22.4.2026 Laivat Hybridiakun asentaminen Eckerö Linen Finlandiaan johti muun muassa yhden kokonaisen apukoneen poistoon, mutta investointi kannatti tehdä Teksti Benjamin Helander Kuva Benjamin Helander Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Finlandian 9. kannelle viime telakoinnin yhteydessä tulleet akku sekä uudet matkustajatilat lisäsivät paljon painoa yhdelle alueelle, minkä vuoksi laivassa piti käynnistää painonsäästötalkoot. Eckerö Linen suositusta Tallinnan-laivasta M/S Finlandiasta tuli Suomenlahden ensimmäinen hybridilaiva, kun yhtiö asensi siihen tuhdin akun. Moottori nousi tällä teemalla Finlandian kyytiin, ja matkalla selvisi muun muassa, mitkä tekijät vaikuttivat moisen investointipäätöksen syntyyn, mitä akun saaminen laivaan vaati, kuinka se toimii käytännössä, minkälaista kehityspotentiaalia sillä on, ja miksi ihmeessä sitä kutsutaan nimellä Konttinen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Halu tehdä jotain nyt Hanke hybridiakun tuomiseksi Finlandialle käynnistyi joulukuussa 2023, siis reilut kaksi vuotta ennen kuin se kävi toteen. Akkukontti on peräisin Saksasta, mutta sen sisältämä tekniikka on pitkälti norjalaista. Hankkeen taustalla oli Eckerö Linen mukaan halu tehdä jotain nyt, eikä "sitten joskus tulevaisuudessa". Laivayhtiöt ovat edelleen pitkälti kiinni fossiilisissa polttoaineissa ja tulevat olemaan sitä vielä pitkään. Vaikka kuinka optimistisesti asiaa ajattelisi, nettonollapäästöihin on meriliikenteessä todella pitkä matka. Kuten teksti kontin kyljessä kertoo, se on "ensimmäinen askel kohti täyssähkölaivaa". Niitä askelia tarvitaan vielä muutama lisää. Finlandian akkuratkaisu oli siis realistinen ja toteuttamiskelpoinen tapa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä olemassaolevalla laivalla juuri nyt. Eckerö Line kilpailutti akkuratkaisun toteuttamista varten kaikkiaan kuusi eri yritystä, joista kotimaisen konepajajätti Wärtsilän ratkaisu tuli valituksi. Hanke myös kasvoi matkan varrella, sillä toteutunut akkuratkaisu on noin kaksi kertaa alun perin suunniteltua isompi. Konttinen sijaitsee paapuurin puolella laivan piippua. Akkukontti on vaatinut toimiakseen useiden kilometrien edestä kaapeleita sekä lisäksi jonkin verran putkistoja. Niin ikään yksi huone miehistön tiloissa muutettiin akun sähkökeskukseksi. Akkukontin jalusta hitsattiin paikoilleen Finlandian ollessa kuivatelakalla Ruotsin Landskronassa tammikuussa. Itse kontti puolestaan nostettiin paikoilleen yöaikaan, vuorojen välissä Tallinnan satamassa maaliskuussa. Korvasi yhden apukoneen Sen lisäksi, että Eckerö Line asensi Finlandian yhdeksännelle kannelle, aluksen keskipisteen takapuolelle, 54 tonnin painoisen akun, tuli se rakentaneeksi samalle alueelle myös ennennäkemättömät matkustajatilojen laajennukset, joihin Moottori tulee palaamaan piakkoin. Näitä painolisäyksiä on täytynyt tarkasti kompensoida, jotta uudistus saattoi täyttää kelpuuttavan merenkulkujärjestön vaatimukset. Itse sertifioinnin uudistukselle toteutti Bureau Veritas. Ilman sääntökirjaakin on toki itsestään selvää, että aluksen