Liikenneministeri Marin: isot raidehankkeet tärkeitä ilmastotavoitteiden kannalta

Uusien nopeampien junayhteyksien suunnittelu vie aikaa, liikennöinti voisi alkaa 2030-luvulla.

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Selkänoja kerrotulle on talouspoliittisen ministerivaliokunnan tänäinen päätös. Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä on suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

– Merkittävät ratahankkeet ovat valtavan kokoisia. Pelkkä suunnitteluvaihe vie arviolta 6­–8 vuotta ellei tule merkittäviä valitusprosesseja. Esiselvitystä seuraa alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi, sitten alkaa yleissuunnittelu ja lopulta ratojen suunnittelu, liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (SDP) taustoittaa.

– Nämä ratahankkeet ovat tärkeitä myös niiden ilmastotavoitteiden kannalta, joihin Suomi on sitoutunut.

Ministeri Marin kertoi raidehankkeista ja niiden rahoituksesta tänäisessä tiedotustilaisuudessa.

Liikennöinti aikaisintaan 2030-lvulla

Raideyhteyksien kohentaminen ja nopeutuminen ei hetkauta junankäyttäjiä ihan lähivuosina.

– Liikennöinti näillä uusilla yhteyksillä voisi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla, ministeri Marin arvioi.

Turun tunnin juna -linjauksen osalta suunnittelu on jo käynnissä mutta vielä kesken. Mittasuhteita kuvaa Marinin kertoma Turun radan alustava kustannusarvio, joka on 2,4–2,8 miljardia euroa.

Suomi rata tarkoittaa Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentokentän välistä nopeata suoraa yhteyttä, sekä lentokentän ja Tampereen välistä yhteyttä. Tämä jälkimmäinen linjaus ei välttämättä kulkisi nykyisen Tampereen radan radan linjauksen mukaisesti. Linjaus tulee arvioitavaksi vasta tuonnempana suunnitteluprosessin edetessä.

Suomen rataverkon pituus on liki 6 000 kilometriä, josta hieman yli puolet sähköistettyä. Valtaosa rataverkkokilometreistä on yksiraiteista rataa.

Selvitys itäisestä yhteydestä

Marin toi esiin myös sen, että liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta.

– Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, Marin painotti.

Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020. Marinin mukana päätös tulee perustumaan ”läpinäkyvään vertailuun kustannushyötysuhteesta, mistä itäisen suunnan linjauksen pitäisi kulkea”.

Vaihtoehtoina ovat rantarata Kotkaan, itärata Porvoon ja Kouvolan kautta tai nykyisen yhteyden kehittäminen Lahden kautta.

Tiukassa ohjauksessa

Osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmius pääomittaa hankeyhtiöitä seuraavasti: Suomi-rata 76,5 miljoonaa euroa ja Hankeyhtiö Turun tunnin juna 38,25 miljoonaa euroa.

Suomi-radan suunnittelukustannusten arvio on kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.

Valtio vastaisi hankeyhtiöiden pääomittamisesta 51 prosentin osuudella. Hankeyhtiöt tulisivat liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen. Valtio ei siis luovuttaisi päätösvaltaansa taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti näin merkittävissä rata-asioissa hankeyhtiöille.

Ministeri Marin toivoo, että hankeyhtiöihin saadaan mukaan mahdollisimman laajasti kaupunkeja ja kuntia sekä mahdollisia muita tahoja.

– Omistajiksi voi tulla useita tahoja, mutta enemmistö omistuksesta olisi julkisyhteisöllisissä käsissä.

Marinin mukaan hankeyhtiöjärjestely olisi osa valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

EU-rahakin mahdollista

Ratahankkeiden suunnitteluun on mahdollista saada EU-rahoitusta.

– Ymmärryksemme mukaan rahoitusta on mahdollista saada suunnittelukustannuksiin. Tämä rahoitus voi olla merkittävää määrällisesti, Marin arvioi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto