Ratikan kanssa törmäys aina raju

Raitiovaunun kanssa ei kannata olla liikenteessä kilpasilla.

Raitiovaunu on raskas kulkuneuvo, joka voi painaa 30 tonnia. Ratikka ei voi väistää sivuun, ja sen jarrutusmatka on pidempi kuin autolla.

Raitiovaunun kanssa törmäämisessä on aina läsnä vakava loukkaantumisriski.

– Onneksi vakavat onnettomuudet, joissa raitiovaunu on osallisena ovat kuitenkin harvinaisia, Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo muistuttaa.

Olen itse kerran seurannut sivusta aitiopaikalta, kuinka autoilija päätti Helsinginkadulla Oopperan kohdalla tehdä yllättäen u-käännöksen ratikkakiskojen yli palatakseen tulosuuntaansa. Vastaan ei ollut tulossa ketään, joten kuski käänsi rattia vasempaan ja polkaisi kaasua. Autoilija ei kuitenkaan ollut vilkaissut takavasemmalle, josta oli tulossa raitiovaunu. Auto meni lunastuskuntoon ja kuski jatkoi matkaa ambulanssilla.

Ilahduttavaa kehitystä

Liikenneturvan Nyt tarkkana -tapahtumassa Helsingissä puhunut Vuoristo on kaivanut esiin onnettomuustilastoja, jotka tämän vuoden ja Helsingin osalta ovat ilahduttavaa luettavaa. Näissä tiedossa ovat mukana kaikenlaiset liikenneonnettomuudet Helsingissä.

Helsingin liikenteessä kuoli 9 ihmistä kumpanakin vuonna 2012 ja 2013, ja vuonna 2014 kuolleita oli 6. Viime vuosi oli synkkä, sillä ennakkotietojen mukaan kuolleita oli 12.

Poliisilta saatujen tietojen mukaan tähän mennessä Helsingin liikenteessä ei ole sattunut vielä yhtään kuolonkolaria.

Minä ensin -asenne vaivaa

HKL:n ratikka- ja metrokuskien koulutusvastaava Jonne Kuusniemi on ikäväkseen havainnut liikennekurin höltyneen.

– Minä ensin -asenne liikenteessä on arkipäivää. Autoilijoiden ja motoristien sekä jalankulkijoiden itsekäs käytös voi aiheuttaa vaaroja. Ongelmana ovat esimerkiksi kaistalta toiselle poukkoilevat ohittelijat.

Ylhäältä ratikkakuskin pukilta näkee hyvin yhden herpaannuksia aiheuttavan syyllisen: älykännykän.

– Matkapuhelimen ajon aikainen räplääminen on lisääntynyt, jolloin keskittyminen oleellisesta herpaantuu.

Ennakoiva ajotapa auttaa

Vuoristo on ollut kouluttamassa HKL:n raitiovaunukuskien kouluttajia ennakoivasta ajotavasta ja siitä millaisia erilaisia liikenneriskejä on olemassa. Kuskien koulutus kestää päivän verran, jonka lisäksi kuskien ratkottavana on räätälöityjä ennakkotehtäviä.

Tulokset koulutuksista ovat olleet rohkaisevia.

– Etenkin uusien, alle viisi vuotta ratikkaa ajaneiden kuskien vahinkomäärät ovat laskeneet, Vuoristo kertoo.

Monesti vahinko on hyvin lievä: kuten liian leveästi pysäköineen auton sivupeilin irtoamisen tapainen kolahdus.

Jarrutusmatkat pitkiä

Esimerkiksi punaisia päin ajava autoilija ottaa vakavan riskin, jos risteävästä suunnasta on tulossa raitiovaunu. Massan lait ovat armottomat: raskaampi jyrää kevyemmän alleen.

– Raskaan raitiovaunun jarrutusmatka on pidempi kuin autolla. Ja syksyn tullen on hyvä muistaa, että niin sanotulla lehtikelillä ratikan jarrutusmatkat voivat moninkertaistua, sillä teräspyörien alla on liukkaaksi liiskautuneita puiden lehtiä. Syksy on tästä näkökulmasta ratikoille hankalampaa aikaa kuin talvikausi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Santeri Petrell ja Liikenneturva