Metsästyskausi tuo hirvikolarien riskin – nyt!

Tällä viikolla alkava hirvenmetsästys nostaa eläinkolarin riskiä. Eniten eläinkolareja sattuu vakuutusyhtiö Ifin vahinkotilastojen perusteella lokakuun puolivälistä marraskuun loppupuolelle sijoittuvalla ajanjaksolla.

Tällä viikolla alkava hirvenmetsästys saa hirvet liikkeelle. Vakuutusyhtiö Ifin vuosien 2018–2022 vahinkotilastojen perusteella eniten eläinkolareja sattuu viikoilla 43–47, eli lokakuun puolivälistä marraskuun loppupuolelle sijoittuvalla ajanjaksolla.

– Varoitusmerkit hirvivaarasta kannattaa ottaa vakavasti ja alentaa nopeutta erityisesti hämärällä ajaessa. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti, ajoneuvovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson muistuttaa.

Moottori on valistanut vaarallisista ajankohdista otsikolla Riistavaara vaanii tuntia ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskusta.

Pimeällä loka–joulukuussa

Hirvieläinkolarit ovat yleisimpiä pimeään aikaan loka–joulukuussa, jolloin Ifin vahinkotilastojen mukaan sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista. Synkin yksittäinen viikko on Ifin vuosien 2018–2022 tilastoissa marraskuun loppupuolelle sijoittuva viikko 47, jolloin eläinkolarin riski on lähes kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.

– Eläinten liikkumisen lisäksi tämä liittyy todennäköisesti sääolosuhteisiin: Marraskuun loppupuolella valoisa aika on lyhyt ja tyypillisesti lumettomuus pahentaa pimeyttä. Tuolloin eläin on auringonlaskun jälkeen erittäin vaikeasti havaittava. Samaan aikaan saattaa osua talven ensimmäisiä liukkaita kelejä ja räntä- tai lumisateita, Johansson arvioi.

Alenna ajonopeutta!

Ifistä muistutetaan, että ajonopeuden laskeminen on tehokkain keino pienentää onnettomuusriskiä tai mahdollisen kolarin seurauksia, koska silloin kuljettajalle jää enemmän aikaa ympäristön havainnointiin sekä jarruttamiseen.

Moottori on kertonut myös, kuinka autoilija voi omilla valinnoillaan välttää hirvikolarin.

Eläimistä kokonsa vuoksi vakavimpia onnettomuuksia liikenteessä aiheuttavat juuri hirvet. Nyrkkisääntönä on, että tielle jolkottava hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta, sillä hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.

Hirvi usein tuulilasista läpi

– Hirvikolarien henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmäyksessä eläin kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi. Autoista merkittävä osa päätyy lunastukseen.

Peurakolareissa sen sijaan sattuu Johanssonin mukaan onneksi vain harvoin henkilövahinkoja ja auto selviää tyypillisesti peltivahingoilla.

Etenkin peurakolarit on saatu vähenemään

Suomen tieliikenteessä tapahtui Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 yhteensä 13 758 riistaonnettomuutta. Onnettomuuksien määrä laski edellisvuodesta erityisesti sen vuoksi, että valkohäntäpeurakolarit ovat vähentyneet. Myös hirvikolarien määrä on ollut laskussa.

– Merkittävä selittävä syy on se, että valkohäntäpeurakanta on saatu nyt pienenemään metsästyksen avulla. Lisäksi autolla ajetaan keskimäärin aiempaa vähemmän: liikennemäärät eivät ole muun muassa etätyön lisääntymisen vuoksi palautuneet koronaa edeltävälle tasolle, Johansson arvioi.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: If, Suomen riistakeskus, Tilastokeskus

a:5:{i:0;s:6:"102625";i:1;s:6:"101062";i:2;s:5:"50778";i:3;s:6:"101057";i:4;s:6:"136867";}