Kuoppa tiessä, rengasrikko kävi – harva saa korvausta

Kuopat tiessä aiheuttavat rengas- ja vannerikkoja – ja vaarantavat liikenneturvallisuuden.

Autoilijoiden korvaushakemusten käsittelyaika useita kuukausia. Valtion tieverkolla sattuneissa tapauksissa korvausta on saanut vain viidesosa hakijoista. Vakuutusyhtiön mukaan routakuoppavahingot ovat kasvussa.

Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa kertoo, että valtakunnallisesti suomalaisilta autoilijoilta tulee pari tuhatta korvausvaatimusta rengasrikoista.

– Korvaushakemuksista yleisimpiä ovat renkaiden ja/tai vanteiden rikkoutumiset, harvinaisempia tapauksia jousituksen rikkoutumiset, Ylinampa taustoittaa.

ELY-keskukset vastaavat toimialueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta. Mikäli tienkäyttäjälle tapahtuu maantiellä vahinko, jonka hän katsoo aiheutuneen tien puutteellisesta kunnossapidosta, voi tienkäyttäjä hakea ELY-keskukselta korvausta syntyneistä vahingoista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korvausten käsittely vie 2–3 kuukautta

Lapin ELY-keskuksen ylijohtajan mukaan korvaushakemusten määrät ovat pysytelleet varsin samalla tasolla viimeisten 3–4 vuoden ajanjaksolla.

Korvaushakemuksen käsittelyssä menee keskimäärin 2–3 kuukautta.

Mitkä tekijät vaikuttavat korvaushakemusten käsittelyaikojen pituuteen?

– Tapaukset käsitellään tulojärjestyksessä. Jokaisesta tapauksesta pyydetään urakoitsijan ja urakan valvojan kirjalliset lausunnot, hakemuksiin voidaan joutua pyytämään täydennyksiä tai täsmennyksiä, Ylinampa kertoo.

Korvausta ei välttämättä heru, sillä tilastollisesti noin joka viides korvauspäätös on myönteinen. Yksittäinen tiepinnassa havaittu rikkoutuminen ei välttämättä oikeuta korvauksiin, sillä ratkaisevaa on tien kunnossapidon huolellisuus.

– Jos tietä on hoidettu vahingosta huolimatta sopimuksen mukaisesti – esimerkiksi tilanteissa, joissa reikä päällysteeseen voi märissä olosuhteissa syntyä nopeasti.

Helsinki: kuopan voi väistää

Kaupungit ovat pääsääntöisesti tienpitäjiä omalla alueellaan. HS.fi uutisoi vastikään tapauksesta, jossa autoilija ajoi Helsingissä kuoppaan ja vaati siitä 200 euron korvausta, mutta kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö hylkäsi autoilijan vahingonkorvausvaatimuksen. Helsingin kaupungin linjauksen mukaan kuoppa on ollut väistettävissä ajamalla ajoradan keskikohdan kautta tai niin, että kuoppa jää renkaiden väliin.

Varatuomari, oik.lis. ja Liikenneoikeusyhdistys ry:n puheenjohtaja Risto Tuori on lukenut saman uutisen. Hän ei arvioi tätä yksittäistapausta vaan pohtii asiaa yleisellä tasolla autoilijan oikeusturvan kannalta.

– Sinänsä kaupungin perustelut (korvauksen hylkäämiselle) ovat oikeat, vastuu edellyttää, että kaupunki on laiminlyönyt olosuhteiden edellyttämän huolellisuuden kadun pidossa, ja siitä on kaupungilla näyttövelvollisuus, ei autoilijalla.

Tuori toteaa, että tienpitäjät toimittavat näyttönä huolellisuudesta esimerkiksi sen, ettei kuopista ole tullut enempää valituksia, kadulla on tehty kunnossapitotoimia ennen vahinkotapahtumaa ja tienpitäjällä on ns. kohtuullinen reagointiaika havaittuihin epäkohtiin.

Päätöksestä riskialtista valittaa

– Usein kaupungit tekevät vahingonkorvausvaatimuksista vahinkoilmoituksen vastuuvakuutusyhtiölle, jonka päätöksestä voi pyytää vakuutuslautakunnan (FINE) lausuntoa. Autoilijan valitustie voi olla kivikkoinen ja riskialtis.