taloudellisen ja turvallisen liikkumisen edellytyksenä on tasapaino ja vakaus. Paino lisää myös polttoaineenkulutusta, joten painosäästö oli tärkeä toteuttaa, jottei akku toiminut itseään vastaan. Mikäli säästöjä ei olisi tehty, toinen vaihtoehto olisi ollut rahtikapasiteetin pienentäminen, mikä ei taas olisi ollut liiketoiminnan kannalta järkevää. Painokompensaatiot suoritettiin Finlandialle poistamalla aluksesta riittävä määrä turhaa tavaraa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikä tahansa puutarhavajan kevätsiivous tai joulusiivous, vaan Finlandialta heitettiin pois muun muassa liukuportaat. Juuri sopivasti laivan peräosassa sijainneet liukuportaat olivat peräisin Finlandian alkuperäiseltä omistajalta, italialaiselta Moby Linesilta, mutta Eckerö Line ei ollut niitä koskaan tarvinnut. Toinen pikkuinen siivouskohde löytyi konehuoneesta, sekin juuri sopivasti akkukontin ja laajennuksen kohdalta. Finlandialla oli vielä tammikuuhun asti kahdeksan konetta, nimittäin neljä Wärtsilä 46 -tyyppistä pääkonetta laivan liikuttamiseen ja toiset neljä Wärtsilä 20 -apukonetta sähköenergian tuottamiseen. Viimeisimmän telakoinnin yhteydessä aluksen autokannen huoltoluukku avattiin ja aukkoa jopa hieman suurennettiin, jotta yhden apukoneen koko lohko saatiin kerralla poistettua konehuoneesta. Nyt Finlandialla on siis yhteensä seitsemän konetta akun korvattua yhden apukoneista, mistä päästäänkin akun käyttöperiaatteeseen. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Latautuu puolessa tunnissa Finlandialla akku on korvannut siis yhden kokonaisen apukoneen eli sen edestä dieseliä - noin 500 - 600 tonnia vuodessa - akku säästää. Kun säästöihin lasketaan mukaan Finlandiaan taannoin tehty mittava potkuri- ja peräsinremontti, kuluttaa Finlandia nyt ihanteellisimmillaan jopa 20 prosenttia aiempaa vähemmän meridieseliä. Hybridiakku osallistuu siis sähköenergian tuottamiseen dieselgeneraattoreiden ohi. Laivan potkureiden pyörittämiseen akku ei ainakaan vielä nykyisellään pysty osallistumaan, sillä akku ja aluksen dieselsähköinen voimansiirto toimivat eri taajuuksilla. Tulevaisuudessa kenties taajuusmuuntajan avulla akku ja voimansiirto saatettaisiin niin halutessa saada samalle taajuudelle. Konttinen painaa noin kahden puoliperävaunullisen rekan tai vastaavasti noin 30 henkilöauton verran. Nimellä Konttinen kutsuttavaan 9. kannen konttiin on sijoitettu kaikkiaan 96 kappaletta 14,4 kilowattitunnin akkumoduuleita, joiden yhteiskapasiteetti on 1 382 kilowattituntia eli 1,382 megawattituntia. Akut ovat litiumioniakkuja. Akusto pystyy tuottamaan 1,5 megawatin edestä tehoa. Se latautuu täyteen ainoastaan puolessa tunnissa, ja tällä hetkellä lataus tapahtuu aina laivan iltavuoron päätyttyä. Sen lisäksi, että akku on jokapäiväisessä operatiivisessa käytössä, voi se toimia myös tärkeänä turvallisuutta edistävänä tekijänä. Siinä harmillisessa tilanteessa, että laivalle tulisi blackout, akku ottaisi laivan sähköt hoitoonsa sekunnin varoitusajalla, ja voisi pitää esimerkiksi valoja ja muita tärkeitä sähkölaitteita päällä siihen asti, kunnes