22.4.2026 Laivat Hybridiakun asentaminen Eckerö Linen Finlandiaan johti muun muassa yhden kokonaisen apukoneen poistoon, mutta investointi kannatti tehdä Teksti Benjamin Helander Kuva Benjamin Helander Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Finlandian 9. kannelle viime telakoinnin yhteydessä tulleet akku sekä uudet matkustajatilat lisäsivät paljon painoa yhdelle alueelle, minkä vuoksi laivassa piti käynnistää painonsäästötalkoot. Eckerö Linen suositusta Tallinnan-laivasta M/S Finlandiasta tuli Suomenlahden ensimmäinen hybridilaiva, kun yhtiö asensi siihen tuhdin akun. Moottori nousi tällä teemalla Finlandian kyytiin, ja matkalla selvisi muun muassa, mitkä tekijät vaikuttivat moisen investointipäätöksen syntyyn, mitä akun saaminen laivaan vaati, kuinka se toimii käytännössä, minkälaista kehityspotentiaalia sillä on, ja miksi ihmeessä sitä kutsutaan nimellä Konttinen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Halu tehdä jotain nyt Hanke hybridiakun tuomiseksi Finlandialle käynnistyi joulukuussa 2023, siis reilut kaksi vuotta ennen kuin se kävi toteen. Akkukontti on peräisin Saksasta, mutta sen sisältämä tekniikka on pitkälti norjalaista. Hankkeen taustalla oli Eckerö Linen mukaan halu tehdä jotain nyt, eikä "sitten joskus tulevaisuudessa". Laivayhtiöt ovat edelleen pitkälti kiinni fossiilisissa polttoaineissa ja tulevat olemaan sitä vielä pitkään. Vaikka kuinka optimistisesti asiaa ajattelisi, nettonollapäästöihin on meriliikenteessä todella pitkä matka. Kuten teksti kontin kyljessä kertoo, se on "ensimmäinen askel kohti täyssähkölaivaa". Niitä askelia tarvitaan vielä muutama lisää. Finlandian akkuratkaisu oli siis realistinen ja toteuttamiskelpoinen tapa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä olemassaolevalla laivalla juuri nyt. Eckerö Line kilpailutti akkuratkaisun toteuttamista varten kaikkiaan kuusi eri yritystä, joista kotimaisen konepajajätti Wärtsilän ratkaisu tuli valituksi. Hanke myös kasvoi matkan varrella, sillä toteutunut akkuratkaisu on noin kaksi kertaa alun perin suunniteltua isompi. Konttinen sijaitsee paapuurin puolella laivan piippua. Akkukontti on vaatinut toimiakseen useiden kilometrien edestä kaapeleita sekä lisäksi jonkin verran putkistoja. Niin ikään yksi huone miehistön tiloissa muutettiin akun sähkökeskukseksi. Akkukontin jalusta hitsattiin paikoilleen Finlandian ollessa kuivatelakalla Ruotsin Landskronassa tammikuussa. Itse kontti puolestaan nostettiin paikoilleen yöaikaan, vuorojen välissä Tallinnan satamassa maaliskuussa. Korvasi yhden apukoneen Sen lisäksi, että Eckerö Line asensi Finlandian yhdeksännelle kannelle, aluksen keskipisteen takapuolelle, 54 tonnin painoisen akun, tuli se rakentaneeksi samalle alueelle myös ennennäkemättömät matkustajatilojen laajennukset, joihin Moottori tulee palaamaan piakkoin. Näitä painolisäyksiä on täytynyt tarkasti kompensoida, jotta uudistus saattoi täyttää kelpuuttavan merenkulkujärjestön vaatimukset. Itse sertifioinnin uudistukselle toteutti Bureau Veritas. Ilman sääntökirjaakin on toki itsestään selvää, että aluksen taloudellisen ja turvallisen liikkumisen edellytyksenä on tasapaino ja vakaus. Paino lisää myös polttoaineenkulutusta, joten painosäästö oli tärkeä toteuttaa, jottei akku toiminut itseään vastaan. Mikäli säästöjä ei olisi tehty, toinen vaihtoehto olisi ollut rahtikapasiteetin pienentäminen, mikä ei taas olisi ollut liiketoiminnan kannalta järkevää. Painokompensaatiot suoritettiin Finlandialle poistamalla aluksesta riittävä määrä turhaa tavaraa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikä tahansa puutarhavajan kevätsiivous tai joulusiivous, vaan Finlandialta heitettiin pois muun muassa liukuportaat. Juuri sopivasti laivan peräosassa sijainneet liukuportaat olivat peräisin Finlandian alkuperäiseltä omistajalta, italialaiselta Moby Linesilta, mutta Eckerö Line ei ollut niitä koskaan tarvinnut. Toinen