Kelirikko runtelee teitä – etenkin Lapissa mutta myös eteläisessä Suomessa

Talven haastavat keliolosuhteet sekä sulamisveden suuri määrä aiheuttanevat erityisesti Lappiin vaikean kelirikkokevään.

Kuoppia, murenevia pintoja, yllättäviä töyssyjä ja väistelemään pakottavaa etenemistä. Tätä on suomalaisen autolijan kevät monin paikoin. Kevät tuo mukanaan etenkin pohjoiseen Suomeen tavallistakin vaikeamman kelirikon.

Väyläviraston mukaan on ennustettavissa, että sorateillä pintakelirikon lisäksi tulee runkokelirikkoa, joka aiheuttaa haasteita erityisesti raskaalle liikenteelle. Ongelma pakottanee ajoittamaan raskaita kuljetuksia kelirikkoa edeltävään tai sen jälkeiseen aikaan.

– Olosuhteet ovat syksyn ja talven aikana olleet todella haastavat. Lisäksi vettä on paljon kevään sulamisvaiheessa, myös eteläisessä Suomessa, maanteiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen Väylävirastosta arvioi.

Mitä eroa on erilaisilla kelirikkotyypeillä?

Runkokelirikon aiheuttamat paikalliset rungon pehmentymät, reiät ja kohoumat vaikeuttavat sorateillä kaikkia liikkujia. Pintakelirikko puolestaan ilmenee sorateillä pehmeänä tai liejumaisena pintakerroksena.

Kelirikko pakottaa sopeuttamaan ajonopeutta eli hiljentämään vauhtia. Kevään otolliset säät voivat helpottaa haasteita, sillä kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset voivat helpottaa kelirikkotilannetta.

Sorateille luvassa painorajoituksia

Tiestölle asetetaan joka vuosi painorajoituksia kelirikon takia. Tänä vuonna on valtakunnallisesti odotettavissa vuosien 2020–2021 taso eli noin 2 000 kilometriä painorajoitettua tietä.

Koko Suomen alueella on runkokelirikolle alttiita teitä, joissa maaperä ja maasto-olosuhteet ovat kelirikon syntymiselle otollisia. Väyläviraston arvion mukaan Keskisessä Suomessa päästäneen keskimäärin normaalilla kelirikolla, sen sijaan Lapissa voi olla edessä vaikea kelirikkokevät. Tavallista vaikeampaan kelirikkoon on syytä varautua myös Koillismaalla ja eteläisessä Suomessa

– Myös pintakelirikkokaudesta tullee yhtä ongelmallinen kuin runkokelirikkokaudesta. Tämä johtuu siitä, etteivät tiet sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin, Pirinen taustoittaa.

Lisäksi helmikuun vesisateet pakkasjaksojen välissä aiheuttivat paljon päällystevaurioita Etelä-Suomessa. Reikiintymisongelmat voivat edetä pohjoisemmaksikin, jos vastaavat kelit jatkuvat.

Teksti: Moottori Kuva: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto 

a:3:{i:0;s:6:"110071";i:1;s:5:"49242";i:2;s:5:"39789";}