Recharge julkaisi sähköautojen pohjoismaista latausdataa – näin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ladattiin

Rechargen latausraportista näkee, kuinka latauskäyttäytyminen eroaa Pohjoismaissa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Suomalainen autokanta sähköistyy koko ajan enemmän ja enemmän. Se käy myös ilmi sähköautojen julkista latausta tarjoavan Recharge tilastoista. Recharge kertoo, että Rechargen julkisilla latausasemilla Suomessa ladattiin vuonna 2022 sähköautoihin energiamäärä, jolla voisi ajaa 845 kertaa maailman ympäri. Maapallon ympärysmitta on 40 075 kilometriä.

Rechargen vuoden 2022 lataustilastoista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Vuonna 2022 Rechargen latausasemista ladattu energiamäärä kasvoi Suomessa 174,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Sen lisäksi, että Recharge tarjoaa sähköautojen latausta Suomessa, sillä on myös latausverkosto Ruotsissa ja Norjassa – Recharge kutsuukin latausverkostoaan Pohjoismaiden suurimmaksi avoimeksi latausverkostoksi. Suomessa Rechargella on yhteensä yli 836 julkista latauspistettä. Ruotsissa Rechargen latauspisteitä on 542 ja sähköautoilun edelläkävijämaassa Norjassa peräti 2 607. Rechargen latauspisteiden määrä jokaisessa maassa on vuodessa kasvanut, vuonna 2021 Norjassa latauspisteitä oli  2516, Ruotsissa 434 ja Suomessa 760. Latauspisteiden määrä pitää sisällään niin hitaan peruslatauksen kuin pika- ja suurteholatauksenkin.

Suurteholataus kasvoi 173 prosenttia

Suomalaisia kiinnostaa tietysti se, että kuinka Suomessa ladataan. Rechargen Insights-datasta käy ilmi, että suurteholatauksen suosio on kasvanut, vaikka sähköautoja ladataan paljon myös kotona yöaikaan ja tienpäällä latausenergiaa ladataan monilta operaattoreilta.

– Ensimmäisen kerran suurteholatureilla latausaika on pienentynyt, mutta ladatun energian määrä on kasvanut. Vaikka suurteholatauspisteidemme määrä kasvoikin Suomessa 173 prosenttia, kasvoi niistä ladattu energia määrä yli 367 prosenttia, Recharge-latausverkoston kehittämisestä vastaava Keijo Rouvali sanoo.

Sähköautojen ja suurteholatauksen määrä kasvaa siis kovaa vauhtia.

– Kun katsomme kuinka paljon energiaa olemme toimittaneet tai kuinka monta lataustapahtumaa vuoden 2022 aikana oli verrattuna vuoden 2021 lukuihin, näemme, että kasvu on tullut pääosin suurteholatureiltamme, Rouvali sanoo.

Suurteholataus kasvoi valtavasti

Rechargen suurteholatureiden määrä kasvoi vuonna 2022 peräti 173 kappaleella, määrän noustua vuoden 2022 lopussa niitä oli 273 kappaletta. Suurteholatauksella toimitetun energian määrä nousi Rechargen latureissa 882 080 kilowattitunnista 4,1 miljoonaan kilowattituntiin, joten kasvua oli huimat 367,1 prosenttia. Vertailun vuoksi 50 kilowatin pikalaturien käyttämä energia kasvoi 48,1 prosenttia.

Tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että suurteholatausta vastaanottavien autojen määrä on kasvanut.

– Suurteholataukseen kykeneviä autoja on paljon enemmän ja niiden toimintasäde on parempi kuin muutama vuosi sitten. Tilastoista voimme nähdä, että toimitimme viime vuonna keskimäärin enemmän energiaa latauskertaa kohden kuin vuonna 2021. Kun samanaikaisesti laajennamme suurteholatausverkostoamme nopeasti, lopputulos on melko selvä – kuljettajat käyttävät vähemmän aikaa lataukseen ja pääsevät perille nopeammin, kertoo Rouvali.

