Pandemia kukistettu! – Finavian lentoasemista ensimmäinen ylitti jo vuoden 2019 matkustajaluvut

Rovaniemen lentoaseman kautta lensi tammi-kesäkuussa 2023 yhteensä 346 660 matkustajaa. Se on yli 24 000 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019. Ainoastaan Itä-Aasian vaihtomatkustajatilastossa laahataan selkeästi pandemiaa edeltävää tasoa perässä.

Vuonna 2020 pandemiaksi äitynyt Covid-19 oli matkustusrajoituksineen ennätyksellinen isku lähes kaikelle kaupalliselle lentoliikenteelle. Paluu normaaliin alkoi tuntumaan synkimpinä pandemia-aikoina jopa utopistiselta, ja jos joku uskoi lentoliikenteen ylipäätään palautuvan ennalleen, uskottiin sen vievän vuosia.

Toipuminen valtaisasta iskusta on kuitenkin tapahtunut paljon odotettua nopeammin. Samoin kuin lentämisen käytännöt ovat taas tuttuja ja turvallisia, niin ovat myös volyymit. Suomessakin ensimmäinen kansainvälinen lentoasema on nyt saavuttanut pandemiaa edeltäneet matkustajamääränsä, ja peräti ylittänyt ne. Nyt voidaan puhua hyvästä uutisesta.

Kasvua, kasvua, kasvua

Sana kasvu kuvaa nyt hyvin Finavian lentoasemien toiminnan yleistä tilaa. Jos Rovaniemi lentoasemista ensimmäisenä ylitti pandemiaa edeltäneet matkustajamäärät, lähelle pääsivät tammi-kesäkuussa myös kolme muuta pohjoisen kenttää, Ivalo, Kittilä ja Kuusamo.

Etelässä Turku ja Tampere-Pirkkala ovat vastaanottaneet kiitoksella uusia kansainvälisiä reitinavauksia, kun unkarilaishalpalentoyhtiö Wizz Air on panostanut Turkuun ja latvialainen Air Baltic puolestaan uuteen solmukohtaansa Tampereeseen.

– Finavian aktiivinen työ uusien lentoyhteyksien avaamiseksi vahvistaa koko Suomen saavutettavuutta. Tilastot ovat erittäin positiivinen osoitus lentoliikenteen elpymisestä koronapandemian jäljiltä. Finavian lentoasemilta lennetään tällä kesäkaudella suoraan lähes 150 kohteeseen ympäri maailmaa. Teemme aktiivisesti töitä lentoyhtiöiden ja matkailutoimijoiden kanssa reittiyhteyksien kehittämiseksi, Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori sanoo.

Myös isolla kirkolla eli isolla lentoasemalla ollaan kasvun tiellä. Helsinki-Vantaa on nostanut matkustajamääriä vain vuodessa 37 prosentilla, vuoden 2022 5,5 miljoonasta vuoden 2023 7,5 miljoonaan tammi-kesäkuun aikavälillä. Vuoden 2019 10,6 miljoonan tulokseen ei silti päästy.

Helsinki-Vantaan tuloksessa näkyy se, että ainoastaan yksi merkittävä toiminto laahaa edelleen paljon perässä vuoden 2019 tasoa: Kaukoidän vaihtomatkustaminen. Sekään ei kuitenkaan johdu pandemiasta, vaan toisen kriisin, Ukrainan sodan, sivuvaikutuksista. Finnair nojasi pitkään niin kutsuttuun Aasian-strategiaansa, joka perustui Helsingin sijaintiin juuri sopivasti Länsi-Euroopan keskeisten kohteiden ja Kaukoidän välissä niin, että yksi kokonainen Kaukoidän vuoro oli mahdollista lentää 24 tunnin aikaikkunassa. Tähän eivät esimerkiksi eurooppalaisjätit Lufthansa, Air France, KLM tai British Airways omista solmukohdistaan yltäneet.

Venäjän ja lännen pakotteiden ja vastapakotteiden seurauksena Venäjän ilmatila tunnetusti sulkeutui Finnairilta viime vuonna, jolloin Aasian-strategian edut menetettiin. Näin ollen tämän luvun ei sovi odottaa palautuvan entiselleen ihan äkkiä.

Kaikilla Finavian lentoasemilla nähtiin mittausaikavälillä kaikkiaan 9 miljoonaa matkustajaa. Kun sitä verrataan vuodentakaiseen 6,6 miljoonaan, näyttää kasvutahti harvinaisen terveelliseltä.

Lähde: Finavia Kuvat: Moottorin arkisto Teksti: Benjamin Helander