pikkuinen siivouskohde löytyi konehuoneesta, sekin juuri sopivasti akkukontin ja laajennuksen kohdalta. Finlandialla oli vielä tammikuuhun asti kahdeksan konetta, nimittäin neljä Wärtsilä 46 -tyyppistä pääkonetta laivan liikuttamiseen ja toiset neljä Wärtsilä 20 -apukonetta sähköenergian tuottamiseen. Viimeisimmän telakoinnin yhteydessä aluksen autokannen huoltoluukku avattiin ja aukkoa jopa hieman suurennettiin, jotta yhden apukoneen koko lohko saatiin kerralla poistettua konehuoneesta. Nyt Finlandialla on siis yhteensä seitsemän konetta akun korvattua yhden apukoneista, mistä päästäänkin akun käyttöperiaatteeseen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Latautuu puolessa tunnissa Finlandialla akku on korvannut siis yhden kokonaisen apukoneen eli sen edestä dieseliä - noin 500 - 600 tonnia vuodessa - akku säästää. Kun säästöihin lasketaan mukaan Finlandiaan taannoin tehty mittava potkuri- ja peräsinremontti, kuluttaa Finlandia nyt ihanteellisimmillaan jopa 20 prosenttia aiempaa vähemmän meridieseliä. Hybridiakku osallistuu siis sähköenergian tuottamiseen dieselgeneraattoreiden ohi. Laivan potkureiden pyörittämiseen akku ei ainakaan vielä nykyisellään pysty osallistumaan, sillä akku ja aluksen dieselsähköinen voimansiirto toimivat eri taajuuksilla. Tulevaisuudessa kenties taajuusmuuntajan avulla akku ja voimansiirto saatettaisiin niin halutessa saada samalle taajuudelle. Konttinen painaa noin kahden puoliperävaunullisen rekan tai vastaavasti noin 30 henkilöauton verran. Nimellä Konttinen kutsuttavaan 9. kannen konttiin on sijoitettu kaikkiaan 96 kappaletta 14,4 kilowattitunnin akkumoduuleita, joiden yhteiskapasiteetti on 1 382 kilowattituntia eli 1,382 megawattituntia. Akut ovat litiumioniakkuja. Akusto pystyy tuottamaan 1,5 megawatin edestä tehoa. Se latautuu täyteen ainoastaan puolessa tunnissa, ja tällä hetkellä lataus tapahtuu aina laivan iltavuoron päätyttyä. Sen lisäksi, että akku on jokapäiväisessä operatiivisessa käytössä, voi se toimia myös tärkeänä turvallisuutta edistävänä tekijänä. Siinä harmillisessa tilanteessa, että laivalle tulisi blackout, akku ottaisi laivan sähköt hoitoonsa sekunnin varoitusajalla, ja voisi pitää esimerkiksi valoja ja muita tärkeitä sähkölaitteita päällä siihen asti, kunnes vika on korjattu. Akun oman turvallisuuden varalle on myös olemassa suunnitelma. Mikäli jossain akkumoduulissa tapahtuisi oikosulku, koko akusto tehtäisiin nopeasti virrattomaksi, ja jokaisen tarvittavan akkumoodulin sisälle alettaisiin automaattisesti suihkuttamaan viilentävää vesisumua. Kontin sisällekin vesisumua voidaan suihkuttaa 125 barin paineella. Lisää akkuja, enemmän akkuja yhteen konttiin? Finlandian akku eli kavereiden kesken Konttinen on nyt täydessä toiminnassa, mutta se sisältää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. Eckerö Line odottaa muun muassa satamainfrastruktuurin päivitystä kummassakin päässä, jotta Konttinen voidaan ladata joka vuoron välissä, vaikka Finlandian kääntöaika onkin vain 45 minuuttia, lyhin kaikista Tallinnan-laivoista. Tämä tulee tapahtumaan automaattisesti. Samalla tavalla kuin automooring kiinnittää pikalaivat Helsingin länsisatamassa ja Tallinnassa vakuumia hyödyntäen automaattisesti laituriin, pian myös maasähköt liitetään automaattisesti Finlandiaan. Kokonaan ilman köysiä toimiva automooring on ollut pikalaivojen käytössä Länsiterminaalilla jo kohta kymmenen vuoden ajan. Kohta käyttöön saadaan myös automaattinen lataus. Muut tulevaisuuden mahdollisuudet koskevat akkukapasiteetin lisääntymistä. Satamainfrastruktuuri ei vielä mahdollista merkittävää lisäystä akkukapasiteettiin, ja myös laivan omat rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan, mikäli kontteja nostettaisiin kyytiin useampia. Eckerö Line kuitenkin uskoo akkuteknologian kehittymiseen, ja sitä kautta mahdollisuuteen, että yhden kontin sisältämistä akuista saadaan tulevaisuudessa nykyistä energiatiheämpiä. Yksi tulevaisuuden mahdollisuus liittyy varautumiseen, joka on tunnetusti päivän sana. Se koskee kahdensuuntaista latausta, joka on jo mahdollista joissain sähköautoissa. Periaatteessa melko helposti toteutettavilla järjestelyillä laiva voisi syöttää virtaa verkkoon, ja toimia ikään kuin voimalaitoksena, mikäli sähköntuotanto jostain syystä romahtaisi. Koska myös kaikissa Tallinkin laivoissa on maasähköliitäntä, satamaan kiinnitetyt laivat voisivat jossain määrin koneillaan tuottaa sähköenergiaa kaupungin kriittisiin tarpeisiin. