Ovatko pysäköintisäännöt hallussa? Tunnetko liikennemerkit?

Pysäköinnin liikennemerkkien osaaminen on kehnolla tolalla, paljastaa tuore kysely.

Pysäköintiohjeiden noudattamisen luulisi olevan hallussa, mutta todellisuus on toista. Suomalaiset autoilijat tietävät kyllä pysäköintiin liittyvät perusmerkit kuten pysäköinti ja pysähtyminen kielletty -merkit, mutta näihin merkkeihin liitettyjen lisäkilpien merkitys on monille täyttä hepreaa.

Suomalaisten autoilijoiden pysäköintiin liittyvien liikennemerkkien ontuva tuntemus selvisi EasyParkin kyselytutkimuksessa. Vastaajille näytettiin liikennemerkkejä ja niihin liittyviä väittämiä, joista osa oli oikein ja osa virheellisiä. Lisäksi vastaajat saivat pohdittavaksi sanamuotoisia pysäköintisääntöjä. Tuloksista selviää, että pysäköintisäännöt ovat monilla autokoulun jälkeen kadoksissa.

Autoilijoista 65 prosenttia ei esimerkiksi tiedä, että pysäköinti ja pysähtyminen -merkki on voimassa seuraavaan risteykseen saakka. Neljännes vastaajista arvelee, että merkki on voimassa 10 metrin alueella merkin jälkeen.

Turhaa pyörimistä

– Harmillista, että liikennemerkkien merkitys on todella monella unohtunut autokouluajoista, EasyPark Suomen toimitusjohtaja Stefan Anderson kertoo.

Anderson pohtii myös mikä muuttuisi, jos autoilijat olisivat tietämättömyyden sijaan ajan tasalla säännöksistä.

– Liikenteessä olisi turvallisempaa ja samalla syntyisi vähemmän turhasta pyörimisestä aiheutuvia päästöjä. Siitä puhumattakaan, että todennäköisesti moni välttyisi turhilta parkkisakoilta.

Pihakatu tiedossa osittain

Pihakatu on varsin hyvin tiedossa, sillä siitä kertovan liikennemerkin tunnistaa 89 prosenttia vastaajista. Haaste ovat säännön tarkennukset.

Vain joka toinen vastaaja tietää, että pihakadulla saa pysäköidä vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Säännön mukaan mopon voi kuitenkin pysäköidä myös merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle. Tämä sääntö oli 34 prosentille tuntematon.

Pihakadun säännöistä piittaamattomuus voi koetella naapurisopua. Kyse on myös lähiympäristössä asuvien turvallisuudesta.

– Pihakatualueen 20 kilometrin nopeusrajoitus olisi hyvä olla tiedossa, Anderson muistuttaa.

Miten lähelle junarataa saa pysäköidä?

Tutkimuksen mukaan autoilijat tietävät, että pysähtyminen ja pysäköinti on kielletty viiden metrin matkalla enne suojatietä. Tämän tiesi 89 prosenttia vastaajista.

Etäisyys pysäköidystä ajoneuvosta junaradan tasoristeykseen täytyy olla 30 metriä. Vastaajista 77 prosenttia arvelee, että 10 metriä riittää.

Jokamiehen oikeus ei koske pysäköintiä. Autoa ei siis saa marjastus- tai sienestysmatkalla pysäköidä vapaasti metsän reunaan. Pysäköintiin tarvitaan maanomistajan lupa. Tätä sääntöä ei tiennyt 53 prosenttia vastaajista.

Pelastustie jätettävä vapaaksi

Monille autoilijoista oli epäselvää, saako oman auton parkkeerata omakotialueella oman asuintalon liittymän kohdalle. Enemmän kuin joka toinen vastaajista (55 %) sallisi moisen.

Totuus on, että ei saa. Perusteluna on, että pelastustie on aina oltava vapaana. Pysäköinti on siis kielletty kiinteistölle johtavan ajotien kohdalla ja muutoinkin siten, että ajoneuvoliikenne kiinteistölle tai sieltä pois oleellisesti vaikeutuu.

EasyParkin teettämä liikennemerkkikysely toteutettiin syyskuussa 2017. Kyselyyn vastasi tuhat ajokortillista ihmistä. Vastaajista 498 oli naisia ja 502 miehiä.

Easypark on mobiilimaksustandardi, jolla voidaan maksaa pysäköintioikeuden lisäksi myös esimerkiksi sähköauton lataaminen. EasyParkilla pysäköijä voi aloittaa, lopettaa sekä jatkaa pysäköintinsä kestoa puhelintaan käyttäen kellonajasta ja paikasta riippumatta.

Lähde: EasyPark Oy, www.easypark.fi