Näin Finnair valmistautuu palaamaan taivaalle

Koronan aiheuttama lentämisen vähentyminen aiheuttaa mittavia koulutustarpeita – Finnairin vahvuutena ovat omat lentosimulaattorit.

Lentoyhtiöillä, kuten kotimaisella Finnairilla, on lukuisia haasteita, kun koneita aletaan ottaa käyttöön pitkän seisonnan jälkeen ja lentohenkilöstöä on koulutettava uudelleen lomautusten jälkeen. Haasteita on useita. Onko lentohenkilökunnan osaaminen riittävän perusteellisesti päivitetty kertauskoulutuksella lentotauon jälkeen? Ovatko lentokoneet teknisesti huippukunnossa ja lentokelpoisia useita kuukausia kestäneen seisonnan jälkeen?

Varsin suuri osa Finnairin liikennelentäjistä on ollut lomautettuna. Kun lentäjä ei lennä, kelpuutus menee vanhaksi. Osa lentäjistä on jatkanut lentotyötä rahtilennoilla, joita Finnairilla on ollut runsaasti koronapandemian aikana matkustajalentojen vähentyessä rajusti.

Lentorutiinin säilyttäneet kouluttajina

Lentoliikenteen elpyessä Finnairilla jatkuvasti lentäneet, lentorutiinin säilyttäneet kouluttajat ja kelpuutuksensa säilyttäneet lentäjät tulevat kouluttamaan lomautettuja ja kelpoisuutensa menettäneitä lentäjiä kertauskoulutuskursseilla, jotta riittävä lentorutiini ja kelpuutukset palautetaan myös lomautetuille lentäjille ennen kaupallisten lentojen uudelleen käynnistystä.

Finnair kouluttaa lentäjiä rekrytointi- ja työhöntulovaiheessa sekä uran aikana. Lentäjät käyvät siirtymäkoulutuksia esimerkiksi silloin, kuin kouluttaudutaan perämiehestä kapteeniksi tai vaihdetaan lentokonetyyppiä. Suurin osa järjestetyistä koulutuksista on kertauskoulutuksia, joita jokainen Finnairin tuhatkunta lentäjää käy läpi kuuden kuukauden välein kahden päivän ajan.

Vahvuutena omat simulaattorit

Finnairin vahvuutena ovat omat simulaattorit, mikä tekee lomautettujen lentäjien uudelleenkoulutuksen joustavaksi, kun simulaattorit ovat lähellä ja omassa käytössä.
Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitsevasta koulutuskeskuksesta löytyvät simulaattorit kaikille Finnairin suihkukonetyypeille: yksi A330- ja Embraer E-sarjan simulaattori, sekä kaksi A320-sarjan ja kaksi A350-koneen simulaattoria. Simulaattoreiden ohjaamot ovat identtisiä oikean lentokoneen ohjaamon kanssa, ja näin simulaattoreilla on mahdollista mallintaa lento ja harjoitella poikkeus- ja vikatilanteita.

– Koulutuskonseptimme perustuu nykyään kompetenssiajatteluun. Harjoittelemme esimerkiksi päätöksentekoa, kommunikointia ohjaamossa ja lentämisen teknistä puolta kuten käsin lentämistä. Lentäminen vaatii paljon tietoa, teknistä taitoa sekä hyviä kommunikointitaitoja ja päätöksentekokykyä. Simulaattorissa harjoitellaan esimerkiksi mittarilentämistä, jolloin koneen ohjaaminen perustuu mittareista saatavaan informaatioon tilanteessa, jossa näkyvyyttä ulos ei ole, Finnairin koulutuksista vastaava johtaja Juho Sinkkonen kertoo.

Simulaattorilentämisen lisäksi teorian opiskelussa hyödynnetään e-learning-oppimisalustoja. Lentäjien osaamista arvioidaan sekä simulaattorissa että lentokoneessa. Finnairilla on 160 kouluttajaa, joista jokainen on aktiivisesti mukana myös operatiivisessa lentotyössä.

Pandemia supisti rajusti matkustusta

Koronapandemia supisti merkittävästi matkustajaliikennettä taivaalla, mutta rahtiliikenne porskuttaa.

Koronaviruspandemian seurauksena Finnair lentää kotimaassa ja Euroopassa pääosin osaomistusyhtiönsä Norran pienemmillä Embraer 190- ja ATR 72-500 -koneilla. Yli puolet A320 –sarjan koneista ja neljä A330-konetta on siirretty säilytykseen ulkomaille.

Finnairilla on joko omistuksessaan tai erilaisin sopimuksin käytössään 24 kaukoliikenteessä käytettävää konetta, joista valtaosa on polttoainetaloudellisia Airbus A350 -koneita.

