Pönttövuoren rautatietunneli – aikansa mahtavin tunneli on nyt kaupan

Laukaan Lievestuoreella sijaitseva Pönttövuoren rautatietunneli olisi nyt kaupan. Kävimme ihmettelemässä aikansa mahtavinta tunnelia.

Ärsyttääkö kaverisi pienoisrautatiekokoelma? Eikö puolisosi salli tuoda pihaan omaa junavaunua? Ei hätää! Nyt junista innostuneille on kaupan jotain sellaista, mikä herättää varmasti kateutta rautatiepiireissä.

Valtion tilapalveluja hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on laittanut Laukaassa myyntiin rautatiekiinteistön. Kaikkiaan noin seitsemän hehtaarin kokoinen määräala on pääasiassa metsämaata, mutta kiinteistöön kuuluu myös varsinainen erikoisuus: historiallisesti merkittävä Pönttövuoren rautatietunneli.

Mahdollisuus rautatietunnelin ostamiseksi on sen verran harvinaista, että Moottori päätti vierailla Pönttövuoren vanhalla tunnelilla. Olihan Savon ja Hämeen yhdistävä tunneli kuitenkin merkittävä osa niin suomalaista rautatieliikenne-, mutta myös kulttuurihistoriaa.  

Pönttövuoren tunnelin historia

Pönttövuoren rautatietunnelin historia nivoutuu Jyväskylä–Pieksämäki-rataosuuden tekemiseen, jota suunniteltiin isoin odotuksin 1910-luvun alkupuolella. Junaliikenteen määrä oli jatkuvasti kasvanut ja uusi rataosuus viimeistelisi ratayhteyden Pietarista Suomen sisäosien kautta Vaasaan – olihan Suomi tuolloin vielä osa Venäjän keisarikuntaa.

Yksi rataosuuden mielenkiintoisimmista kohdista oli Laukaan Lievestuoreella sijaitseva Pönttövuori, jonka kanssa piti tehdä merkittäviä päätöksiä: kierrettäisiinkö se, vai mentäisiinkö siitä läpi? Edellä mainituista syistä johtuen rataosuuden teko päätettiin ottaa kerrankin vaikeimman ja kalleimman kautta, joten Pönttövuori sai tunnelinsa.

Pönttövuoren läpäisyä puolsi suoraviivaisuus, sillä noin 1,2 kilometrin mittaisen tunnelin myötä rata olisi lyhentynyt 760 metrillä. Päätös tunnelin tekemisestä oli kova, sillä tuolloin Suomessa oli vain yksi pääradalla sijaitseva rautatietunneli. Vuonna 1898 valmistunut Pohjankurun rautatietunneli oli sekin vain 156-metrinen, joten Pönttövuoreen louhittaisiin lähes kymmenkertaisesti pidempi tunneli.

Tunnelin rakentamisvaiheeseen päästiin vuonna 1914, jolloin tunnelia alettiin louhimaan itsevarmasti Pönttövuoren molemmista päistä. Vaikka urakkaa vauhditti ensimmäistä kertaa Suomessa myös konevoima, oli eteneminen siitäkin huolimatta hidasta. Konevoimin tunnelia syntyi vajaan 60 metrin kuukausivauhtia ja käsivoimin vain 30 metriä kuukaudessa.

Lopulta kesän 1917 juhannusaattona louhintaryhmät kohtasivat noin puolivälissä Pönttövuorta, joskin kiskot ja varsinainen valmistuminen venyi vasta vuoden 1918 alkuun. Aivan kivutta rataosuus ei kuitenkaan valmistunut, sillä kuusi työmiestä sai louhinnan aikana surmansa. Valtaosa heistä menehtyi poran osuessa räjähtämättömään dynamiittiin.

