Nimi muutettu: Kolmannen polven Nissan Terrano kertoo viimeistään, ettei Dacia ole mikään heittopussi

Perinteiset halpamerkit jäljentävät jonkinlaisen emomerkkinsä malleja vanhemmalla tekniikalla. Dacia ei ole enää sellainen, vaan se kelpaa myös itse jäljennettäväksi.

Yhtenä 2010-luvun automaailman upeimmista menestystarinoista voidaan hyvällä syyllä pitää romanialaista Daciaa ja erityisesti sen maasturimalli Dusteria. Merkki nousi läntisessä Euroopassa lähinnä vitsinä pidetyn halpamerkin maineesta yhdeksi koko maanosan myydyimmistä. Esimerkiksi vuonna 2019 Euroopassa myytiin enemmän Dacioita kuin vaikkapa Hyundaita, Kioja tai Nissaneita.

Dacia toimii toki osana Renault-Nissan-allianssia, ja käyttää siten laajasti sen tekniikkaa sekä tuotantoinfrastruktuuria, mutta on kaikin puolin aivan omanlaisensa konsepti. Siinä asiakas ei maksa killinkiäkään ylimääräistä brändinimestä ja saa vastineeksi rahalleen sen mitä haluaakin, auton. Dacia haluaa selvästi profiloitua sympaattisena ja ”kilttinä” automerkkinä erilaisten mainoskamppanjoidensa myötä.

Mutta Dacia ei ole enää miellettävissä perinteiseksi halpamerkiksi myöskään siinä mielessä, että sen emomerkit ovat brändänneet sen tuotetta omille nimilleen. Esimerkiksi Venäjällä ja Brasiliassa lähes koko Renault-mallisto koostuu tällä hetkellä uudelleenbrändätyistä Dacioista. Niin ikään Nissanilla on oma näkemyksensä Dusterista, ja se tottelee tutulta kalskahtavaa nimeä.

Dusterista Terranoksi

Moni tietää Nissan Terranon vähän eri kautta. Muistin virkistämiseksi, meillähän mallinimi Terrano yhdistetään lähinnä Terrano II:een, Espanjassa vuosina 1993 – 2006 valmistettuun, ulkonäöltään hieman omaperäiseen maastoautomalliin. Daciaa myydään Euroopan ulkopuolella ainoastaan muutamassa Kaukasian ja Pohjois-Afrikan maassa. Kuten jo aiemmin kävi ilmi, sen malleja kuitenkin tarjotaan paljon laajemmalti, mutta uudeelleenbrändättyinä. Venäjää ja muutamia muita entisen Neuvostoliiton alueen maita sekä Intiaa varten ensimmäisen sukupolven Duster on uudelleenbrändätty Nissan Terranoksi.

Tämä epävirallinen Terrano ”III” poikkeaa Dusterista nimen lisäksi myös muutamilta ulkoisilta ja sisäisiltä ominaisuuksiltaan. Ajovalot, maski, puskurit ja konepelti on muotoiltu enemmän Nissanin muita nelivetomalleja vastaavaksi. Perässä lähinnä takavalot ovat muuttuneet. Sisätiloissakin erot ovat kosmeettisempia. Terranon maastokelpoisuutta tukevat tasauspyörästön lukot sekä neliveto, joka muuten on Daciassakin Nissanin peruja. Moottoriksi autoon saa joko 1,6- tai kaksilitraisen bensiinimoottorin yhdistettynä käsi- tai automaattivaihteistoon. Joillain markkinoilla, esimerkiksi Nepalissa, myös 1,5-litrainen diesel on saatavilla.

Venäjällä myydään rinnakkain sekä Terranoa että Renault Dusteria, mutta eri sukupolvissa. Terrano perustuu nimittäin edelleen uuden polven tieltä vuonna 2017 väistyneeseen ensimmäisen sukupolven Dusteriin. Renault on puolestaan vain uudet logot saanut nykyinen Dacia Duster. Jos Renault Dusterin alkaen-hinta itänaapurissa on 1 000 400 ruplaa eli noin 11 500 euroa, saa tekniikaltaan vanhemmasta Terranosta pulittaa vastaavasti 1 134 000 ruplaa, siis 13 100 euroa. Hintaero selittyy lähinnä Nissanin tasokkaammalla perusvarustelulla.

Intiassa Terrano ei ole enää myynnissä. Sieltä saa sitä vastoin Renault Dusterin, mutta hiukan Kwid-tyylisesti faceliftattuna ensimmäisen sukupolven edustajana. Mitä ilmeisimmin on kannattavaa pitää kahta eri sukupolvea eri nimillä yhtä aikaa tuotannossa. Tosin edelleen valmistettavat ykkössukupolven mallit tehdään Romanian sijaan Renault-konsernin tehtaalla Moskovassa.

Kuriositeettien kuriositeetteja

Maailman automarkkinoiden tutkiminen johtaa toisinaan varsinaisten kuriositeettien löytymiseen. Ensimmäisen sukupolven Dacia Logan esiteltiin vuonna 2004. Meillä ei nähty Logania perinteisenä sedanina, mutta pitkänmallisena tila-autoversiona MCV:nä kuitenkin, ja Logan Van oli puolestaan suora umpipakettiautonäkemys tästä. Mallistosta löytyi niin ikään Logan Pick-Up, eli nimensä mukaisesti matala kaksiovinen avolava. Meiltä tämä Logan-sukupolvi poistui vähin äänin takavasemmalle jo kymmenisen vuotta sitten, mutta se ei suinkaan ollut koko tarinan loppu.

Jos palaamme vielä kertaalleen Venäjälle, löydämme sieltä Lada Larguksen, vuodesta 2012 lähtien tuotetun ja siis edelleen tuotannossa olevan uudelleenbrändätyn Logan MCV:n. Jos taas menemme eteläiseen Afrikkaan, vaikkapa Zimbabween tai Etelä-Afrikkaan, löydämme näppärän pikku avolavan nimeltä Nissan NP200. Tietenkin myös sen alkuperän käsittelimme yllä olevassa kappaleessa.

Sedan-mallinen Dacia/Renault Logan sai aikanaan Meksikossa yllättäen nimen Nissan Aprio. Ei se ole alkuperäinenkään Logan mihinkään kuollut, sillä tätä tuttua ja turvallista 17 vuotta vanhaa mallia saa edelleen Iranista Renault Tondar 90:n nimellä, eikä juuri mikään ole muuttunut sitten vuoden 2004.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet ja kuvat: Dacia, Nissan, Renault, Lada

Lisää aiheesta

• Nimi muutettu: Citroën C-Crosser on japanilais-ranskalainen katumaasturi, jonka taustalla oli monikansallinen sekamelska
• Nimi muutettu: Honda Crossroad on valmistajansa ainoa V8
• Nimi muutettu: Kun Yhdysvalloissa ostat Toyota Yariksen, saat Mazda 2:n
• Nimi muutettu: Lancia Thema ja kulttuurikonflikti
• Nimi muutettu: Mercedes-Benz X-sarja ja väärät lähtökohdat menestykseen
• Nimi muutettu: Näin syntyi Alfa Romeon viimeinen hyötyajoneuvomalli
• Nimi muutettu: Opel Movano hyppäsi neljä vuotta vanhemmalle alustalle ja sähköistyi samalla
• Nimi muutettu: Peugeot P4 – kun ranskalaiset rakensivat kirjaimellisesti oman G-Mersun
• Nimi muutettu: Saab 9-2X – valmistajansa ensimmäinen neliveto saikin jäädä unohdetuksi