Rouvali myös uskoo, että yksinkertaisilla toimilla sähköautoilija voisi olla myös tehokkaampi laturilla toimiessaan – toisinsanoen toimimalla tietyllä tavalla laturi antaisi autolle paremmin virtaa.

– Näemme, että keskimääräinen latausteho suurteholatureillamme on 73 kilowattia. Laturit ovat jatkuvasti valmiina toimittamaan 150 kilowattia tai enemmän, mutta jos autossa on kylmä akku, tai akun varausprosentti on korkea, auto pyytää latausasemaa rajoittamaan tehoa suojellakseen akkua. Siksi uskomme, että monet sähköautoilijat voivat säästää lataukseen kuluvaa aikaa ajamalla vähän pidempään ennen kuin pysähtyvät ja lataavat. Silloin akku on lämmin ja akun varausprosentti on pienempi, joten auto latautuu yleensä suuremmalla teholla, Rouvali kertoo.

Keijo Rouvali myös sanoo, että sähköautoilijat tai edes latausoperaattori eivät hyödy siitä, että asiakkaat käyttävät latureita pidempään kuin on tarpeen.

– Mitä enemmän tehoa autot saavat, sitä vähemmän jonoja latureille tulee. Siksi meille on tärkeää, että asiakkaamme saavat mahdollisimman korkean tehon ladatessaan, Rouvali kertoo.

Norja ja Ruotsi Suomea edellä

Rechargen kokoama Insights -raportti tarjoaa tietoa myös sähköautoilijoiden lataustottumusten eroista naapurimaissa, Norjassa ja Ruotsissa. Norjalaiset ovat luonnollisesti tässäkin asiassa edellä, esimerkiksi Recharge toimittaa norjalaisille sähköautoilijoille huomattavasti enemmän energiaa kuin ruotsalaisille tai suomalaisille. Yhdessä asiassa ruotsalaiset menevät kuitenkin suomalaisten ja norjalaisten edelle. Ruotsalaiset lataavat eniten energiaa per latauskerta. Norjalaiset lataavat suurteholatausasemilla keskimäärin 23,91 kilowattituntia, suomalaiset 29,09 kilowattituntia, kun taas ruotsalaiset jopa 31,08 kilowattituntia.

Sähköautokannan varhainen kehitys näkyy Norjassa myös yhdessä asiassa. CHAdeMO-liittimellä varustettuja autoja, kuten Nissan Leafia ja Kia Soul EV:tä Norjassa on paljon enemmän kuin Suomessa ja Ruotsissa.

– Tässä näemme sen vaikutuksen, että Norja oli mukana jo varhaisessa vaiheessa sähköautojen käyttöönotossa. Norjassa on edelleen monia sähköautoja, joissa on suhteellisen pienet akut ja rajoitettu pikalatausteho. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat jättäneet tämän sähköautosukupolven enemmän tai vähemmän väliin. Vasta kun suurteholatauksilla ja huomattavasti suuremmilla akuilla varustetut autot tulivat markkinoille, suomalaiset ja ruotsalaiset alkoivat ostaa sähköautoja. Viime vuonna uusien autojen myynnistä noin 18 prosenttia oli täyssähköisiä ja kasvu kiihtyy edelleen, Rouvali kertoo.

Recharge on laatinut Insights-raporttinsa myös sitä varten, että se toimii työkaluna myös päättäjille, kun latausverkostoa suunnitellaan. Rechargen näkemyksen mukaan latausverkoston järkevä ja markkinaehtoinen rakentaminen tukee myös autokannan sähköistymistä.

– Päättäjien tulisi kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten Suomen autokanta saadaan nopeammin uudistumaan. Autokannan sähköistyminen edistää huomattavasti markkinaehtoisen latausinfran rakentamista, Rouvali sanoo.

– Latausverkostojen rakentuminen valtaväylille etenee kovaa vauhtia. Jos halutaan, että Suomessa on koko maan kattava julkinen pikalatausverkosto, täytyy infran rakentamista tukea enemmän siellä, missä latausverkosto ei rakennu niin nopeasti tai helposti markkinaehtoisesti.

Rechargen koko Insight-raportin voi lukea täältä.

Lähde Recharge