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ei piiloon, vaan esille! Siihenkin liittyy oma tarinansa, miksi Konttista kutsutaan sillä nimellä, ja miksi se (hän) näyttää miltä näyttää. Projektin toteutuksen hahmottuessa laivayhtiön tekninen osasto oli huolissaan akkukontin piilottamisesta laivaan. Markkinointiosasto oli puolestaan sitä mieltä, että konttia ei missään nimessä pidä piilottaa laivaan, vaan asettaa mahdollisimman näkyvälle paikalle, ja vieläpä nostaa visuaalisesti esiin. Tuloksena oli kirkkaan vihreä Konttinen, jolla on silmät, suu ja vieläpä melkoinen kuontalo. Suomenlahden ensimmäisestä hybridiakusta päätettiin siis ottaa kaikki irti myös markkinointimielessä. Itse asiassa jopa buffet-ravintolan servietteihin on painettu Konttisen kuva. Juttua päivitetty 24.4.2026 kello 17.30: täsmennetty automooringin toimintaperiaatetta. Lue lisää Kaikki artikkelit 26.7.2026 Laivat Halvimmatkin Itämeren-risteilyt maksvat 11 400 euroa, mutta silti The Ritz-Carlton Yacht Collection on noin 700 miljoonaa dollaria pakkasella 19.7.2026 Laivat Veneilijä, muistathan tapin! – Silja Serenadellakin on sellaisia pahan päivän varalle olemassa 11.7.2026 Laivat Loistoristeilijätilauksia on seuraaville 14 vuodelle vetämässä noin 80 miljardilla eurolla – Suomen Turku on yksi neljästä paikasta maailmassa, joka pystyy toteuttamaan niistä mahtavimmat 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen ”kruunun” otsalleen [päivitys] 3.7.2026 Laivat Näistä kuvista pääset itse vertaamaan, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat toisistaan Polarista ja Sampoa – jäänmurtajien kehitystä 55 vuoden ajalta 2.7.2026 Laivat Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 – tältä näyttää sen jäätä halkova pohja 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 17.6.2026 Matkailu Oletko sinä hitaan matkailun ystävä? Matkailutavat murroksessa, kertoo laivayhtiön tutkimus Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 2.8.2026 Uutinen Kumpi on pahempi: fossiilinen polttoaine vai kiinalainen sähköauto? 2.8.2026 Lentokoneet Uusia koneita kovasti odotellessaan Finnair vuokraa syys-maaliskuun ajanjaksolle jo neljännen sinivalkoisen Boeing 737-800:n miehistöineen 2.8.2026 Koeajo Defender Octa -kevytkuorma-auto – maailman ehkä kiinnostavin maastoauto, jonka Suomi muutti toisenlaiseksi 2.8.2026 Klassikko Yksi maailman arvostetuimpia historiallisten autojen tapahtumia järjestettiin tänä vuonna Suomessa 1.8.2026 Käyttötesti käytetyllä Lukijat varoittivat, me tarkastimme – oliko käytetyn Saab 9-5 Aeron öljysihti tukossa? 1.8.2026 Käyttötesti käytetyllä Lukijat varoittivat, me tarkastimme – oliko käytetyn Saab 9-5 Aeron öljysihti tukossa? 27.7.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Kyläkauppiaan unelma, Lamborghini Aventador SVJ 31.7.2026 Matkailu Teeveestä tuttu julkkiskahvila – Valkeakosken Mokka-Pirtti 27.7.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalle toimittaa taas matkustajalentoja varhainen Boeing 737 Classic - tyyppi teki CFM56:sta kaikkien odotusten vastaisesti maailman yleisimmän suihkumoottorin 2.8.2026 Uutinen Kumpi on pahempi: fossiilinen polttoaine vai kiinalainen sähköauto? 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 23.7.2026 Liikenne Tämä kuva todistaa miten hyvin Google Maps ja Android Auto ovat hereillä tien päällä