vika on korjattu. Akun oman turvallisuuden varalle on myös olemassa suunnitelma. Mikäli jossain akkumoduulissa tapahtuisi oikosulku, koko akusto tehtäisiin nopeasti virrattomaksi, ja jokaisen tarvittavan akkumoodulin sisälle alettaisiin automaattisesti suihkuttamaan viilentävää vesisumua. Kontin sisällekin vesisumua voidaan suihkuttaa 125 barin paineella. Lisää akkuja, enemmän akkuja yhteen konttiin? Finlandian akku eli kavereiden kesken Konttinen on nyt täydessä toiminnassa, mutta se sisältää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. Eckerö Line odottaa muun muassa satamainfrastruktuurin päivitystä kummassakin päässä, jotta Konttinen voidaan ladata joka vuoron välissä, vaikka Finlandian kääntöaika onkin vain 45 minuuttia, lyhin kaikista Tallinnan-laivoista. Tämä tulee tapahtumaan automaattisesti. Samalla tavalla kuin automooring kiinnittää pikalaivat Helsingin länsisatamassa ja Tallinnassa vakuumia hyödyntäen automaattisesti laituriin, pian myös maasähköt liitetään automaattisesti Finlandiaan. Kokonaan ilman köysiä toimiva automooring on ollut pikalaivojen käytössä Länsiterminaalilla jo kohta kymmenen vuoden ajan. Kohta käyttöön saadaan myös automaattinen lataus. Muut tulevaisuuden mahdollisuudet koskevat akkukapasiteetin lisääntymistä. Satamainfrastruktuuri ei vielä mahdollista merkittävää lisäystä akkukapasiteettiin, ja myös laivan omat rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan, mikäli kontteja nostettaisiin kyytiin useampia. Eckerö Line kuitenkin uskoo akkuteknologian kehittymiseen, ja sitä kautta mahdollisuuteen, että yhden kontin sisältämistä akuista saadaan tulevaisuudessa nykyistä energiatiheämpiä. Yksi tulevaisuuden mahdollisuus liittyy varautumiseen, joka on tunnetusti päivän sana. Se koskee kahdensuuntaista latausta, joka on jo mahdollista joissain sähköautoissa. Periaatteessa melko helposti toteutettavilla järjestelyillä laiva voisi syöttää virtaa verkkoon, ja toimia ikään kuin voimalaitoksena, mikäli sähköntuotanto jostain syystä romahtaisi. Koska myös kaikissa Tallinkin laivoissa on maasähköliitäntä, satamaan kiinnitetyt laivat voisivat jossain määrin koneillaan tuottaa sähköenergiaa kaupungin kriittisiin tarpeisiin. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ei piiloon, vaan esille! Siihenkin liittyy oma tarinansa, miksi Konttista kutsutaan sillä nimellä, ja miksi se (hän) näyttää miltä näyttää. Projektin toteutuksen hahmottuessa laivayhtiön tekninen osasto oli huolissaan akkukontin piilottamisesta laivaan. Markkinointiosasto oli puolestaan sitä mieltä, että konttia ei missään nimessä pidä piilottaa laivaan, vaan asettaa mahdollisimman näkyvälle paikalle, ja vieläpä nostaa visuaalisesti esiin. Tuloksena oli kirkkaan vihreä Konttinen, jolla on silmät, suu ja vieläpä melkoinen kuontalo. Suomenlahden ensimmäisestä hybridiakusta päätettiin siis ottaa kaikki irti myös markkinointimielessä. Itse asiassa jopa buffet-ravintolan servietteihin on painettu Konttisen kuva. Juttua päivitetty 24.4.2026 kello 17.30: täsmennetty automooringin toimintaperiaatetta. Lue lisää Kaikki