– Nyt kun Helsingin kaupunki on tehnyt asiasta päätöksen, ainoa muutoksenhakukeino on kanne käräjäoikeudessa, mikä sisältää 200 euron vahingosta huomattavasti suuremman riskin oikeudenkäyntikuluista.

Tuori myös taustoittaa, että valitus hallinto-oikeuteen ei tuota muutosta, jos päätös on muutoin tehty laillisessa järjestyksessä.

– Hallinto-oikeuden päätös maksaa nykyään 270 euroa valittajalle, ja se palautetaan vain, jos valitus hyväksytään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Saako korvauksen kaikesta?

ELY-keskuksessa käsitellään valtion tieverkolla sattuneet tapaukset, joissa autoilija hakee korvausta autonsa rikkoutumisesta. Kysyn ylijohtaja Jaakko Ylinampalta korvataanko autoilijan auton rikkoutumiskulut aina kokonaisuudessaan?

– Ei, vaan tapauksissa voi olla myös liikkujan myötävaikuttamista vahingon syntymiseen, jolloin korvataan osa kustannuksista.

Millaisissa rikkoutumistilanteissa autoilija ei ole oikeutettu korvaukseen?

– Jos on ajettu liikennesääntöjen vastaisesti. Tai ei ole noudatettu olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta. Jos ei noudateta varoitusmerkkejä, Ylinampa luettelee.

Varoitusmerkki voi tarkoittaa päällystevaurioista tai tietöistä kertovaa liikennemerkkiä. Varovaisuus ja huolellisuus liittyy usein ajonopeuteen.

Korvauksen hakemisesta lisää ELY-keskuksen kotisivuilta.

Routakuoppavahingot kasvussa

Korvaushakemusten määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Niitä tulee tyypillisesti etenkin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuussa.

Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan kuopat ja routamontut ovat aiheuttaneet tänä vuonna viime vuotta enemmän vahinkoja. OP Ryhmän tuoreeseen kyselyyn vastanneista 27 prosenttia kertoo, että teiden huono kunto on aiheuttanut vahinkoa ajoneuvolle. Eniten vahinkoa on aiheutunut autoilijoille Pohjois- ja Itä-Suomessa, joissa reilu kolmannes vastaajista kertoo autonsa vaurioituneen tien huonon kunnon takia.

Vastaajien mukaan vahingot ovat olleet yleisimmin rengas- tai vannevaurioita. Myös autojen pohjia ja maalipintoja on vaurioitunut.

Toimi näin vahingon satuttua!

Merkitse muistiin tarkka vahinkoaika ja -paikka.

Ota mahdollisuuksien mukaan valokuvia vahinkopaikasta, vahingon aiheuttajasta ja syntyneistä vahingoista.

Jos kyse on välittömästi toimenpiteitä vaativasta, liikenteen turvallisuutta vaarantavasta tieongelmasta, on ympäri vuorokauden avoinna oleva Tienkäyttäjän linja (puhelinnumero 0200 2100) oikea paikka kertoa ongelmasta. Tien käytön estäviä ongelmia ovat esimerkiksi kookas esine tai eläimen raato tiellä, mäkeen jumittunut raskas ajoneuvo tai jos tie on vaarallisen liukas vaikkapa tunnelin tai sillan kohdalla.

Liikenteen asiakaspalvelu on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen maantie-, rata- ja vesiväyläasioiden neuvontapalvelu. Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylän kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden.

Puhelinpalvelu palvelee arkipäivinä kello 9–15 numerossa 0295 020 600. Chatin virtuaalineuvoja palvelee asiakkaita 24/7.

Chat-palvelu löytyy palautevayla.fi:n ”Palauteväylä” ja ”Kysy neuvoa” -osiosta sekä ELY-keskuksen liikenne-aiheisilta sivuilta. Asiakaspalvelu käsittelee kirjallisia yhteydenottoja arkisin kello 8–16.

Tienkäyttäjän linja on liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:n tuottama palvelu.

Lähteet: ELY-keskus, HS.fi