Ladattavista henkilöautoista jo 44 % täyssähköisiä

Liikenteen sähköistymisessä Norja porskuttaa kaukana edellä, mutta jos tahtoa ja keinoja löytyy, olisi Tanska tavoitettavissa.

Tampereen yliopiston selvityksestä on käynyt ilmi, että vahva tieliikenteen sähköistyminen tukee päästövähennysten kustannustehokkuutta, vähentäen jakeluvelvoitteen kiristämisen tarvetta ja tuoden säästöjä kaikille tieliikenteen käyttäjille sekä kilpailuetua logistiikkaan.

Sähköinen liikenne ry:n Tampereen yliopistolta tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista erityisesti kustannustehokkuuden näkökulmasta.

Kaiken taustalla ovat liikenteen päästötalkoot.

Liikenteen merkittävät päästövähennykset ovat välttämättömiä taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen täyttämiseksi Suomessa vuoteen 2030 mennessä ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 toteuttamiseksi.

Päästövelvoitteiden täyttämiseksi fossiilisen polttoaineen käyttö on puolitettava vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja vähennettävä kolmasosaan vuoteen 2035 mennessä.

Vuoden 2025 aikana toisella vuosineljänneksellä täyssähköinen henkilöautokanta on kasvanut 22 501 autolla ennakoiden ennätyskasvua koko vuodelle. Täyssähköjä on liikenteessä yhteensä 140 798 kpl ja niiden osuus kaikista ladattavista autoista autokannassa nousi jo 44 prosenttiin lähestyen fossiilittoman liikenteen tiekartan 50 %:n tavoitetta vuonna 2030. Kaikkien ladattavien autojen osuus autokannasta kesäkuun lopussa oli 11,5 % eli 320 255 kpl.

Tiedot ilmenevät Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q2/2025 -raportista, jonka laatimisesta vastaa sähköisen liikenteen puolestapuhuja eli Sähköinen liikenne -yhdistys.

Norja kaukana, Tanska tavoitettavissa

Suomessa ollaan liikenteen sähköistymisessä jäljessä etenkin Norjaa, joka painii omassa sarjassaan täyssähköautokannan kasvun osalta. Norjan tavoite saavuttaa markkinoilla tilanne, että kaikki uudet autot olisivat nollapäästöisiä, on lähellä.

”Sähköistymisvertailu henkilöautokannaltaan samankokoisen Suomen ja Tanskan välillä osoittaa, että tahtotilan ja toimenpiteiden ollessa kohdallaan nykyistä nopeampi käyttövoimamurros kohti päästötöntä sähköistä tieliikennettä on mahdollista toteutua myös Suomessa”, yhdistys toteaa.

Lähteet: Liimatainen–Viri: Sähköisen liikenteen päästövähennysten kustannustehokkuus, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus – Q2/2025