Nimi muutettu: Eagle Premier on auto, jonka takia Dodge Viperissä on Renaultin jarrut

Chryslerin 1990-luku pohjautui vahvasti ranskalaisperimään.

Eagle Premier? Mikä se semmoinen on? Se on Renaultin epäonnistuneen Amerikan valloituksen lopullinen nimi.

Ranskalaisvalmistaja Renault vuonna 1979 oli ostanut merkittävän osuuden amerikkalaiskonserni AMC:stä, joka meillä tunnettaneen hassusta Pacer-autosta ja ennen kaikkea maastoautomerkki Jeepistä.

Ranskalaisten tarkoituksena oli epäilemättä vuolla kultaa Yhdysvaltojen valtavilla automarkkinoilla, ja jo vuonna 1982 aloitettiin AMC:n kanssa yhteismallin kehitys.

Renault 25:n serkku

Uusi automalli sai nimen Renault Premier. Se perustui Renault 25:een, aina pitkittäismoottorista etuvetorakennetta myöten.

Uutuuden muodot olivat Italdesignin maestro Giorgetto Giugiaron kynästä, ja erityistä panostusta laitettiin aerodynamiikkaan. Sisätilat olivat AMC:n käsijaala.

Perusmoottoriksi valikoitui AMC:n 2,5-litrainen 111-hevosvoimainen työjuhta, mutta V6 oli ranskalaiskonsernin valikoimista löytynyt 3-litrainen Peugeot-Renault-Volvo -yhteistyömoottori, joka tässä sovelluksessa kehitti 150 hevosvoimaa.

Aikansa mediakoeajot olivat suopeita Renault Premieriä kohtaan. Autoa kuvailtiin yhdistelmäksi Eurooppalaista sulavuutta ja amerikkalaisen sedanin tilavuutta. Saavutusta pidettiin erinomaisena, etenkin huomioiden AMC:n ja Renaultin resurssit.

Ranskalaiset Amerikassa

Renault Premieriä oli määrä myydä R9/11-malliin pohjautuvien Renault Alliancen ja Renault Encoren rinnalla. Vuonna 1987 Amerikkalaismarkkinoille saapui vielä Renault Medallion, omaa sukuaan 21. Myös Euroopasta tuttua Renault Espacea kaavailtiin amerikkalaismarkkinoille, ainakin yksi yksilö päätyi Chicagon autonäyttelyynkin vuonna 1985.

Markkinatilanne kuitenkin muuttui 1980-luvun puolivälissä. AMC oli joutunut talousvaikeuksiin, ja Pohjois-Amerikkaan tehdyt tehdasinvestoinnit rasittivat Renaultia Euroopassakin. AMC:n kohtaloa pohdittiin: konkurssi, myynti vai jotain muut? Renaultin hallituksen puheenjohtaja Georges Besse puolsi Pohjois-Amerikan seikkailun puolesta.

Premier-maliln tuotannon oli määrä alkaa vuonna 1987. Syksyllä 1986 kaikki muuttui, kun terroristit murhasivat Bessen. Suunta vaihtui.

Hänen seuraajaksi valittu Raymond Levy näki päätehtäväkseen yrityksen tilan korjaamisen: AMC sai lähteä. Maaliskuussa 1987 Renault myi AMC-osuutensa amerikkalaiselle Chryslerille – yhtiötä johtanut Lee Iacocca tahtoi erityisesti AMC:n omistaman Jeep-merkin talliinsa, ei vähiten kehitteillä olleen Grand Cherokee -mallin takia.

Kotka yrittää siivilleen

Kun Premier siirtyi tuotantovalmiuteen, oli Renaultista jäljellä vain perintö. Myyntiä varten kehitettiin uusi Eagle-automerkki: Renault Premier oli nyt Eagle Premier. Wikipedian mukaan yhtään Renault Premieriksi nimettyä autoyksioä ei valmistunut edes tuotannon esisarjassa, mutta osa prototyypeistä kantoi Renaultin timanttilogoa vielä keulamaskissa ja pölykapseleissa, kun takaluukusta löytyi jo Eaglen tunnus.

Eagle-merkin alle siirrettiin myös Medallion-malli sekä joukko Mitsubishi-yhteistyöstä johtuneita malleja, kuten Eclipse-pohjainen Eagle Talon. Eaglesta siis kehittyi varsinainen lainamallien loppuusijoituspaikka, kunnes merkki lopulta lakkautettiin vuonna 1998.

Pieni, mutta merkityksellinen

Eagle Premierin tarina autona jäi lyhyeksi: myynti käynnistyi alkuvuodesta 1988, pieni mallipäivitys saapui vuodelle 1990 ja historiankirjat kutsuivat jo 1992. Lisärahaa yritettiin tehdä vuonna 1990 tekemällä logonvaihtoversio Dodge Monaco.

Mikään merkityksetön floppi ei Renault Premierinä alkanut projekti kuitenkaan ollut, kaikkea muuta. Pieni AMC-Renault oli onnistunut kehittämään erinomaisen auton, joka oli paljon kyvykkäämpi kuin Chryslerin omat aikalaistuotteet. Ei ihme, että AMC-kaupan mukana tullut entinen renaultlainen François Castaing nousi jo 1992 koko  Chryslerin ajoneuvokehityksen varajohtajaksi.

Castaingin käsialaa oli myös Chryslerin vuonna 1992 esittelemä uusi LH-perusrakenne, jolle  yhtiön suuret sedanit rakentuivat vuoteen 2004 saakka. Näistä tunnetuin suomalaismarkkinoilla lienee Chrysler 300M. Ja koko LH-perusrakenteen referenssi ja esimerkkiauto oli juuri Premier – myös 300M-mallissa on etuveto ja pitkittäismoottori.

Kun seuraavan kerran ranskalaismerkkien kokoontumiseen kurvaa Chrysler 300M, kannattaakin autoon suhtautua kaukaisena amerikanserkkuna.

Entä se se Dodge Viper sitten? Erikoisautot pyritään valmistamaan mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevien peruskomponenttien ympärille, sillä pienet tuotantomäärät eivät salli kaiken keksimistä tyhjästä. Urheiluautoon vain pienin muutoksin soveltuva takajarrusatula löytyi suoraan Chryslerin osahyllystä – se oli saapunut sinne Premierin mukana.

Teksti: Lauri Ahtiainen, kuvat: valmistajat, lähde: Wikipedia, allpar.com