artikkelit 16.5.2026 Laivat Muutamat loistoristeilyvarustamot järjestävät erikoisristeilyjä Baleaarienmerelle ja Islantiin historiallista täydellistä auringonpimennystä todistamaan 29.4.2026 Laivat Kulunut jäätalvi oli ankara myös matkustajalaivoille – maalit lähtivät, polttoainetta paloi ja satamaan kiinnittyminen oli vaikeaa 25.4.2026 Laivat M/S Finlandian upouusi Horizon Seats -tila tarjoaa lähes lounge-tason yksityisyyttä ja upeat merimaisemat alkaen 8 lisäeurolla 20.4.2026 Laivat Muistatko aikaa, jolloin tämä väkivahva laiva vei automatkailijat suoraan Helsingin länsisatamasta Saksan Rostockiin? 18.4.2026 Laivat Vaikka meri on tyyni, tämä laiva huojuu ja hytkyy koko yön 14.4.2026 Laivat Tallink ulosvuokraa Superfast IX:n vain vuoden Itämeren-komennuksen jälkeen, koska se ei ole täysin sopiva Paldiski-Kapellskär-reitille 8.4.2026 Uutinen Nämä uudet lisämaksut laivamatkustajien kontolle – syynä Lähi-idän sodan nostamat polttoainehinnat 6.4.2026 Laivat Ruoka merimatkoilla – onko kokemus wau vai vähemmän? 3.4.2026 Laivat Ruoka on syy risteillä, kertoo Tallink Siljan tutkimus Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 15.5.2026 Ajoneuvot Katumaasturissa 2,5-litrainen ahtamaton bensiinimoottori ja perinteinen automaattivaihteisto: 150 kilometriä ajoa keskikulutuksella 5,3 l/100 km 17.5.2026 Liikenne Näitä lisää - yksityisellä Fenniarail-junayhtiöllä on ensi vuonna käytössään jo viisi Siemens Vectron -sähköveturia 16.5.2026 Huutokauppahelmet John F. Kennedyä Italiassa vuonna 1963 kuljettanut Fiat 2300 Presidenziale Landaulette - Huutokauppahelmet 15.5.2026 Liikenne Tällainen on Hailuodon huima ja uusi siltayhteys – peräti 8,4 kilometriä yli meren 16.5.2026 Käyttötesti käytetyllä 20 vuotta vanhan BMW R 1200 RT:n alusta hakee vertaistaan – hyvässä ja pahassa 14.5.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän Helsingissä Saksan kilvissä ja testiteippauksissa liikuskelleen auton? 9.5.2026 Uutinen Aie: B-luokan ajokortilla saisi ajaa selvästi painavampaa ajoneuvoa kuin aiemmin – vuoden 2027 marraskuuhun asti 15.5.2026 Ajoneuvot Katumaasturissa 2,5-litrainen ahtamaton bensiinimoottori ja perinteinen automaattivaihteisto: 150 kilometriä ajoa keskikulutuksella 5,3 l/100 km 11.5.2026 Kuluttajat Kuluttajariitalautakunta muutti linjaansa autokaupassa – kuluttajalta ei voi enää periä käyttöhyötyä 12.5.2026 Käyttötesti käytetyllä Tässä on Moottorin uusi ja ennen kaikkea halpa kesäauto 7.5.2026 Uutinen Suomeen ei saa enää uusia amerikkalaisia avolava-autoja kevyiksi kuorma-autoiksi – viranomaisen linjanmuutos pysäytti maahantuonnin 9.5.2026 Uutinen Aie: B-luokan ajokortilla saisi ajaa selvästi painavampaa ajoneuvoa kuin aiemmin – vuoden 2027 marraskuuhun asti 28.4.2026 Kuorma-autot Tiedätkö miksi Sisun tehtaan pihalta löytyy useita Mercedes-Benzin ohjaamoita? 14.5.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän Helsingissä Saksan kilvissä ja testiteippauksissa liikuskelleen auton? 20.4.2026 Laivat Muistatko aikaa, jolloin tämä väkivahva laiva vei automatkailijat suoraan Helsingin länsisatamasta Saksan Rostockiin?