Lopulta 1 223-metrinen Pönttövuoren tunneli ja oikeastaan koko Jyväskylä–Pieksämäki-rataosuus pääsivät heti valmistuessaan osaksi Suomen historian käännekohtia. Sisällissotaan ajautuneessa Suomessa uusi rataosuus auttoi strategisesti valkoisia, sillä punaiset olivat vuorostaan saaneet haltuunsa Riihimäen–Viipurin-radan.

Rataosuus oli osaltaan vauhdittamassa paljon keskisuomalaista teollisuutta, sillä kiskoista hyötyivät mm. SOK:n Vaajakosken tehtaat, Lievestuoreen sellutehdas ja Hankasalmen saha. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä yksi rataosuuden tutuimpia näkyjä olivat kiskobussit DM6 ja DM7 – tuttavallisemmin ”Lättähatut”.

Suomen pisimmän rautatietunnelin titteliä Pönttövuori sai pitää vuoteen 1964, jolloin uusi 2 734-metrinen Kangasvuoren tunneli Jyväskylä–Haapajärvi-radalla kiilasi pituudessa ohi.

Pönttövuoren alkuperäinen tunneli palveli junaliikennettä aina vuoteen 1995, jolloin se olisi tarvinnut radan sähköistymisen vuoksi modernisointia, mikä tarkoitti siis lisää korkeutta sekä leveyttä. Vanhan tunnelin laajentaminen laskettiin kannattamattomaksi, joten uusi Pönttövuoren puhkaiseva tunneli päätettiin rakentaa aivan vanhan tunnelin viereen.

Pönttövuoren vanha tunneli nykyään

Vuoden 1995 jälkeen Pönttövuoren vanhan tunnelin läpi ei ole kulkenut enää junia. Sittemmin tunnelista on poistettu kiskot ja sinne pääsy on estetty metallisella verkolla.

Mikäli tunneli kiinnostaa, sitä on melko helppo käydä katsomassa. Tunnelin kahdesta päästä helpommin saavutettava on itäinen, Metsolahden puoleinen pää, jossa autolla pääsee saapumaan lähes tunnelille asti. Google Maps ohjaa jostain syystä tunnelin ”väärään päähän”, ja kaiken huipuksi uuden radan väärälle puolen, josta käsin vanhaan tunneliin tutustuminen on mahdotonta.

Pönttövuoren vanhan tunnelin suuaukolla vastassa on korkeat kalliot. Tunnelinsuun yläpuolella koreilee leijonavaakuna ja vuosiluvut 1914-1917, jotka viittaavat louhinnan kestoon. Koska Pönttövuoren tunneli on lähes luotisuora, tunnelin vastapuolen näkee hyvin selvästi päiväsaikaan. Paikalla voi myös tutkailla vanhaa radanpohjaa.

Vanhan tunnelin alueella liikkuvien on kuitenkin syytä muistaa yleinen varovaisuus. Uusi ja yhä käytössä oleva rata sijaitsee paikan lähistöllä, eikä Pönttövuoren uuden tunnelin suuaukolle ole mitään asiaa.

Huutaa saa 28.10.2024 asti

Senaatti-kiinteistöt myy kohteen huutokauppana, jonka pohjahinta on 12 000 euroa. Tätä artikkelia kirjoittaessa huutokaupassa on mukana 15 käyttäjää, jotka ovat jättäneet jo yhteensä 20 huutoa, joista 36 000 euron tarjous johtaa kilpailua. Senaatti-kiinteistöt on kuitenkin pidättänyt oikeuden hyväksyä tai hylätä suurimman tarjouksen.

Huutokaupan on määrä päättyä maaanantaina 28.10.2024 klo 16:00, tai mahdollisesti 3 minuuttia viimeisen tarjouksen jälkeen.

Myyjä muistuttaa ilmoituksessa myös siitä, että alueella ei ole, eikä sinne johda yleisiä teitä, lukuun ottamatta kulkuväyliä on tunnelin molempiin päihin sekä Pönttövuoren laelle. Myynti-ilmoituksen mukaan ostaja vastaa tontinmuodostamiskustannuksista.