Käytetyt erikoisuudet – Ferrari 348 TB

Jokaisen autoharrastajan talliin mahtuisi varmasti yksi italialainen keskimoottoriauto. Ferrari 348 TB edustaa, ehkä osin syyttä, vaihtoehtojen edullisempaa päätä.

Vuosi 1989 oli autoista kiinnostuneelle upea. Maailmalle esiteltiin yhden vuoden aikana muun muassa BMW 8-sarja, Citroën XM, Lexus LS, Mazda MX-5 sekä Ferrari 348 TB ja 348 TS. Näistä moni saattaa olla jopa lievästi aliarvostettu.

Italiasta saatiin keskimoottorinen urheiluauto korvaamaan 80-luvun ikonista V8-moottoroitua mallipalettia, joiden kolminumeroiset nimet kuuluivat 308 ja 328 erilaisin lisämerkinnöin. Nämä tulivat tutuksi televisiosarjojen ja elokuvien, kuten Cannonball Run ja Magnum P.I. kautta.

Tutut pyöreät takavalot korvattiin Testarossan tapaan ritilöiden taakse sijoitetuilla neliskulmaisemmilla ratkaisuilla.Täydet 12-sylinteriä peltinsä alle saanut Testarossa lainasi myös tyyliä kylkien ilmanottoaukkoihin. Uusi aiempaa pyöreämpi 90-lukua lähestynyt muoto jäi samalla viimeiseksi, josta muun muassa F40:n, Daytonan, 512 Berlinetta Boxerin ja 288 GTO:n luonut Pininfarinalla työskennellyt Leonardo Fioravanti vastasi.

Myyntiin tuli sekä kovakattoinen Ferrari 348 TB (Trasversale Berlinetta) että targa-katolla varustettu 348 TS (Trasversale Spider). Moottoriksi kehiteltiin uusi 3,4-litrainen vapaasti hengittävä V8, joka oli juuri nähty hetkeä aiemmin Ferrari Mondialin pellin alla.

Vuonna 1993 mallivalikoimaan lisättiin puhtaasti avokorinen Ferrari 348 Spider. Se erosi 348 TB ja TS -malleista useiden pienten päivitysten osalta, joiden myötä huipputehokin hieman kasvoi. Noin puolta vuotta myöhemmin samat päivitykset päätyivät myös kahteen muuhun korimalliin, joiden nimistä muotoutui GTB ja GTS.

Näiden seuraaja, Ferrari F355, on jo esiintynyt Moottorin Käytetyt erikoisuudet -juttusarjassa. Juttusarjamme yksilö oli komea keltainen, manuaalivaihteinen, F355 GTS.

Käytetty erikoisuus – Ferrari 348 TB

Tällä viikolla huomion saa kuitenkin kovakattoinen vuosimallin 1990 Ferrari 348 TB, jonka mittarilukemaksi on ilmoitettu 61 000 kilometriä. Tämän autoyksilön tuorein katsastus on elokuulta 2021.

Ulkokuoren värinä on lähes stereotyyppisesti punainen Rosso corsa. Vanteet näyttäisivät olevan valmistajan alkuperäisestä valikoimasta.

Sisätilojen puolella on aistikas yhdistelmä kermanvaaleaa ja mustaa nahkaa. Ohjauspyörä ja vaihdekeppi edustavat ehdotonta yksinkertaisuutta.

Auton sydän on sijoitettu keskelle. Noin 3,4-litraisen vapaasti hengittävän V8-moottorin huipputeho 220 kilowattia (300 hv) saavutetaan kierrosluvulla 7200 kierrosta minuutissa. Aivan F355-mallin tavoin ei vielä tässä kohti kiljuttu, mutta suorituskyky ja moottorin ulvonta on silti varmasti vaikuttavaa auton iän huomioiden.

Lukuarvoina tämä tarkoittaa suorituskykyä 0-100 km/h 6,3 sekunnissa. Huippunopeus on 275 kilometriä tunnissa.

Huippuvääntö (317 newtonmetriä) on saatavilla moottorin kierrosluvulla 4200 kierrosta minuutissa. Kuljettajan tehtävä on soittaa italialaista sinfoniaa. Sitä tehdään tasauspyörästön taakse sijoitetun viisipykäläisen käsivalintaisen vaihteiston välityksellä.

Teksti: Henri Posa, Kuvat: Tori Autot