainen ja valitettavasti vakuutusyhtiö Fennian jakamat luvut kantavat ikäviä uutisia. Tällä hetkellä peurakolarit lisääntyvät joka vuosi ja sama ulottuu laajemminkin hirvieläimiin. Erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kannattaa olla varovainen.

Kaikkein eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu tyypillisesti marraskuussa, vaikka vaara-aika alkaa jo selvästi aiemmin. Hirvieläinten vilkas liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Hirvieläimistä onnettomuuksissa ovat useimmiten valkohäntäpeurat.

Viime vuonna jo syyskuussa sattui yli 1 300 hirvieläinonnettomuutta, mikä on saman verran kuin muutama vuosi aiemmin lokakuussa. Loukkaantumisten määrä on sen sijaan laskenut viime vuosina.

Moottori neuvoi hiljattain kuinka on mahdollista pyrkiä välttämään hirvikolari. Tämä kannattaa kerrata kaikkien hirvieläinonnettomuuksien varalta. Aivan yhtä tärkeää on tietää, miten tulee toimia hirvikolarin sattuessa kohdalle.

Peurakolarit lisääntyvät

Kaikkiaan viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sattui yli 8 500 onnettomuutta, joista yli puolet valkohäntäpeurojen kanssa. Vaikka onnettomuudet ovat lisääntyneet jatkuvasti, loukkaantumiset ovat onneksi samalla vähentyneet joka vuosi viimeisen kahdeksan vuoden ajan.

Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkoasioista vastaava johtaja Mikko Pöyhösen mukaan tämä voi johtua siitä, että isojen hirvien osuus onnettomuuksista vähenee jatkuvasti. Myös autojen turvavarustelu on kehittynyt ja koko kasvanut, jolloin autot ovat aiempaa turvallisempia.

– Hirvieläinten määrä on jatkuvasti lisääntynyt, joten loppuvuodesta saatetaan taas joutua uusiin ennätyslukemiin. Erityisesti heinäkuusta joulukuuhun onnettomuuksien määrä on kasvanut joka vuosi. Kasvua on erityisesti valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kanssa tapahtuvissa onnettomuuksissa, kun taas hirvikolarit ovat vastaavasti laskussa. Tähän taas vaikuttaa suoraan se, että valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrä on jatkuvasti nousussa, erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, sanoo Pöyhönen.

Tyypillisimmät hirvieläimet ovat valkohäntäpeura, metsäkauris ja hirvi. Viime vuosina niin eläinten määrät kuin onnettomuudetkin ovat joka kuukausi lisääntyneet.

Syksyisin hirvieläinten kanssa tapahtuviin onnettomuuksiin vaikuttavat olennaisesti keliolosuhteet. Ilta-aurinko häikäisee matalammalla jo iltapäivästä, tiet alkavat olla liukkaita ensin märistä lehdistä, sitten pakkasista, ja aamulla on töihin mentäessä vielä pimeää. Erityisen tarkkana tulee olla hirviaitojen päissä, joissa hirvieläimet usein lähtevät ylittämään tietä.

– Tulevan syksyn sääennusteita on vaikea tehdä, mutta varmaa on, että tiet ovat syksyllä jälleen liukkaita ja päivän valoisa aika lyhenee. Kannattaa varata matkoihin enemmän aikaa ja vähentää vauhtia sellaisilla osuuksilla, jotka ovat otollisia hirvieläinten liikkumiselle, esimerkiksi silloin, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin, jatkaa Pöyhönen.

Fennian asiantuntijan mukaan kelien muuttuessa syksyisemmiksi ja päivien lyhentyessä kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa. Tämä vastaa Moottorin hiljattain jakamia neuvoja.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Liukkaat tiet tuovat lisäksi omat haasteensa. Hirvieläimiä liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa, lisää Pöyhönen.

Vakuutukset kunnossa

Kyseessä on suuri asia myös rahallisesti. Terveys ja turvallisuus on luonnollisesti etusijalla, mutta korvaussummat kertovat valitettavasti myös vaaditun hoidon määrästä. Kun peurakolarit lisääntyvät, kasvavat samalla myös vakuutuskorvausten kokonaissummat.

– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa, ja niiden määrä on jatkuvasti kasvussa. Viime vuonna korvattiin yli 1 400 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli noin 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin noin 5,5 miljoonalla eurolla viime vuonna, kertoo Pöyhönen.

Vakuutussopimusten kiekurat ovat toisinaan hieman haastavia. On hyvä muistaa, että hirvieläinvakuutus korvaa tavallisesti vain osuman hirvieläimeen. Näin ollen hirvieläimen väistöstä johtuneet vauriot eivät välttämättä kuulukaan korvauksen piiriin.

– Hirvieläinvakuutus korvaa vahingon, kun autolla törmätään hirvieläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, lisää Pöyhönen.

Teksti: Henri Posa, Kuvituskuva: Aake Kinnunen, Lähde: Fennia