– Operoimme lentojamme mahdollisimman paljon A350-koneillamme, koska ne ovat paitsi polttoainetehokkaampia, myös asiakaskokemukseltaan paras konetyyppimme, lentokonehuollosta vastaava Sampo Paukkeri tekniikkayksiköstä kertoo.

Matkustajakoneita rahtikäyttöön

A350-koneita käytetään sekä matkustaja- ja rahtilennoilla ja koneyksilöitä käytetään vuorotellen. Koska matkustajalennoista toteutuu vain pieni osa, Finnair Cargo on muuttanut kolme Airbus A330 -matkustajakonetta rahtikoneiksi poistamalla istuimet ja asentamalla tavarankuljetuskiinnikkeet. Rahtia voidaan kuljettaa sekä rahtitilassa että matkustamossa.

Matkustamoja on käytetty pandemian hallintaan liittyvien tavaroiden, esimerkiksi kasvomaskien ja muovihanskojen kuljetukseen. Suuri osa tavaroista kulkee kuitenkin edelleen matkustajakoneiden ruumassa. Siellä lennätetään niin kuluttajaelektroniikkaa kuin norjalaista lohta, joka on erittäin haluttua Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa.

Finnair lentää nelisenkymmentä rahtilentoa A350- tai A330-koneilla joka viikko.

– Tässä kysyntätilanteessa on päädytty pysäköimään ne A330-koneet, joita ei ole varattu rahtiliikenteen käyttöön, Sampo Paukkeri kertoo.

Ylimääräiset koneet säilytyksessä

Suomen talven kosteat ja kylmät olosuhteet tuovat lentokoneiden pitkäaikaiseen säilytykseen haastetta. Siksi koneita on siirretty säilytykseen suotuisampiin ilmasto-olosuhteisiin: Finnairin ylimääräiset lentokoneet on lennetty säilytykseen ulkomaille.

Laajarunkokoneista neljä Airbus A330 -konetta on säilytyksessä Etelä-Ranskan Tarbesissa. Lentoposti.fi:n tilastojen mukaan Finnair lennätti talvella yli puolet A320-sarjan koneistaan ulkomaille. Pitkäaikaissäilytykseen CSAT:lle (Czech Airlines Technics) Prahaan Tsekkiin lensi 15 konetta ja kuusi konetta Pariisiin Châlons Vatryn lentoasemalle.

Helsinki-Vantaalla olisi näin ollen enää 16 Finnairin A320-sarjan konetta, joista päivittäisessä käytössä on ollut vain muutamia koneyksilöitä kerrallaan.

Säännöllisiä huoltoja

Finnairin lentokoneita huolletaan säilytyksen aikana säännöllisesti ennalta määritellyn huolto-ohjelman mukaan. Huolto-ohjelma sisältää laajan listauksen toimia, joista osa tehdään viikoittain, osa kahden viikon, kuukauden ja kolmen kuukauden välein ja pitemmissäkin jaksoissa.

Pitkäaikaisessa varastoinnissa tyhjennetään vedet ja jätejärjestelmä. Mahdollisesti myös muita nesteitä lasketaan pois tai korvataan varastointinesteillä. Monet liikkuvat osat voidellaan. Ikkunat, ovet ja muut aukot suojataan vedeltä ja auringon valolta.

Laskutelinekuilu ja muut aukot suojataan lintujen pesimisen estämiseksi. Koneen ulkopuoliset tunnistimet, esimerkiksi kohtauskulma-anturit ja nopeusmittarin pitot-putket suojataan huolellisesti, jotta anturit pysyvät puhtaina eivätkä hyönteiset eivät pääse pesimään ja tukkimaan esimerkiksi pitot-putkia.

Pysäköinti tai varastointi

Lentoyhtiöt joutuvat miettimään tarkkaan, mitkä koneet pysäköidään lyhyemmäksi ajaksi ja mitkä koneet varastoidaan pitemmäksi ajaksi. Pysäköinti on varastointia kevyempi toimenpide ja kone saadaan tarvittaessa nopeammin takaisin käyttöön. Mitä pidemmän ajan kone on seisonut, sitä perusteellisemman huollon se vaatii. Varastoidun koneen uudelleen käyttöönotto vaatii runsaasti toimenpiteitä ja aikaa. Laajarunkoisen koneen käyttöönotto varastoinnin jälkeen vaatii huollon, joka voi kestää jopa kaksi viikkoa.

Säilytyksen päätteeksi suojaukset puretaan ja koneille tehdään laajasti testejä, joilla varmistetaan, että kone on lentokelpoinen ja kaikilta osin turvallinen. Jokainen kone myös koelennetään ennen palauttamista kaupalliseen lentoliikenteeseen.

Teksti: Timo Turkula Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Finnair, Lentoposti, Flight International, Flightglobal.com, Airlinerworld