Ministeriö: jopa 925 500 sähkökäyttöistä henkilöautoa vuonna 2030

Liikenneministeriön asiantuntijatahojen kanssa laatimassa ennusteluvussa 925 500 on kyse yhteismäärästä, jossa ovat mukana ladattavat hybridit sekä täyssähköautot.

Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriön ilmasto- ja ympäristöyksiköstä avasi viime viikolla liikennealan seminaarissa suomalaisen liikenteen käynnissä olevasta käyttövoimamurroksesta. Jääskeläisen esittelemän liikenneministeriössä valmistellun ja VTT:n kanssa yhteistyössä tehdyn valtakunnallisen perusennusteen mukaan, Suomen teillä liikkuisi vuonna 2030 noin 925 500 sähkökäyttöistä henkilöautoa.

Sähköautojen erittely tarpeen!

Tässä yhteydessä on pysähdyttävä hetkeksi ja korostettava, että luvussa 925 500 on kyse yhteismäärästä, jossa ovat mukana ladattavat hybridit sekä täyssähköautot.

Ladattavia hybridejä tästä kokonaisluvusta on 298 455, loput rapiat 626 700 ovat täyssähköautoja.

Tarkennus on enemmän kuin tarpeen, sillä julkisuudessa etenkin poliitikkojen suusta lipsahtaa vähän väliä löysästi ja tahattomastikin termi sähköauto yhteydessä, jossa ei eritellä kunnolla puhutaanko täyssähköautoista vai kaikista ladattavista autoista.

Ja kuka haluaa uppoutua jättimäisten excel-taulukoiden uumeniin niin voimia!, tiedot löytyvät täältä.

Vanhoja autoja polttomoottoreilla

On myös hyvä suhteuttaa. Suomen tieliikennekäytössä oleva henkilöautokanta on yli 2,75 miljoonaa autoyksilöä, joista täyssähköisiä on vasta kolmisen prosenttia. Täyssähköautojen määrän ennustetaan ylittävän 100 000 auton rajapyykin elokuussa.

Polttomoottoriautoja on Suomen teillä vielä paljon ja niillä ajetaan vielä pitkään, vaikka autojen keski-ikä on ollut kasvussa ja oli vuonna 2023 jo 13,2 vuotta.

Toisaalta henkilöautojen keskimääräinen romutusikä on sekin korkea eli 22,5 vuotta.

Ennuste vuoteen 2060 asti

Arvio perustuu ns. perusennusteeseen, joka valmistui osana ns. PEIKKO-hanketta viime vuodenvaihteessa. Ja ketä kiinnostaa, mistä sanoista tuo hauska lyhenne muodostuu, niin ne ovat ”Perusskenaariot energia ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä”. 

Perusennuste on laskettu VTT:n ELIISA-mallilla. Kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste tähyää pitkälle tulevaisuuteen, sillä se sisältää ennusteen Suomen autokannan, liikennesuoritteiden ja eri polttoaineiden kulutuksen kehittymisestä vuosina 2024–2060.

Päästöt vähenemässä puolella

Liikenteen uuden perusennusteen mukaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät yhteensä noin 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Koko taakanjakosektorin velvoitteena Suomessa on EU:n taakanjakoasetuksen mukaan 50 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä.

Ennuste ei tule aivan sellaisenaan toteutumaan, sillä vuodenvaihteessa valmistunut perusennuste ei sisällä pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman kirjauksia tai tällä hallituskaudella toteutettuja toimia.

– Liikenteen perusennusteeseen on sisällytetty kaikki sellaiset liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät toimenpiteet, joista on tehty päätös – lainsäädäntö tai rahoituspäätös – ennen 1.4.2023, Jääskeläinen taustoittaa.

Näitä toimenpiteitä ovat mm. erilaisten ajoneuvojen hankintatuet vuoteen 2024, jakeluinfratuet vuoteen 2023–2024, jakeluvelvoitelaki, EU:n autovalmistajia koskeva päivitetty raja arvolainsäädäntö (henkilö ja pakettiautot, raskas kalusto) sekä polttoaineen jakelijoita koskeva uusi päästökauppa.